Uskotko kohtaloon
Siis asian kuin asian suhteen. Jos esim. päätät jotain suurempaa asiaa, uskotko että kohtalo sanelee sinulle miten toimia. Vaikkakin päätöstä tehdessä olisi olo, että minä itse päätin näin. Huomaatko jälkikäteen että oli tarkoitettu näin että asiat menee... Vähän sekavasti selitetty;) itse uskon nykyään enemmän kuin ennen. Niin monta kertaa tullut huomattua asioiden menevän "kohtalon" sanelemana lopulta.
Kommentit (3)
En usko kohtaloon. Mutta omassa elämässäni olen huomannut, että vaikka hetkellä tuntuu, että enää huonommin eivät asiat voisi enää mennä, niin ajan kanssa asiat alkavat yleensä lutviutua. Toki tämä tarkoittaa myös menetyksiin sopeutumista niin läheisten kuin esim. työpaikkamahdollisuuksien suhteen, mutta lopulta on kuitenkin päätynyt elämään ihan mukavaa elämää kaikesta huolimatta. Uskon siihen, että aika parantaa (kunhan asian eteen tekee myös töitä ajan kanssa), en kohtalon johdatukseen.
Kohtalo tarkoittaa ennalta määrättyä tapahtumien kulkua. Kun uskon kohtaloon, elämä on huoletonta, koska mitä tapahtuukin on tapahtuva joka tapauksessa. Esimerkiksi katua ylittäessäni en koskaan katso, tuleeko autoja, sillä se ei vaikuta siihen ajaako joku ylitseni vai väistääkö.
En usko kohtaloon. Jos sen kautta selittää elämäänsä, niin pettää itseään ja pakenee vastuuta omista valinnoistaan.