Lue keskustelun säännöt.
Oletko Bodhisattva -sielu?
10.08.2016 |
Määritelmä:
Kommentit (13)
Satatuhatta elämää kuulostaa aika paljolta vai onko siihen laskettu bakteerina olo jne. Kun koko ihmislaji on kai jotain 100 000 - 200 000 vuotta vanha, unohtui jo kumpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai kukaan ole syntymästään asti tuollainen?
Vierailija kirjoitti:
Satatuhatta elämää kuulostaa aika paljolta vai onko siihen laskettu bakteerina olo jne. Kun koko ihmislaji on kai jotain 100 000 - 200 000 vuotta vanha, unohtui jo kumpi.
Onhan elämää muillakin planeetoilla ja eri ulottuvuuksissa? Aika harva meistä nyt ainoastaan tällä yhdellä planeetalla on elänyt. Olemmehan ikuisia sieluja kokemassa äärettömyyttä. Aikaa ei ole samalla tavalla olemassa korkeammissa ulottuvuuksissa eikä samanlaista aikakäsitystä. Olemme ajan lapsia täällä ollessamme. Todellisuudessa kaikki tapahtuu NYT hetkessä. Eli tulevaisuus, menneisyys ja nykyhetki ovat kaikki olemassa ja tapahtuneet jo. 100 000 elämää, 100 000 erilasita tarinaa ja kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, mutta tärkein päämääräni on auttaminen ja sen kautta maailman parantaminen. Materia, status ja muu hömppä ovat minulle merkityksettömiä. Olen ollut tällainen pienestä lapsesta saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Satatuhatta elämää kuulostaa aika paljolta vai onko siihen laskettu bakteerina olo jne. Kun koko ihmislaji on kai jotain 100 000 - 200 000 vuotta vanha, unohtui jo kumpi.
Onhan elämää muillakin planeetoilla ja eri ulottuvuuksissa? Aika harva meistä nyt ainoastaan tällä yhdellä planeetalla on elänyt. Olemmehan ikuisia sieluja kokemassa äärettömyyttä. Aikaa ei ole samalla tavalla olemassa korkeammissa ulottuvuuksissa eikä samanlaista aikakäsitystä. Olemme ajan lapsia täällä ollessamme. Todellisuudessa kaikki tapahtuu NYT hetkessä. Eli tulevaisuus, menneisyys ja nykyhetki ovat kaikki olemassa ja tapahtuneet jo. 100 000 elämää, 100 000 erilasita tarinaa ja kokemusta.
Kerrankin joku muukin tajuaa tämän aika yksinkertaisenkin asian.
En ymmärrä mikä tässä on ihmisille niin vaikeaa käsittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen se joka minä olen. Miksi miettiä leimoja, tuotakaan leimaa?
"Bodhisattvan ajatellaan toimivan hyvin laajassa aikakäsitteessä, niin että bodhisattvan toiminta kestää satoja tuhansia elämiä."
En usko ajan todellisuuteen, ja tästä näkökulmasta myös jälleensyntyminen on illuusio, sillä syntymä ja uusi syntymä edellyttävät aikaa. Ajan illuusion sisältä katsoen voidaan toki sanoa noinkin, mutta se on vain vääristymä jostain mitä ihmisen luonnollinen mieli ei ymmärrä ja siksi tulkitsee lapsenomaisesti muotoon joka on tuttu aineen maailmasta: syntymiksi ja elämiksi yksi toisensa jälkeen.
"bodhisattva siirtää omaa valaistumistaan, kunnes kaikki olennot ovat saavuttaneet valaistumisen ja kaikki kärsimys on hävitetty maailmasta"
Jotta voi sanoa näin, täytyy uskoa taas ajan illuusioon, siihen että on ollut aika jossa on valaistumaton tila, ja aika jossa saavutetaan valaistunut tila. Täytyy myös uskoa kärsimyksen illuusioon. Mutta jos oletetaan aika ja kärsimys sillä perusteella että useimmat uskovat niihin ja kokevat niitä, niin sittenkin on outoa, että miksi kukaan lykkäisi omaa valaistumistaan, joka samalla kohottaa yleistä tietoisuudentilaa ja siten auttaa muita valaistumaan?
"tekemällä hyvää itselle tekee hyvää toisille ja tekemällä hyvää toisille tekee hyvää itselle, niin että minä ja muut tulevat erottamattomiksi"
Minä olen aina nähnyt tämän toisin päin, niin että kun ihminen alkaa kokea että on vain yksi Minä, jonka ilmenemää kaikki olevainen on, niin silloin alkaa kohdella lähimmäistä kuin itseään, ilman tarvetta pyrkiä siihen. Eihän sitä kukaan oman ruumiinsa osaakaan vahingoita, koska se mikä sattuu varpaaseen, sattuu koko ihmiseen, joten miksi kukaan vahingoittaisi mitään olevaista, jos tietää olevansa Oleminen ja sen ilmenemä itse?
Tekstissä puhutaan ihanteesta, jostain mitä kohti voi halutessaan tietoisesti pyrkiä. Tietynlaisten valintojen jälkeen voi sitten alkaa nuo ominaisuudet vahvistua ja kumuloituu. Ei kai niinkään siitä että olisi vain syntynyt sellaiseksi. Nuo sadattuhannet elämät ymmärrän yhdellä tasolla niin että jokainen päätös tässä hetkessä on samalla sekunnin murto-osa ja toisaalta loputon ikuisuus.
Hauska keskustelunavaus kyllä, tämä elämänkatsomus on itselleni tuttu mutta usein unohdan kuinka nämä ajatukset ovat joskus jääneet takaraivoon ja sieltä ne vaikuttavat yhä edelleen. Viimeksi tänään valitsin omalta kannaltani kahdesta tehtävästä objektiivisesti tarkasteltuna epäkiitollisemman. Perusteluna se että jos minulta minuna kysyttäisiin tekisin mielelläni asian a mutta koska olen osa isompaa kokonaisuutta niin asia b on jotain missä voin paremmin olla muiden apuna ja tukena ja kokonaisuus toimii silloin paremmin. Tuossa tilanteessa tuli vähän erikoinen olo mutta tämän avauksen myötä muistin että tämä on se logiikka johon nuo valinnat pohjaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noihin satoihintuhansiin elämiin sun muuhun on mun ihan yhtä vaikea uskoa kuin kristinuskon satuihinkaan. Todisteita kun ei oikein ole kuin yhdestä kullekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tekstissä puhutaan ihanteesta, jostain mitä kohti voi halutessaan tietoisesti pyrkiä. Tietynlaisten valintojen jälkeen voi sitten alkaa nuo ominaisuudet vahvistua ja kumuloituu.
Kun hyvä alkaa kumuloitua tekisi mieli huutaa kaikille vastaantuleville, että elämässä on logiikka, seuratkaa mua niin opetan teille, hyvä palaa luoksesenne moninkertaisena. Mutta jokaisen sielun on kai elettävä, opeteltava, kehityttävä, nähtävä itse. Ei se vastoinkäymisten määrä vaan miten niihin suhtaudut, vanha klisee. Hyvä mitä annat, mitä säteilet ympärillesi...kun se alkaa kantaa hedelmää tiedät mitä on olla onnellinen. Kun luotat siihen, että kaikki; eilinen, nyt ja huominen ovat jo tapahtuneet ymmärrät, etteivät rimpuilu ja vastustaminen auta. Hyväksynnän kautta löytyy rauha ja onni. Anna elämän soljua lävitsesi.
No en varmasti :D