Kihlattuni uhkailee erolla riitatilanteissa

Vierailija kirjoitti:

Teen joskus tuota samaa, valitettavasti. Meillä on ogelmana eräs miehen luonteenpiirre, lupailee mutta ei toteuta ja valehtelee. Elän sietokyvyn rajoilla kestäessäni tuota ihmistä ja hoitaessani aina lopulta hänenkin vastuualueitaan.  Eroajatus kutkuttelee syvällä sisimmässäni, kun en muuta ratkaisua enää keksi. Tuntuu, että elän neulan kärjellä vaappuen, jään vaikka epäilen jäämistäni.  Olen aivan turta, tekisi mieli nukkua pois. Tässä vain esimerkki, että teilläkin voi pohjalla olla jotain ongelmaa, joka kytiessään räjähtää eropuheisiin. Järkeväähän olisi selvittää isotkin ongelmat, eikä roikottaa niitä jokapäiväisessä elämässä liian pitkään.

Minulle tämä oli silmiä avaavaa.

Oman miehen kohdalla toimi, se että jo ensimmäisellä erouhkauksella riitatilanteessa aika tiukasti kerroin, että minä en hyväksy sellaista. Joko sitä ollaan yhdessä ja panostetaan suhteeseen, mutta jos erolla uhkailee niin saa mennä samantien enkä minä perään soittele, sillä minä en ala leikkimään mitään.

Ei ole sen jälkeen uhkailua tullut erosta. Tämä tapahtui siis ennen lapsia.

Mies oli kai entisessä suhteessa tottunut käyttämään tuota "No erotaan sitten" jonain valttikorttina, jonka jälkeen eksänsä on alkanut jonkun hyvittelyrumban tai itkenyt että älä vaan jätä, rakastan sua niin kauhean paljon. Mies pelästyi kun tajusi, että mun kanssa tuollainen peli ei toimi.

Vallankäyttöä tuollainen erouhkailu on, jos siitä juuri riidoissa aina jauhetaan. Muussa tapauksessa pitäisi riidan jälkeen työstää niitä ongelmia, jotka voivat johtaa eroon. Keskustella siitä, miten nyt panostetaan ja miten toimitaan suhteessa. Mutta erolla uhkailija usein käyttää sitä uhkausta vain aseena, jotta toinen nöyristelisi.

Ei kai tuossa tilanteessa muu auta, kuin sanoa että toinen on niin monta kertaa uhannut erolla, että olet alkanut ajatella että hän ei halua tosissaan olla sun kanssa. Sanot myös, että tuollainen epävarmuus on niin raskasta että olet jo itsekin alkanut ajatella asiaa. Sano että nyt on päätöksen aika. Joko te olette pari ja yritätte selvittää miten molemmille olisi parempi olla yhdessä, tai oikeasti eroatte. Tee selväksi, että seuraavalla kerralla kun hän uhkailee erolla niin ero on lopullinen.

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemukseni mukaan erolla uhkailu voi olla viimeinen hätähuuto saada toinen kuuntelemaan, keskustelemaan ja ymmärtämään.

Mitä hän sanoo erouhkailujen yhteydessä? Haluaa erota miksi?

Jos ei olekaan uhkailua, vaan oikeasti miettii eroa koska ette tule enää toimeen, vaikkei haluaisi erota? Jos hän ei näe muuta vaihtoehtoa kuin eron ja on on siitä vihainen, kuunteletko häntä, keskusteletko? Mistä kaikki riidat aiheutuu?

Erolla uhkailu on yksipuolista ehtojen sanelemista. On vaikea kuvitella, että voisin itse jäädä suhteeseen, jossa toinen osapuoli kiristää eromahdollisuusella minua halutunlaiseen käytökseen. Kyse on vallankäytöstä.

Parisuhteessa pitäisi voida hoitaa niitä ongelmia muulla tavalla kuin kiristämällä. En halua vähätellä toisen osapuolen tuntemuksia, varmasti ero on oikeasti käynyt mielessä ja olo on epätoivoinen jos kerran tuossa pisteessä jo ollaan, mutta jos erolla uhkailu on toistuvaa ja esiintyy nimenomaan riitatilanteissa, kuulostaa se lähinnä viimeiseltä keinolta saada oma tahto läpi. Jos joutuu käyttämään tuollaisia keinoja, luultavasti se toinen ihminen ei ikinä tule muuttumaan sellaiseksi kuin erouhkailija haluaa.

