Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä mystikko ajattelee häpeästä? Sellaisesta ihmisen persoonaa mitätöivästä häpeästä. Onko herääminen mahdollista ilman häpeän läpi kulkemista, vai liittyykö häpeä enemmän sielun evoluutioon eikä niinkään heräämiseen?

Se on mahdollista ilman kaikkien psykologisten sotkujen selvittämistä. Kyse on lopulta yksinkertaisesta asiasta: tulemisesta enemmän tietoiseksi siitä tarkkailevasta tietoisuudesta, joka on tälläkin hetkellä jokaisen ajatuksen, tunteen tai fyysisen tuntemuksen tai aistimuksen näkijä ja kokija. Se Tietoisuus ei useimmista tunnu miltään, eikä sen todellista olemusta nähdä, koska ihminen on niin alati muuttuvan sisällön pauloissa, että kiinnittää kaiken huomionsa siihen. Aivan kuin katsoessa koskettavaa elokuvaa televisiosta harva kiinnittää huomiota televisio-laitteen ominaisuuksiin, ja silti kaikki se mitä siinä elokuvassa tapahtuu on vain television kuvaruudussa tapahtuvaa toimintaa. Televisio vaikuttaa tylsältä, sen näyttämä sisältö kiinnostavalta. Samoin ihmisen perustietoisuus vaikuttaa ajattelevan mielen mielestä epäkiinnostavalta, ei oikein miltään, mutta se on juuri se minkä todellinen olemus tulee löytää, jotta "herää". Se osa sinua, joka tiedosti jokaisen ajatuksesti, tunteesi ja kipusi kun olit 7 vuotta vanha, ja tiedostaa kaiken nytkin - joka ei ole koskaan muuttunut tai vanhentunut, vaikka ajatukset ja tunteet ovat muuttuneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.adlibris.com/fi/kirja/sensuroitu-9789511452454

Edullisin hinta kirjalle tällä hetkellä 26,90 sisältää  postikulut.

Joskohan tuon huumoripläjäyksen saisi itsekin ensi vuonna hankittua. Vai että sensuroitu polyteismi :D ainakin ennakkotietojen perusteella davinci-koodimaista foliohattuilua. 

Ei sillä ole juurikaan merkitystä, ajatteleeko ihminen Jumalan yhtenä vai monet jumaluuden aspektit ikään kuin erillisinä persoonallisuuksina, monina jumalina. Niin kauan kuin jumala tai jumalat on kokemuksellisesti omasta ydinolemuksesta erillisiä, ne ovat joka tapauksessa vain mielen konstruktioita jostain, mitä ajattelija ei kokemuksellisesti ymmärrä. Ihminen voi olla monoteisti, polyteisti, panteisti, ateisti, agnostikko tai animisti ja herätä. Ja vain sillä on lopulta väliä, ihmisuskomukset jumalten luonteesta eivät ole kovin olennaisia.

Vierailija kirjoitti:

Onko siinä jotain pahaa, jos minä rakastan kaipuuta, surua ja kuolemaa? En halua aiheuttaa muille kärsimystä, mutta tuntuu että pohjimmiltani olen vain todella melankolinen.

Ei ole mitään pahaa. Ihmisen tietoisuuden tasolla ne ovat tosiasioita, ja joidenkin osa on ymmärtää ja kokea niitä syvemmin kuin toisten. 

Vierailija kirjoitti:

Voiko Jumalan "löytää" rakastumalla toisteen ihmiseen hullun lailla? Koen erikoisia tunteita ja tiloja tällä hetkellä. Toisaalta en välitä enää mistään mitään. Tunteet vaikuttavan niin ohimeneviltä. Millään ei tunnu olevan mitään väliä. Sitten taas pelkään joskus, että voi mitä jos tämä välinpitämättömyys menee ohi. Haluaisin takertua siihen välinpitämättömyyteen. En edes tiedä onko se masennusta vai mitä. En tunne olevani masentunut. Tuntuu vain siltä että ei ole mitään uutta auringon alla. Tapahtuu mitä tapahtuu. Vittuako asioihin enää kovin paljon kannattaa edes yrittää vaikuttaa.

Rakastuminen, tapahtuupa se ihmiseen, oppiin tai Jumalaan, tai vaikka ammattiin tai tieteenalaan, voi olla niin kaikennielevää, että ego suurelta osin sulaa siihen. Se voi kyllä olla edistämässä myös henkisen ja hengellisen totuuden löytämistä toisinaan. 

Vierailija kirjoitti:

En hahmota miten yksilöllinen tietoisuus voi säilyä kuoleman jälkeen jos yksilöllistä tietoisuutta rakentavat mekanismit ovat sammuneet. Eihän se tietoisuus voi jatkua unessakaan kun aivotoiminnot lakkaavat väistämättä.

