Lue keskustelun säännöt.
En tule onnistuneesti raskaaksi, ja se masentaa lamaannuttavasti...
11.08.2016 |
Hei,
olen 29-vuotias nainen ja olemme yrittäneet mieheni kanssa vauvaa tammikuusta lähtien. Tulin verrattain nopeasti raskaaksi 4kk jälkeen, mutta raskaus osottautui tuulimunaksi. Heti sen jälkeen sain keskenmenon... Nyt on menossa ensimmäinen kierto jossa olisi taas mahdollisuus ja jotenkin ahdistaa. Toivoisimme lasta niin paljon ja pelottaa, jos emme koskaan siinä onnistu. Tiedän, että monet yrittävät vuosia, mutta tuntuu että tästä asiasta on tullut elämää suurempi asia.
Tiedän että ei saisi stressata, koska se vaikuttaa onnistumisen mahdollisuuksiin. Se on kuitenkin hyvin hyvin vaikeaa. Tuntuu, etten onnistu jossain jossa muut tuntuvat onnistuvan hetkessä. Ja sitten päälle ne kysymykset, "Milloin teille tulee vauva?"... Tekisi mieli purskahtaa itkuun ja sanoa että no voi kun en tiedä.
Onko täällä muita, jotka ovat käyneet samanlaista vaihetta läpi? Mitkä ajatukset ovat auttaneet?
Kiitän nöyrästi vastauksista. Ja vaikkei se välttämättä toteudu, toivoisin etten saisi hirvittävän ilkeitä vastauksia. Oloni on valmiiksi jo nin huono.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Kokeile toista miestä välillä, voi tärpätä heti.
Olen päätynyt naimisiin maailman ihanimman, fiksuimman ja huumorintajuisimman miehen kanssa, joten häntä en kyllä ajatellut vaihtaa vaikka ei tärppäisikään :) Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä käytössä keskeytetty yhdyntä, mies sanoo että jos tulee näin niin saa tulla, mutta ei halua yrittämällä yrittää, itselläni hirveä vauvakuume. 2 vuotta olen joka kuukausi joutunut pettymään. Joskus mies onkin päästänyt sisälle asti ja voi että kun toiveet ovat olleet korkealla, mutta pettymään joutui, taas.
No kävipä kerran niin, ettei menkkoja kuulunutkaan, olin jo aivan varma, että nyt tärppäsi, no arvaat varmaan.. ei tärpännyt.
Nyt taas menkat myöhässä 4 päivää ja olin taas toiveikas, kun tämän aamuinen raskaustesti osoitti, että pettyä saa taas.
Jos mies hämää ja feikkaa orgasmin.
Tsemppiä ap! Epävarmuus on raastavaa, mutta sä olet niin nuori, että tulette varmasti vielä onnistumaan! Se, että sä olet jo tullut raskaaksi on hyvä merkki.
En tiedä, onko tästä apua, mutta yritä suhtautua asiaan positivisesti ja luottavaisesti. On erittäin todennäköistä, että saatte lapsen. Olette todistettavasti hedelmöittymiskykyisiä ja jos asia ei jostain syystä luomuna onnistuisikaan, siihen on mahdollista saada hoitoa. Koska pikkulapsivaihe on tunnetust rankka, yritä nauttia näistä päivistä kun olette miehesi kanssa vielä kahdestaan.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä ap! Epävarmuus on raastavaa, mutta sä olet niin nuori, että tulette varmasti vielä onnistumaan! Se, että sä olet jo tullut raskaaksi on hyvä merkki.
En tiedä, onko tästä apua, mutta yritä suhtautua asiaan positivisesti ja luottavaisesti. On erittäin todennäköistä, että saatte lapsen. Olette todistettavasti hedelmöittymiskykyisiä ja jos asia ei jostain syystä luomuna onnistuisikaan, siihen on mahdollista saada hoitoa. Koska pikkulapsivaihe on tunnetust rankka, yritä nauttia näistä päivistä kun olette miehesi kanssa vielä kahdestaan.
Olipa ihana kommentti, kiitos sinulle tästä! Itsestä tuntuu niin "vanhalta", että teidän kommentit piristää todella paljon.
