Lue keskustelun säännöt.
Raskaus alkoi ahdistaa
09.08.2016 |
Olemme mieheni kanssa puhuneet lasten hankkimisesta jo pidempään ja ehkäisy on jätetty pois. Tähän saakka olen ollut vakaasti sitä mieltä, että haluan lapsia ja että haluan niitä juuri nyt, mutta en ole tullut raskaaksi.
Pari päivää sitten tilanne muuttui. Pahoinvointiaaltojen ja alavatsakipujen myötä aloin epäillä, että tässä kierrossa on tärpännyt, vaikka kuukautisten oletettuun alkamisajankohtaan onkin vielä päiviä. Saman tien aloin katua koko juttua ja ajatella, että haluan sittenkin elää lapsetonta elämää vielä pari vuotta, käydä töissä, matkustella, elää rentoa, kiireetöntä ja vapaata elämää jossa ei tarvitse olla vastuussa muista kuin itsestään.
Pelkään kuollakseni, että olen nyt raskaana ja pilaan elämäni tällä ajattelemattomuudella. Päätin, että jos kaikesta huolimatta en tässä kuussa ole tullut raskaaksi, alan syödä pillereitä uudelleen, sen verran tämä tilanne nyt säikäytti. En tiedä mitä teen, jos vauva nyt oikeasti on tulossa. Neuvoja?
Kommentit (5)
Ikä?
Mä sanon, että mitä itse olen elämästä oppinut on se ettei kaikkea voi suunnitella. Onneksi tein lapset nuorena, sit selvisi et sairauteni takia niitä ei myöhemmin välttämättä enää tulisi.
Minua olisi tahaton lapsettomuus satuttanut enemmän kuin "nuoruuden vapauden" menetys. Lasten kanssa voi tehdä ja reissata, ja ne ovat vain meillä lainassa. Lasten lennettyä pesästä on mahdollista taas elää sitä vapautta.
Elämä on niin epävarmaa ja haurasta. Teet niin kuin itsestäsi parhaalta tuntuu. Se on yleensä se oikea ratkaisu. Mutta älä oleta, että ne lapset tipahtaa syliin siinä vaiheessa kun on se "täydellinen hetki". Osalla käy niin, muttei todellakaan kaikilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap jatkaa vielä: Jossain vaiheessa ehdin jo pelätä, että kärsin lapsettomuudesta. Yritystä on siis takana jo pitkään. Kipuilin tuon asian kanssa aikani ja jossain vaiheessa hyväksyin, että ehkä meitä ei ole tarkoitettu vanhemmiksi. Ja sitten nyt, kun raskaus saattaakin yhtäkkiä olla totta, aloin pelätä ja katua lapsen saamista.
Jonkinlainen alkupanikointi on varmaan ihan normaalia. Jos taas et ole raskaana ja uskot olevasi tyytyväisempi ilman lasta niin ehkäisy vaan takaisin. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei lapsen saaminen ole mikään itsestäänselvyys, jos päätette asiaa vielä lykätä muutamalla vuodella (jos siis lapsen kuitenkin joskus haluaisitte).
Nostan