Ovatko vanhempasi tehneet edunvalvontavaltuutuksen?
Mun vanhemmat on eronneet, lisäksi on perheetön äidin sisko. Kaikille olen tästä puhunut, mutta tuhahtelevat vaan. No turha sitten pyytää apua, kun tarvivat, en voi auttaa.
Kommentit (32)
Mun vanhemmat 70+ heräsivät tähän asiaan nyt kun ovat seuranneet omien ystäviensä tilannetta jonkun vuoden ajan. Ilmoittivat minulle tekevänsä tällaisen sopimuksen, missä valtuuttavat toisensa ensisijaiseksi edunvalvojakseen ja minut kummankin toissijaiseksi edunvalvojaksi. En uskaltanut kysyä, miksi juuri minut, keskimmäisen lapsensa. Vanhin olisi ihan yhtä vastuuntuntoinen kuin minäkin.
Meillä on mieheni kanssa tämä paperi ollut jo varmaan 10 vuotta, samoin kuin testamentti. Suvun vanhukset sen sijaan kuvittelevat ilmeisesti elävänsä terveinä ikuisesti, eivät kuulemma tarvitse mitään tällaisia papereita.
Vierailija kirjoitti:
Tuo pitäisi tehdä pakolliseksi viimeistään viiskymppisenä.
Viisikymppiset ovat parhaassa työiässä, kun osaavat itse tienata niin varmasti osaavat itse myös aikaansaannoksensa tuhlatakin. Työikää ollaan nostamassa kohta 70 v. Työssä pitää olla täysissä ruumiin ja hengen voimissa, oikeustoimikelpoinen. Aika huono skenaario jos mielestäsi jo 50 v pitäisi olla edunvalvoja. Mielestäni riippuu ihan ihmisestä, joku yli 90 v voi olla täysin skarppi, omillaan pärjäävä. Toisaalta taas jos Alzheimeria on suvussa, niin sellainen periytyvä Alzheimer voi tulla jo päälle 40 v. Myös alkoholistit tms. aineita käyttävät tai psyykkisesti sairaat tarvitsevat edunvalvojaa jo nuorella iällä, 18 vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on mieheni kanssa tämä paperi ollut jo varmaan 10 vuotta, samoin kuin testamentti. Suvun vanhukset sen sijaan kuvittelevat ilmeisesti elävänsä terveinä ikuisesti, eivät kuulemma tarvitse mitään tällaisia papereita.
Meillä on avioehtosopimus (avio-oikeus ei voimassa erotapauksessa) ja mulla testamentti (minun omaisuuteni palaa mieheni jälkeen omaan sukuuni, minulla kun ei ole lapsia ja miehellä on). t.23
Mun äiti on puhunut että pitäisi tehdä. Isäni sanoi ettei hänen tarvitse koska hänelle ei tapahdu mitään eikä hän koskaan tule tarvitsemaan kenenkään apua... Joo niinhän se varmasti on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo pitäisi tehdä pakolliseksi viimeistään viiskymppisenä.
Viisikymppiset ovat parhaassa työiässä, kun osaavat itse tienata niin varmasti osaavat itse myös aikaansaannoksensa tuhlatakin. Työikää ollaan nostamassa kohta 70 v. Työssä pitää olla täysissä ruumiin ja hengen voimissa, oikeustoimikelpoinen. Aika huono skenaario jos mielestäsi jo 50 v pitäisi olla edunvalvoja. Mielestäni riippuu ihan ihmisestä, joku yli 90 v voi olla täysin skarppi, omillaan pärjäävä. Toisaalta taas jos Alzheimeria on suvussa, niin sellainen periytyvä Alzheimer voi tulla jo päälle 40 v. Myös alkoholistit tms. aineita käyttävät tai psyykkisesti sairaat tarvitsevat edunvalvojaa jo nuorella iällä, 18 vuotiaana.
En ole tuo edellinen, vastaan silti: edunvalvontavaltuutus astuu voimaan vasta sitten, kun maistraattiin toimitetaan asiasta lääkärinlausunto, vaikka sitten vasta 80+ vuotiaana. Parasta olisi tehdä ajoissa, kuka vaan voi saada esim. aivoverenkiertohäiriön.
