Jos nyt mietitään vaikka 15- 25 vuotta kestänytt suhdetta, niin..

Tiedän useamman yli 30 vuotta kestäneen liiton ja niissä yhteinen piirre on se, että puolisot eivät ole sitoneet itseään toisiinsa vaan oma tila on säilynyt. Saa käydä ukko ja akka-porukoiden lomareissuilla, illanvietoissa jne. Näissä suhteissa luotetaan puolisoon, eikä kahlita ja olla epävarmoja.

Meillä kestänyt 16 vuotta.. uskottomuutta ollu ja muitaki vaikeuksia mutta niistä selvitty ja yhdessä aiottu jatkaa loppuun asti. No mistäpä tuon tietää mutta on kyllä totta että suurin osa pitkistä parisuhteista on niitä missä myös petetty. Ei tietenkään kaikki mutta paljon tunnen/tiiän tällaisia pareja.

Olemme olleet puolisoni kanssa pian 20 vuotta yhdessä onnellisesti, ilman pettämisiä tai isompia kriisejä. Toki koskaan en voi olla varma muusta kuin omasta toiminnastani, mutta luotto puolin ja toisin on aina toiminut, ja tiedämme molemmat, miten paljon menetettävää pettämisestä seuraisi. Eli luottamus, jolle koko suhde pitkälti perustuu, tuhoutuisi. Jo alusta saakka koimme olevamme ns. sielunkumppaneita. Luottamus, toisen kunnioitus, asioista keskusteleminen, huumori, perhekeskeisyys, hyvä seksielämä, samanlaiset arvot, ovat suhteen peruspilareita. Molemmilla ollut aina myös omia kavereita ja harrastuksia eli omaa elämää. Eikä kumpikaan ole mikään "nössykkä". Suhde on vain syventynyt vuosien aikana. Eli olen eri mieltä siitä, etteikö pitkä suhde voisi oikeasti olla hyvä ja toimia ilman uskottomuutta.

N 38

Minulla taas tuttavapiirissä ei ole yhtäkään pettämistapausta ainakaan yleisessä tiedossa, vaikka monen liitot ovat yli 10 vuotta jatkuneita ja yksillä jo 20 vuotta. Emmekä myöskään ole mitään nössyköitä ja tossukoita vaan hyvissä ammateissa olevia, fiksuja ja sosiaalisia ihmisiä, joilla kyllä olisi halutessaan vientiä myös suhteen ulkopuolella.

Vierailija kirjoitti:

Minulla taas tuttavapiirissä ei ole yhtäkään pettämistapausta ainakaan yleisessä tiedossa, vaikka monen liitot ovat yli 10 vuotta jatkuneita ja yksillä jo 20 vuotta. Emmekä myöskään ole mitään nössyköitä ja tossukoita vaan hyvissä ammateissa olevia, fiksuja ja sosiaalisia ihmisiä, joilla kyllä olisi halutessaan vientiä myös suhteen ulkopuolella.

Samaa mietin. En tiedä yhtäkään pitkää liittoa, jossa olisi ollut uskottomuutta, koska tuttavapiirissä on erottu, jos on uskottomia oltu. Varmasti on uskottomuutta enemmänkin, mutta ei siitä kavereille huudella. Mieheni kanssa on oltu 25 vuotta enkä väitä, että hän satavarmasti olisi ollut uskollinen, mutta onpa ainakin osannut aika kunnioitettavasti tekemisensä peittää.

Omat vanhempani ovat olleet naimisissa yli 30-vuotta eikä heille tulisi mieleenkään pettää. Nykyään jos kuulen että alta 30-vuotias on ollut edes 5v jonkun kanssa nostan hattua.

Ihmiset on luovuttajia. Parisuhde on tiimipeliä alusta loppuun ja luottamusta.

Moni pettää. Mutta ei jokaisessa suhteessaan. Eli jos on päässyt eteenpäin siitä teinisuhteestaan niin voi hyvinkin olla syrjähypyttömässä parisuhteessa nyt...

