Yhteenmuutto..?
Mitä pitäis ajatella..
Ollaan oltu reilu pari vuotta yhdessä. Itselläni on pari lasta ja miehellä yksi. Kaikki toimii hyvin.
Nyt on puol vuotta puhuttu yhteenmuutosta. Mietitty, että miten se olis järkevintä. Aluksi tultiin siihen ratkasuun, että etsitään uusi yhteinen asunto jossa on tilaa kaikille ja saadaan siitä meidän näkönen koti. Löytyi yksi hyvä vaihtoehto ja molemmat oli siitä innoissaan. Sitten yhtäkkiä mies ei halunnutkaan tätä asuntoon, vaan ehdotti, että minä ja lapset muutetaan hänen luokse. Mies sanoi, että kaikki mun ja lasten tavarat ei sinne mahdu, että ne pitäisi säilöä johonkin. No, jostain pystytään luopumaan kyllä, mutta en tiedä mitä ajatella. Haluaisin kuitenkin kodin, joka tuntuisi ja näyttäisi omalta, eikä ainoastaan miehen näköiseltä.
Mitä ajatuksia herättää teissä?
Kommentit (15)
Oletteko puhuneet rahasta? Tuli mieleeni, että jos se uusi asunto olisi suurempi kuin miehen nykyinen asunto, niin miten olitte sopineet jakavanne kustannukset? Sulla kuitenkin yksi lapsi enemmän kuin miehellä ja vaikka jakaisittekin kulut puoliksi (eikä siis sulle 3/5 kuluista ja miehelle 2/5 kuluista), niin olisiko miehen asumiskulut suuremmat kuin jos asutte hänen asunnossaan?
Uuteen asuntoon molemmat olisi ottaneet oman lainan ja muut menot puoliksi.
Miehen asuntoon (on hänen oma), maksaisin vastikkeen ja lyhentäisi lainan ja muut menot puoliksi.
Siis piti kirjoittaa, että mulle ja vastike ja mies maksaisi lainan :D
Whaaat?! kirjoitti:
Uuteen asuntoon molemmat olisi ottaneet oman lainan ja muut menot puoliksi.
Miehen asuntoon (on hänen oma), maksaisin vastikkeen ja lyhentäisi lainan ja muut menot puoliksi.
Kuka lyhentäisi lainan? Mieskö?
Kyllä miehen pitäisi maksaa vastikkeestakin puolet.
Vierailija kirjoitti:
Whaaat?! kirjoitti:
Uuteen asuntoon molemmat olisi ottaneet oman lainan ja muut menot puoliksi.
Miehen asuntoon (on hänen oma), maksaisin vastikkeen ja lyhentäisi lainan ja muut menot puoliksi.
Kuka lyhentäisi lainan? Mieskö?
Kyllä miehen pitäisi maksaa vastikkeestakin puolet.
Olen samaa mieltä. Mieshän kerryttää lainaa lyhentämällä omaa omaisuuttaan samalla kuin sinä huolehdit käyttökuluista yksin.
Whaaat?! kirjoitti:
Uuteen asuntoon molemmat olisi ottaneet oman lainan ja muut menot puoliksi.
Miehen asuntoon (on hänen oma), maksaisin vastikkeen ja lyhentäisi lainan ja muut menot puoliksi.
Ehdota miehelle, että otat lainan ja ostat puolet hänen asunnostaan. Jos mies kieltäytyy, niin silloin on aika selvää, että hän ei halua asua asunnossa, josta sinä omistat puolet. Tai ehdota miehelle, että hän laittaa oman asuntonsa vuokralle ja muuttaa sinun asuntoosi.
Kolmonen (joka on myös nro 9) jatkaa: Mulla on takana seurustelusuhdetta (minä kahden lapsen yh, mies kahden lapsen etävanhempi) kohta kahdeksan vuotta, emmekä vieläkään ole muuttaneet yhteen. Nyt puhuttiin siitä eka kertaa ihan todellisena vaihtoehtona, ja minua hirvittää ;). Elätte vielä suhteen "alkuhuumaa", olen itse ollut tosi tyytyväinen monta kertaa että meillä on omat asunnot. Luultavasti parisuhdekin on voinut paremmin. Ympärillä monet uusperheet, jotka ovat muuttaneet nopeasti yhteen ovat hajonneet, meillä on mennyt keskenämme tosi hyvin vaikka monet arjen kuviot ovatkin olleet hankalia.
Ei kuulosta hyvältä, ettet miehen kanssa pääse asiasta sopimukseen vaan kysyt mielipidettä tällä palstalla. Teidän pitäisi pystyä sopimaan tosi monesta asiasta reilusti ja tasavertaisesti. Minä en missään nimessä muuttaisi yhteiseen talouteen vielä ja tuolta pohjalta vaan katselisin mielellään vaikka vuosia vielä eri asunnoista. Mikä kiire?!