Sen voi tehdä myös myöhemmin, esim anoppini sairasti Alzheimeriin ja sairaus eteni nopeasti, lapset keskenään sopi että heistä yksi hoitaisi valtuudet, siitä tekivät kirjallisen sopimuksen jonka toimittivat sitten maistraattiin. Maistraatti tarkisti säännöllisin väliajoin että homma hoitui lainmukaisesti, eli tämä valtuutettu ei päässyt kuppaamaan vanhuksen rahoja.
Vanhuksille tuputetaan tätä asiaa nyt joka puolelta. Omasta mielestään fiksusti toimivat lapset voivat suorastaan painostaa vanhempiaan. Tai joku lapsista, se hallitsevin, käytännöllisin, huolehtivaisin, huolestumiseen taipuvaisin, huolettomin, laskelmoivin, tai ihan mitä vaan.
Harva tajuaa, kuinka vähän aikaa näitä on vasta tehty. Moni vanhus suhtautuu epäilevästi "uusiin kotkotuksiin", ja heillä on oikeus ajatella mitä haluavat. Heillä on oikeus harkita rauhassa, ja vaikka jättää valtuutukset tekemättä jos asia ei tunnu omalta.
Keskittyisitte käsillä olevaan hetkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vanhuksille tuputetaan tätä asiaa nyt joka puolelta. Omasta mielestään fiksusti toimivat lapset voivat suorastaan painostaa vanhempiaan. Tai joku lapsista, se hallitsevin, käytännöllisin, huolehtivaisin, huolestumiseen taipuvaisin, huolettomin, laskelmoivin, tai ihan mitä vaan.
Harva tajuaa, kuinka vähän aikaa näitä on vasta tehty. Moni vanhus suhtautuu epäilevästi "uusiin kotkotuksiin", ja heillä on oikeus ajatella mitä haluavat. Heillä on oikeus harkita rauhassa, ja vaikka jättää valtuutukset tekemättä jos asia ei tunnu omalta.
Keskittyisitte käsillä olevaan hetkeen.
Eipä siinä mitään, antaa kaiken mennä ulosottoon kun ei leskivanhemmallani muuta auttajaa ole. Sossu hoitakoon.
Meillä onnneksi saatiin asia hoidettua kuntoon, ennenkuin isäni tilanne huononi.
Meitä on neljä lasta ja keskenään puhuttiin kenellä on eniten aikaa ja mahdollisuuksia toimia edunvalvojana. Vanhemmat ymmärsivät asian myös samoin.
Ongelmia alkaa tulla kun edunvalvottava ei enää muista mitään ja vaikka pankkiasiat pitää hoitaa.
Kaikki kolme muuta sisarusta on kiitollisa tuolle kolmanelle, joka otti tehtävän kantakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhuksille tuputetaan tätä asiaa nyt joka puolelta. Omasta mielestään fiksusti toimivat lapset voivat suorastaan painostaa vanhempiaan. Tai joku lapsista, se hallitsevin, käytännöllisin, huolehtivaisin, huolestumiseen taipuvaisin, huolettomin, laskelmoivin, tai ihan mitä vaan.
Harva tajuaa, kuinka vähän aikaa näitä on vasta tehty. Moni vanhus suhtautuu epäilevästi "uusiin kotkotuksiin", ja heillä on oikeus ajatella mitä haluavat. Heillä on oikeus harkita rauhassa, ja vaikka jättää valtuutukset tekemättä jos asia ei tunnu omalta.
Keskittyisitte käsillä olevaan hetkeen.
Eipä siinä mitään, antaa kaiken mennä ulosottoon kun ei leskivanhemmallani muuta auttajaa ole. Sossu hoitakoon.
Antaa kaiken minkä mennä ulosottoon? Se missä sossu voi auttaa sitten, kun leskivanhempasi ei itse enää asiasta ymmärrä, voisi hoitua tai ainakin tilanne parantua sinun avustuksellasi nyt jos/kun vielä ymmärtää.
Eikö lesken auttaminen nappaa ellei siihen saa yksinoikeutta?
Ovat. Ensisijaisesti toisensa ja toissijaisesti me lapset. Minä vanhempana lapsena ensin ja pikkuveli kakkosena.