Syrjäytymisen ehkäiseminen ja opetusmenetelmien kehittäminen. Ideoita?

Tämä on viimeinen kerta kun kirjoitan tästä aiheesta.
Syrjäytymiseen, koulukiusaamiseen, maahanmuuttajien integroitumiseen liityen ratkaisuja: tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä on eroavaisuuksia (tytöt pärjäävät paremmin koulussa kuin pojat). Tämä on osaltaan biologista (tytöt kypsyvät poikia nopeammin siinä kriittisessä opiskeluiässä). Enemmän tulisi muuttaa opetusta kommunikatiivsempaan suuntaan. Uskon että tämä lisäisi ja lujittaisi nuorten ja tulevien aikuisten välistä solidaarisuutta: myötätuntoa, ystävyyttä ja käsityksiä erilaisuudesta (myös pohjimmainen samanlaisuus) vahvistaisi emotionaalisutta ja järkeä yhteisössä ja ihmisellä olisi myös tilaa ja lupa olla aito oma itsensä. Se suuri massa ajaisi yhden pinenen kiusaajan nurkaan, eikä hän enään haluaisi kiusata vaan liittyisi solidaariseen ryhmään mukaan. Jokainen saisi onnistumisen kokemksia, ei olisi itsekkyyttä, ei kokisi epävarmuutta eikä heikkoa itsetuntoa. Tällöin syntyisi rakentavia keskusteluja opittujen asioiden pohjalta, lukeminen ei olisi ainoastaan ulkoa pänttäämistä vaan tietoa, päättelykykyä, väitteiden argumentoimisentaitoa, tiedonkäsittelyn ja soveltamisentaito kehittyisi, ja tämä tukisi myös muistin toimintaa (nykyisellään käytäntö on kait vähän se, että opiskellaan useampia reaaliaineita (ja sekin lähinnä pintaraapaisu), oksennetaan päntätyt tiedot paperille ja kun tietoa ei käytetä jatkossa, se unohtuu.) Se olisi osallistavaa ja pojillekin kiinnostavmpaa (pojat kaipaavat haasteita(?)). Syntyisi rakentava ja myönteinen ilmapiiri kouluun, jonne on aina mukava tulla oppimaan. Elämme yhteiskunnassa vuorovaiutuksessa: se on ystävyyttä – oikeudenmukaisuutta, luottamusta, vastuuta, uskollisuutta. ihmisien ei pidä olla itsekäs. tämä auttaisi myös maahanmuuttajien integroitumisessa. Opitaan kieli ja ennakkoluulot hälvenisivät ja poistuisivat. Ei kyynisyyttä – on oltava päämääriä, arvoja ja ihanteita. Onni syntyy harmonisesta itsensä toteuttamisesta. On jollakin tapaa yritettävä saavuttaa tasapainoinen persoonallisuus. hyveellinen elämän pohjautuuu saavutettavissa oleville valinnoille, jotka ovat perusta ihmisen ominaisille elämisen muotojen toteutumiselle. Nykyisellään vain vaihtoehtojen määrä on niin valtava.Paheet tässä ilmentyvät paeittain: toinen johtuu liiallisuudesta ja toinen puutteellisuudesa, ja hyveet sijaitsevat sitten ääripäiden välissä. Päätöksentekotyylillämmme on vaikutuksia merkittävästi siihen, kuinka kuormittuneiksi tai rauhallisiksi muutumme kaaoksen keskellä. Kokemusperäistä tietoa tarvitaan: työharjoittelua, jtta yksilö saa myös käsitystä omista kyvyistään, luonteenominaisuuksistaan ja kiinnostuksen kohteista käytännössä, tämä kokemusperäinen tieto tukisi valintoja ja lisäsi kiinnostusta: antaisi kipinän(?) Kielten opiskelu tulisi aloittaa varhaisessa vaiheessa.