Meillä suhde on kestänyt 16 vuotta eikä ole ollut mitään pettämistä. En sitten tiedä onko meistä toinen nössykkä, jos on niin se olen minä :)

Vierailija kirjoitti:

Onko ne ainoat uskolliset liitot niitä, joissa toinen on jotenkin nössykkä vai miksi ihmeessä en tunne ketään pareja, joilla ei olisi koskaan ollut uskottomuutta?

---Joo ja olin ihan varma, ettei oma mies ikinä petä! Olin niin väärässä.

Surullista, että pidät uskollisuutta "nössöytenä". Oikeastaan en edes tajua, mitä ajat takaa nössykkä-sanalla. Yritätkö sanoa, että ne parisuhteet, joissa kumppanit ovat uskollisia toisilleen perustuvat siihen, että kumpikin/tai ainakin toinen osapuoli on niin nössykkä/tavallinen/mitäänsanomaton, ettei "kelpaa" kenellekään ja ikäänkuin tästä on seurauksena uskollisuus parisuhteessa? Ja vastaavasti jos parisuhteen osapuolet ovat "ei-nössyköitä" merkitsee se automaattisesti sitä, että hakeudutaan myös parisuhteen ulkopuolella vieraisiin lakanoihin?

Olen ollut mieheni kanssa 19 vuotta yhdessä ja tietääkseni ei pettämistä ole tapahtunut. Meillä molemmilla on hyvin selvää mitä haluamme ja minkälaisen elämän alkuvaiheen ja esimerkin lapsillemme haluamme. Molempien vanhemmatkin ovat vielä yhdessä ja onnellisia, omat vanhempani ovat olleet yhdessä jo 50 vuotta. Lähellä olevat ystäväpariskunnatkin ovat samanlaisia kuin me, vain muutama on eronnut, suurin osa on ollut yhdessä 15-25 vuotta. Olemme hyvin tavallisia veronmaksajia ja kansalaisia. Meitä ei kumpaakaan kukaan nyssykäksi kuvailisi, kaikkea muuta.

Yritä nyt ap-kulta tajuta, että kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. :)

Kyse on sitoitumisesta ja tuurista.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut mieheni kanssa 19 vuotta yhdessä ja tietääkseni ei pettämistä ole tapahtunut. Meillä molemmilla on hyvin selvää mitä haluamme ja minkälaisen elämän alkuvaiheen ja esimerkin lapsillemme haluamme. Molempien vanhemmatkin ovat vielä yhdessä ja onnellisia, omat vanhempani ovat olleet yhdessä jo 50 vuotta. Lähellä olevat ystäväpariskunnatkin ovat samanlaisia kuin me, vain muutama on eronnut, suurin osa on ollut yhdessä 15-25 vuotta. Olemme hyvin tavallisia veronmaksajia ja kansalaisia. Meitä ei kumpaakaan kukaan nyssykäksi kuvailisi, kaikkea muuta.

Yritä nyt ap-kulta tajuta, että kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. :)

Meillä on oltu yhdessä 25 vuotta, josta naimisissa 20 vuotta. Meilläkin on vanhemmat yhdessä edelleen. Ehkä kyse on aika paljon myös opituista tavoista. Eipä tule kaveripiiristä mieleen yhtään yh-perheen lasta joka olisi ollut naimisissa yli 15 vuotta, tai edes 10 vuotta.

Sitoutuminen ja uskollisuusko nössykkää? 

On sullakin omituinen arvomaailma.

Me ollaan oltu 20 vuotta yhdessä uskollisesti. Kyse on valinnasta. Valitseeko uskollisuuden vai ei. Me valittiin.

Mies voi suorastaan "joutua" pettämään kun pitää muka osoittaa olevansa miehekäs ja uskaltaa pettää vaikkei oikeasti haluaisi. Heikko itsetuntohan siinä puhuu, vahvalla itsetunnolla varustettu mies kyllä uskaltaa sanoa ei toiselle naiselle.