Ja nautitaan kyllä todella, ollaan matkusteltu kesällä paljon ja aika yhdessä on todella ihanaa. Olemme olleet todella pitkään yhdessä ja joka päivä tuntuu aina paremmalta. Toivottavasti meille suotaisiin myös lapsi. Ap.
Nämä ovat sellaisia uskonasioita, että pitää vaan uskoa ja toivoa. Tällaisia asioita ei voi kiirehtiä. Ei kaikkea saa juuri silloin kun haluaa. Lapsi tulee sitten kun on tullakseen. Sulla on kuitenkin vielä monia vuosia jäljellä hedelmällisyyttä. Ottaisin sinuna ihan iisisti, ja yrittäisin olla ajattelematta asiaa. 8kk yrittäminen ei ole vielä mitään, sitten alkaisin ehkä masentua jos 2-3 vuotta yritystä takana ja ikä lähenee kohti 35. Toisaalta, mitä vanhempi äiti olet, sitä kypsempi olet saamaan lapsen. Sitten ei tartte pumpata maitoa pulloon ja juosta baareissa, kun kotona on pieni vauva. Ota nyt ihan iisisti ja elä elämääsi. Kyllä se vauva sieltä tulee kun on tullakseen. Jos ei muuta, niin hoitoihin sitten vaan. Itse luotan kyllä luontoon enemmän kuin hedelmällisyyshoitoihin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä synnytin esikoisen 34- vuotiaana ja se oli paras ikä tulla raskaaksi! Jarruta vähän ajatuksiasi ja luota tulevaisuuteen!
Huoh. Luulisi ihmisillä olevan ihan oikeitakin ongelmia, kuin joku vauvan saamattomuus. Ihanko tosissasi haluat jonkun rääkyvän sinappikoneen syliisi? Mieti vielä tarkkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poltatko röökiä? Tai polttaako (ja juoko?) miehesi paljon? Se vaikuttaa raskautumiseen...
Vierailija kirjoitti:
Meillä käytössä keskeytetty yhdyntä, mies sanoo että jos tulee näin niin saa tulla, mutta ei halua yrittämällä yrittää, itselläni hirveä vauvakuume. 2 vuotta olen joka kuukausi joutunut pettymään. Joskus mies onkin päästänyt sisälle asti ja voi että kun toiveet ovat olleet korkealla, mutta pettymään joutui, taas.
No kävipä kerran niin, ettei menkkoja kuulunutkaan, olin jo aivan varma, että nyt tärppäsi, no arvaat varmaan.. ei tärpännyt.
Nyt taas menkat myöhässä 4 päivää ja olin taas toiveikas, kun tämän aamuinen raskaustesti osoitti, että pettyä saa taas.
Suomessa on jo nyt enemmän tekijöitä kuin työpaikkoja. Ja tälläkin hetkellä joku on vääntämässä lisää ihmisiä.
En tajua mistä muka voisi tulla niin paljon lisää töitä tulevaisuudessa, kun koneet vievät korkeakoulutettujekin työt. Mistä sille tulevalle lapsellesi revitään verorahat elatusta varten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kerkesin saada kolme keskenmenoa vuoden aikana, kunnes tulin onnistuneesti raskaaksi. Nyt menossa jo viikko 20 enkä ole uskaltanut kertoa kellekään muulle kuin toki miehelleni. Ennen näitä keskenmenoja olin kokenut ainoastaan yhden vahingossa alkaneen ja elävään lapseen päättyneen raskauden, joten en ollut osannut valmistautua että juuri minulle tapahtuisi noinkin monta peräkkäistä keskenmenoa. Toisen keskenmenon jälkeen menetin jo jossain määrin toivoni eikä kolmas keskenmeno enää juurikaan surettanut. Pitkälle tässäkin raskaudessa ajattelin että kesken menee, ekassa ultrassakin olin satavarma ettei sykettä löytyisi. Jotenkin kummasti olen kuitenkin osannut olla stressaamatta ja pikku hiljaa alan uskoa että ehkä tämä raskaus päättyykin onnellisesti, parit pikkuiset vaatteetkin olen jo uskaltanut ostaa!