3/9
Ollaan kyllä puhuttu asiasta ja eri vaihtoehdoista mutta tuntuu, että ei päästä yhteisymmärrykseen, koska minä hsluan uuden yhteisen kodin ja nut mies haluaa pitää omansa ja meidät sinne.
Siksi tulin kyselemään teidän mielipidettä asiaan, kun ei ole sellaisia "uusperhe" ystäviä, joidenka kanssa jutella näistä..
Ja joku kyseli miksei mies muuta meidän luokse niin siksi, että minä ja lapset asutaan vuokrakämpässä ja miehellä on omistusasunto, josta ei halua luopua muuttaakseen vuokrakämppään..
Whaaat?! kirjoitti:
Ollaan kyllä puhuttu asiasta ja eri vaihtoehdoista mutta tuntuu, että ei päästä yhteisymmärrykseen, koska minä hsluan uuden yhteisen kodin ja nut mies haluaa pitää omansa ja meidät sinne.
Siksi tulin kyselemään teidän mielipidettä asiaan, kun ei ole sellaisia "uusperhe" ystäviä, joidenka kanssa jutella näistä..
Ja joku kyseli miksei mies muuta meidän luokse niin siksi, että minä ja lapset asutaan vuokrakämpässä ja miehellä on omistusasunto, josta ei halua luopua muuttaakseen vuokrakämppään..
Eihän miehen tarvitsisi omistusasunnostaan luopuakaan vaan laittaa sen vuokralle. Asutte muutaman vuoden sinun luonasi ja jos suhde edelleen vaikuttaa kestävältä, voitte sitten ostaa yhteisen asunnon.
Kun kaksi aikuista ihmistä, joilla on jo lapsia edellisistä suhteista, muuttaa yhteen, niin vaikka ikävältä tuntuukin, on järkevää miettiä myös tilannetta, jos suhde ei toimikaan. Miten silloin järjestyy oma ja lasten asuminen? Yhteisen asunnon ostamisessa on myös se huono puoli, että jos jompikumpi teistä jää työttömäksi tai sairastuu eikä pystykään enää lyhentämään omaa asuntolainaansa, niin kämppä menee alta myös siltä, joka oman lainansa pystyy hoitamaan. Tai sitten toisen on maksettava oman asuntolainansa lisäksi myös toisen asuntolainaa.
Ehdotin aiemmassa, että sinä ostaisit miehen asunnosta puolet ja muuttaisit lasten kanssa sinne. Onko se mahdoton vaihtoehto? Entä kuinka paljon mies joutuisi ottamaan lainaa, jos ostaisitte yhteisen asunnon, mutta hän pitäisi edelleen nykyisen asuntonsa ja laittaisi sen vuokralle? Vuokralaisen saa kuitenkin kohtuullisen lyhyessä ajassa ulos, jos asunnon omistaja tarvitsee asunnon omaan käyttöönsä. Tai jos miehellä ei ole enää paljoa asuntolainaa, voisitteko odottaa sen aikaa, että hän saa sen maksettua ja sitten ostatte yhteisen asunnon ja mies laittaa omansa vuokralle?
Nuorena ja lapsettomana voi ottaa suurempia riskejä kuin silloin, kun niitä lapsia jo on eivätkä ne ole yhteisiä.
Hyviä pointteja!
Ei se mahdoton ajatus ole, että ostaisin hänen asunnostaan puolet. Pitää miettiä ja jutella tästä vaihtoehdosta.
Mulla ja lapsilla nyt tilanne on se, että joudutaan tästä nykyisestä asunnosta muuttamaan jokatapauksessa pois vielä tämän vuoden puolella, joten se ei ole vaihtoehto, että mies muuttaisi tänne..
Minä en muuttaisi miehen asuntoon. Hänen lapsensa voi kokea, että te viette häneltä elintilaa, tulette hänen kotiinsa. se voi heijastua pitkään, jos herättää katkeruutta.
Ja se on väärin, että sinä maksat asumiskulut, ja mies vaan samalla rahalla kerryttää omaisuuttaan.
Missään nimessä ei saa muuttaa toisen asuntoon. Asunnon pitää olla puolueettomalla maaperällä kaikkien osapuolten suhteen.
Sääntö nro 2: kenenkään olot eivät saa huonontua yhteenmuutossa. Jos lapsilla on nyt oma huone, pitää olla jatkossakin. Yms.
Sääntö nro 3: tilaa pitää olla riittävästi. Kaikilla oma soppi ja oma rauha.
Nämä ovat minun mielestäni pääjutut, kun uusperhettä perustetaan.