Henkisen tien perustehtävä on selvittää, mitä olet kun kehosi on kuollut ja aivosi maatuneet, kun ei ole ruumiintuntemuksia eikä ajatuksia. Tai mitä olit ennen kuin keho syntyi. Sitä kautta löytyy totuus Jumalasta ja ihmisestä, kaikesta mitä on. 

Unesta - jos asiaa katsoo mielen näkökulmasta, näyttää että tietoisuus katoaa. Tietoisuuden näkökulmasta katsoen tietoisuus säilyy koko ajan, mutta mieli menee hetkeksi sammutettuun tilaan ja siksi ei muista mitään ajasta jonka se oli pois päältä.

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009906918.html

Suomalaisilla lapsilla menee huonosti. Mitä tuostakin vielä seuraa? Mitä on tehtävissä?

Mystikko hyvä, onko peli jo menetetty?

Ei ole mitenkään menetetty. Monella tapaa nuoremmat sukupolvet ovat terveempiä kuin vanhemmat, vaikka eivät välttämättä sovikaan kovin hyvin yhteen nykymaailman arvojen kanssa. Mutta he tulevat muuttamaan sitä maailmaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuuluuko valaistumisen lähestymiseen se, että tunteet tuntuu ontoilta? Saattaa nauraa, mutta sitä ei enää tunne yhtä kutkuttavana tunteena. Se tuntuu jotenkin erilliseltä osalta itsestä.

Edelleenkin, mistä tietää onko tulossa hulluksi ja mistä tietää että kyseessä on Jumalan johtama henkinen prosessi? Miksi ihmiset sekoaa välillä?

Se on yleistä, että kokee eriytymistä tunteistaan ja muusta kokemisen kohteena olevista asioista, samalla kun yhä enemmän samaistuu siihen osaan Itseä, joka kokee ne kaikki. Kokemisen objektien merkitys vähenee, kokijan merkitys kasvaa. Se on sekoamisen vastakohta, se on järkiinsä tulemista.

Maailmankaikkeus on rajallinen, koska ajatus on rajallinen.

Ajatuksen takana on rajattomuus, äärettömyys.

Lämmin kiitos Mystikolle. Kylläpä oli ihana lukea nuo vastaukset. Kiva, kun kävit vastailemassa. <3

Sinänsä hauska sattuma, että KM yllättäen tekikin comebackin, koska vähän aikaa sitten olin hyväksynyt sen että oikeastaan perin se ja sama vastaileeko hän enää lainkaan vaiko ei. Hienoa että ilmaantui paikalle.

Kysymys KM:lle, onko sinulla lyhyehköt, vaaleahkot hiukset? Näin unta vajaa kaksi kuukautta sitten, että sain kunnian tavata sinut kasvotusten ja kävimme pitkää, syvällistä keskustelua valaistumiseen liittyvistä aiheista. Olit unessa sen näköinen ja uni oli muutenkin hyvin todentuntuinen. Siitä jäi todella rauhallinen ja levollinen fiilis vielä heräämisen jälkeenkin, ja se jäi jotenkin kesken koska kaikkia askarruttavia kysymyksiä en ehtinyt käydä loppuun asti. 

Ei siis tarvitse vastata jos et halua, mutta ihan hauska olisi tietää menikö tuo unikuva todellisen ulkonäkösi kanssa ihan täysin vihkoon vai onko minussa jotakin näkijän vikaa?

Hei Mystikko, oletko vielä töissä ulkomailla? Onko sinulla oppilaita, joille kerrot valaistumispolkuun liittyvistä asiosta?

Kiitos. :)

Mitä mieltä Mystikko on IOK:sta?

Kristitty mystikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä on muistaakseni puhuttu ketjussa aiemmin, mutta mikä on Mystikon suhden Ihmeiden Oppikurssiin? Myös muiden ketjulaisten ajatukset kiinnostavat.

 

En ole koskaan lukenut sitä kokonaan. Yritin joskus selata siitä alkua, ja omaan makuuni se oli käsittämättömän sekavaa ja kryptistä tavaraa. Tiedän että itselleni se ei koskaan olisi voinut olla tie hengelliseen heräämiseen. Mutta se ei tarkoita ettei se voi jollekin muulle olla, ainakin jossain vaiheessa. Eli jos oma intuitio tuntee siihen vetoa, siihen voi hyvin paneutua. 

On myös mahdollista se, että Ihmeiden Oppikurssi on jollekin vain kiinnostuksen herättäjä, mutta sen jälkeen alkaa kaivata suorempia opetuksia. Esim. tunnen henkilön, joka oli hyvin innoissaan Ihmeiden oppikurssista, mutta päätyi vuosia sitä luettuaan ja harjoitettuaan siihen mitä "Etsivä löytää" kuvaa myös, tunteeseen että herääminen on aina "sitten kun", eikä sitä sitten kun päivää taida koskaan tulla. Sen jälkeen hän löysi intialaisen Ramana Maharshin opetukset omaksi nykyiseksi tiekseen. 