En tiedä oliko tällä merkitystä, mutta kolmannen keskenmenon jälkeen otin käyttöön foolihapon ja kummasti tämän jälkeen sikiö onkin eläväisenä pysynyt kohdun sisällä. Onko sinulla siis foolihappo käytössä? Joka tapauksessa toivotan sinulle paljon tsemppejä ja kovasti toivon onnistunutta raskautta! Tiedän että stressaamatta on todella vaikea olla ja nämä sanat tuskin siihen auttavat, mutta keskenmenoihin tai raskauden alkamiseen et itse pysty vaikuttamaan joten yritä rentoutua ja työntää koko raskauden ajatteleminen taka-alalle!
Vierailija kirjoitti:
Huoh. Luulisi ihmisillä olevan ihan oikeitakin ongelmia, kuin joku vauvan saamattomuus. Ihanko tosissasi haluat jonkun rääkyvän sinappikoneen syliisi? Mieti vielä tarkkaan.
Joko sä olet nuori tai sitten vain tyhmä, kumpi? Voin vinkata sen verran, että ihmiset ovat erilaisia erilaisne haaveineen.
Ap:lle tsemppiä, eiköhän se pieni ilmoita tulostaan ennemmin tai myöhemmin, todennäköisyydet ovat puolellasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Poltatko röökiä? Tai polttaako (ja juoko?) miehesi paljon? Se vaikuttaa raskautumiseen...
Emme polta kumpikaan ja juominenkin hyvin vähäistä :) Ap.
Tiedän tunteen... Me yritettiin kolme vuotta ennen kuin tärppäsi. Kaikki tutkimukset tehtiin eikä mitään vikaa löytynyt.
Tsemppiä teille! 💐
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse kerkesin saada kolme keskenmenoa vuoden aikana, kunnes tulin onnistuneesti raskaaksi. Nyt menossa jo viikko 20 enkä ole uskaltanut kertoa kellekään muulle kuin toki miehelleni. Ennen näitä keskenmenoja olin kokenut ainoastaan yhden vahingossa alkaneen ja elävään lapseen päättyneen raskauden, joten en ollut osannut valmistautua että juuri minulle tapahtuisi noinkin monta peräkkäistä keskenmenoa. Toisen keskenmenon jälkeen menetin jo jossain määrin toivoni eikä kolmas keskenmeno enää juurikaan surettanut. Pitkälle tässäkin raskaudessa ajattelin että kesken menee, ekassa ultrassakin olin satavarma ettei sykettä löytyisi. Jotenkin kummasti olen kuitenkin osannut olla stressaamatta ja pikku hiljaa alan uskoa että ehkä tämä raskaus päättyykin onnellisesti, parit pikkuiset vaatteetkin olen jo uskaltanut ostaa!
En tiedä oliko tällä merkitystä, mutta kolmannen keskenmenon jälkeen otin käyttöön foolihapon ja kummasti tämän jälkeen sikiö onkin eläväisenä pysynyt kohdun sisällä. Onko sinulla siis foolihappo käytössä? Joka tapauksessa toivotan sinulle paljon tsemppejä ja kovasti toivon onnistunutta raskautta! Tiedän että stressaamatta on todella vaikea olla ja nämä sanat tuskin siihen auttavat, mutta keskenmenoihin tai raskauden alkamiseen et itse pysty vaikuttamaan joten yritä rentoutua ja työntää koko raskauden ajatteleminen taka-alalle!
Kiitos ihanasta viestistäsi! Oli mukava kuulla kokemuksesi, ihanaa että raskaus on jo edennyt pitkälle, onnea siitä! Foolihappoa olen itse asiassa syönyt jo miltei vuoden päivät :) Yritetään ottaa rennosti! <3 Ap.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen... Me yritettiin kolme vuotta ennen kuin tärppäsi. Kaikki tutkimukset tehtiin eikä mitään vikaa löytynyt.
Tsemppiä teille! 💐
Kiitos! Ihanaa että teillä tärppäsi. Ap.
Oli pakko tulla tänne päivittämään, että tein sitten positiivisen raskaustestin muutama päivä tämän aloituksen jälkeen :) Pelottaa todella paljon enkä uskalla luottaa mihinkään, mutta ainakin toivoa jälleen kerran on. Toivon niin että tämä onnistuisi. Ap.
Piti tulla päivittämään että tein sitten muutama päivä sitten positiivisen raskaustestin... :) Pelottavaa, mutta toivoa jälleen on. Pitää uskoa että jospa tällä kertaa kaikki menisikin hyvin. Ap.
Kokeile toista miestä välillä, voi tärpätä heti.