Eri asia sitten on yhdessä rakentavasti keskustella siitä, voidaanko parisuhde jotenkin pelastaa vai onko ero ainoa vaihtoehto. "Mä jätän sut, ellet..."-puheet taas ovat kiristämistä.

Tuon saa loppumaan sillä että erouhkauksiin vastaa, että lähde vaan en minä sinua pidättele. Jos haluat erota niin voidaan erota, en halua olla sellaisen kanssa joka ei minun kanssa halua olla. Älä anna valtaa uhkailuille vaan sano että ero käy jos sitä toinen vaatii.

Jos toinen uhkaa erolla, ottaisin asian vakavasti ja kysyisin, onko todella tilanne se, että hän harkitsee eroa. Yrittäisin puhua syistä, joiden takia hän harkitsee eroa ja jos ero olisi minustakin ihan varteenotettava vaihtoehto, sanoisin, että puhutaan yhdessä eron mahdollisuudesta. Jos itse en missään tapauksessa haluaisi erota, kysyisin, mikä yhteisessä elämässä on eniten pielessä ja keskustelisin siitä, voiko sitäasiaa jotenkin muuttaa.

Osa erolla uhkailijoista varmasti oikeasti miettii eroa, mutta on myös niitä, jotka vaan käyttää sitä vallan välineenä eikä tosissaan ole eroamassa. Lapsille jatkuvan erolla uhkailun kuuntelu ei ole hyväksi.

Minusta erolla uhkailu ei ole kenellekään hyväksi. Ex tyttöystävä teki samaa ja pikkuhiljaa puuduin jatkuvaan pelkäämiseen ja tein itselleni omaa tilaa. Huomasin että ero olikin oikeasti loppujenlopuksi hyvä ratkaisu sillä tuollainen uhkailu tappoi minun tunteet toista ihmistä kohtaan hyvin nopeasti. Jätin hänet ja tuntui että sain taas hengitettyä. Emme olleet tasavertaisia enää, sain alistua jatkuvasti huomaamattomilla pienillä tempuilla ja jouduin joustamaan niin monessa asiassa.

Vaikka arki sujusikin niin kyllä tuollainen uhkailu vie mielenkiinnon toista kohtaan täysin, sanoi järki sitten mitä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Minusta erolla uhkailu ei ole kenellekään hyväksi. Ex tyttöystävä teki samaa ja pikkuhiljaa puuduin jatkuvaan pelkäämiseen ja tein itselleni omaa tilaa. Huomasin että ero olikin oikeasti loppujenlopuksi hyvä ratkaisu sillä tuollainen uhkailu tappoi minun tunteet toista ihmistä kohtaan hyvin nopeasti. Jätin hänet ja tuntui että sain taas hengitettyä. Emme olleet tasavertaisia enää, sain alistua jatkuvasti huomaamattomilla pienillä tempuilla ja jouduin joustamaan niin monessa asiassa.

Vaikka arki sujusikin niin kyllä tuollainen uhkailu vie mielenkiinnon toista kohtaan täysin, sanoi järki sitten mitä tahansa.

Hieno kirjoitus ja näin kävi minullekin aikoinaan. Silloinen miesystäväni ei periaatteessa uhkaillut erolla, mutta sanoi liian usein, että jos hän ei kelpaa, niin etsi parempi. Hän saattoi sanoa sen ihan missä tilanteessa vaan, olimme sitten vaikka harrastaneet juuri hyvää seksiä tai syömässä. Alussa aloin hyvitellä häntä, että en tietenkään etsi, että hän on minulle juuri se ainoa ja oikea, ja että pidän hänestä hyvin paljon, mutta jossakin vaiheessa alkoi tympimään. Jos hänen itsetuntonsa on niin pirun huono, että minun pitää monta kertaa viikossa samaa todistella vaikka meillä menisi kuinka hyvin, niin olkoon. Varsinkin kun minun suuntaani ei ikinä mitään todisteluja ja mukavia sanoja tullut. Sanoin miehelle, että ehkä etsinkin paremman miehen kun kerran niin haluat eroa. Että en jaksa koko ajan kuunnella samaa virttä. Se oli kyllä sitten jo niin lopussa, että mitään ei ollut enää tehtävissä, olin hyvin kyllästynyt miehen valittamisiin ja turhan vinkumiseen. Kannattaa siis sanoa kihlatulle ajoissa, että erolla uhkailu saa riittää ja molemmilla on mahdollisuus lähteä suhteesta jos sitä mieltä on. Erolla ei kuitenkaan jatkuvasti uhkailla, se ei suhdetta auta millään tavoin ja asioihin saa muutosta, päinvastoin se syö toista.