Sitä mitä olen itse Maharshia lukenut, niin lasken hänen opetuksensa yhdeksi selkeimmistä metodologioista. Mutta siinä on monelle vähän sama ongelma kuin Tollessa: kun asia on niin yksinkertainen, monen on vaikea pitäytyä harjoittamisessa, ja niinpä he unohtavat koko jutun kirjan lukaistuaan, eivätkä siksi koe sitä mihin menetelmä tähtää.

Maharshi opettaa kahta vaihtoehtoista tietä, jotka molemmat tähtäävät egon tuhoon: joko omistautumisen tie, jossa kaikki valta annetaan Jumalalle ja luovutaan omasta tahdosta täysin. Ei edes haluta terveyttä ennemmin kuin sairautta, vaan tapahtukoon Herran tahto. Toinen tie sopii niillekin jotka eivät usko Jumalaan tai eivät pysty luopumaan tahdostaan: tutkia suoraan mikä Minä olen. Pysytellä olemassaolon tuntemuksessaan, työntäen sivuun sen psyykkisen ja fyysisen rakennelman jota yleensä ihmiset sanalla minä kuvaavat. Ja koska olemassaolo ON Jumala, se on Kaikki-mitä-on, olemisen tutkimusmatkailija päätyy olemisen alkulähteelle ennemmin tai myöhemmin. Mutta kun se ei tapahdu vain kirjan lukemisella, moni ei jaksa harjoittaa kauaa mitään niin muodotonta ja yksinkertaista kuin oman olemisen ja sen lähteen tutkiminen.

Tuossapa Mystikon vastaus IOK:sta. Hän on muistaakseni kertonut mielipiteensä IOK:sta myöhemminkin.

Mystikko kirjoitti edellisessä:

"Ja koska olemassaolo ON Jumala, se on Kaikki-mitä-on, olemisen tutkimusmatkailija päätyy olemisen alkulähteelle ennemmin tai myöhemmin."

Hyvin kirjoitettu. Tuon lukeminen, makustelu, miettiminen avaa minussa jotain. En osaa sitä selittää, mutta jotenkin vain tunnen niin.<3

Onko kukaan tutustunut Neville Goddardin tuotoksiin? Mitä mieltä?

Hei, tietäisikö kukaan onko Joel S. Goldsmith:n kirjoja suomennettu yhtään? En ainakaan googlettamalla saanut selville.

Kiitos.

Goldsmith kehoitti ihmisiä miettimään Jumalaa vaikkapa vain 5 min aamulla ja/tai illalla - suunnilleen tuon verran. Miettiä siis Jumalan olemusta tai mitä Jumala (Tietoisuus, Elämä, Yksi, Minä olen) tarkoittaa tai miten sen koet tms.

En oikein osaa tuota miettimistä enkä jaksa meditoida hiljaa istuskellen.

Olisiko vinkkejä asiaan, kiitos paljon.

Mitä mieltä mystikko on kaksoisliekkisuhteista? Ovatko ne todellisia vai mielikuvituksen tuotetta? En ole lukenut koko ketjua, joten en ole varma, onko tähän kysymykseen vastattu jo aiemmin. Jos on, niin vastauksen saa linkittää :)

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä mystikko on kaksoisliekkisuhteista? Ovatko ne todellisia vai mielikuvituksen tuotetta? En ole lukenut koko ketjua, joten en ole varma, onko tähän kysymykseen vastattu jo aiemmin. Jos on, niin vastauksen saa linkittää :)

Mystikko on vastannut tuohon aiheeseen liittyvään kysymykseen (myös parisielu, sukulaisielu jne) useamman kerran. Ymmärrät varmaan, että vastauksen löytäminen/etsiminen näin pitkästä ketjusta ei ole kovin helppoa, joten ehkä vastaukset etsii hän, joka on aiheesta kunnolla kiinnostunut, kuten sinä taidat olla.

Elämä, Olemassaolo = Jumala/Tietoisuus.

Jumala/TIetoisuus = on Elämä, Olemassaolo, Kaikki-mitä-on.

Katsotpa kenen tahansa silmiin, katsot Jumalan silmiin. Jumala/Tietoisuus katsoo itseään. Sama Tietoisuus on kaikissa ja kaikessa, vaikka sitä on vaikea uskoa. Vaikka näyttääkin siltä, että erilliset ja erilaiset ilmentymät ilmenevät eivätkä ole samaa, niin samaa ne kuitenkin ovat syvällä olemuksessaan.