Kaavinta vai lääkkeellinen tyhjennys

Minulla takana kaavinta, joka oli toissapäivänä. Sikiö todettiin kuolleeksi rv9+3, ja kaavinta oli heti seuraavana aamuna. Lääkkeellistä ei edes ehdotettu sikiön koon vuoksi. Vuoto on ollut hurjaa tähän asti, aina ylös noustessa tulvahtaa, sekä vessareissuilla humahtaa pönttöön aikamoinen tulva. Kuitenkin pääosin ihan kirkasta verta, ei palasia eikä hyytymiä. Kivut ovat olleet melko siedettävät, eilen jouduin kuitenkin " tainnuttamaan" itseni hieman vahvemmilla särkylääkkeillä. Mies hieroo alaselkää, ja vie terävimmän kivun pois.



Tämä oli ensimmäinen raskauteni ja keskenmenoni. Kärsimme vaikeasta lapsettomuudesta, eikä meillä ole luomuna mitään mahdollisuuksia. Tämä raskaus saatiin aikaan ICSI-hoidolla. Minulle ei sairaalassa sanottu mitään siitä, että lääkkeellinen tyhjennys olisi hellävaraisempi lapsettomuudesta kärsineille. Nyt pelkään, että mitä vahinkoa kaavinta on kohdulleni tehnyt.



Sairaslomaa sain vain viikonlopun ajalle, mutta aion mennä hakemaan sitä lisää. Henkinen jaksaminen on nollassa, enkä työni luonteen vuoksi voisi kuvitellakaan meneväni huomenna normaalisti töihin. Fyysisesti ehkä juuri ja juuri särkylääkkeen voimalla pystyisin.



Lämmin halaus kaikille vauvansa menettäneille. Ei menetetä sen mukana toivoamme uudesta pienestä elämän ihmeestä.

Olin kättärillä 3 pv ja tuolla omassa otsikossanikin jo huutelin kohtalotovereita... Mulla nimittäin lääkkeellinen ei onnistunut kahden päivän yrityksen jälkeenkään... Mulle tehtiin siis kaavinta lopulta ja se oli ihanan armollinen toimenpide lääkkeellisen jälkeen (sain lääkkeistä kamalat kivut, korkean kuumeen ja ripulin, heikotusta ja varmaan kaikki mahdolliset sivuoireet...) jos nyt mitään voi armolliseksi keskenmenossa sanoa.. Aikaisemmissa 3 keskenmenoissa mulla vuoto on alkanut itsekseen, enkä ole tarvinnut mitään tyhjennysapuja..



En nyt siis ole edes jaksanut miettiä, aiheuttiko kaavinta mitään haittaa, vaikka me myös kärsimme lapsettomuudesta ja toistuvista keskenmenoista. Lääkkeellistä en toivo koskaan joutuvani enää kokemaan.



Mondlicht - Hae ihmeessä lisää sairaslomaa! Oma jaksamisesi on nyt tärkeintä, työt voivat kyllä odottaa! Vaikka fyysisesti jaksaisitkin, niin henkinen puoli on aivan toinen juttu.



Itse olen pitkällä sairaslomalla. Kaavinta tehtiin to 23.3. ja kuumeen takia sain seuraavan viikon ma ja ti slomaa. Keskiviikkona 29.3. menin töihin ja siitä ei tullut mitään, ahdisti ja itketti ja sain lisää slomaa. Perjantaina 31.3. jälkitarkastuksessa sain vielä ensi viikonkin sairaslomaa, koska olen edelleen henkisesti aivan loppu. Mulla tuli tosi voimakas stressireaktio ja oireilin niin pahasti, että auton ajaminenkin oli ylivoimaista.. unohtelin hellalle kattiloita, poltin ruokaa pohjaan, unohtelin jääkaapin ovea auki, hanaa valumaan, huimasi kun nousin seisomaan..

Alkoi ensin pienenä tiputteluvuotona, joka neuvolankin mukaan saattaa kuulua ihan normaaliin raskauteen. Kuitenkin vuoto vaan yltyi, yöllä sitten alkoi verta ja hyytymiä valua vuolaasti. Aamulla menin sairaalaan, jossa olin koko päivän vuodon takia seurannassa. Luonto hoiti siis hyvin voimakkaasti mun keskenmenon itse, mutta siitä huolimatta mulle annettiin Cytoteciä vielä avuksi. Vuorokausi tämän kovan vuodon alkamisesta vuoto ja kivut pienenivät, nyt on kuin normaalit kuukautiset. Kaavintaa pelkäsin nukutuksen takia, mutta onneksi siihen ei tarvinnut mennä. Kuukauden kuluttua on jälkitarkastus ja todella toivon, että raskaus on loppunut ja kaikki tullut ulos, ettei sitten enää tarvitse kaapia.



Osanottoni kaikille muille... Mulle antaa lohtua ihana esikoinen ja ihana mies, olen niin onnellinen heidän olemassaolostaan. Ehkä siinä pienessä ihmisen alussa oli joku iso vika, kun luonto ei antanut sen syntyä. Toivottavasti jossain vaiheessa vielä saisin vauvan... Nyt olo on kuitenkin vielä kovin tyhjä ja outo...

Hei Menina !

Mulla todettiin viikolla 11+2 tuulimuna raskaus(tammikuu 05). Otin silloin lääkkelisen tyhjennyksen. Näin jälkeen päin se oli aivan hirvee kokemus. 12 tuntia kesti supistukset jotka tuli kolmen minuutin välein ja raskaus tavaraa tuli aivan hirveinä kölntteinä. Siitä ku selvisin tuli nestehukkaja ja rauta-arvot tipahti nollaan + sitte hemppa tippu siihen rajoille etten joutunut tippaan.

Mulla vuotoo jatku kuukauden päivät. Tekkiin raskaus testin ystävänpäivän aikaan ja se näytti vielä positiivista. Soitin polille ja sain ajan sille päivää. Ultrattiin ja siellä nähtiin että raskaus tavaraa oli vielä jäänyt. Seuraavana päivänä mut sitte kaavittiin. Vaikka mua hirvitti ja tutusin pelosta niiin se oli tosi helppo ja kivuton juttu. Ajattelin vaan että voiku olisin ottanut heti kaavinnan enkä alkanut leikkimään.

Annoin palautettu henkilökunnalle muttta kuulema 80%keskenmenoista nykyään hoidetaan lääkkeillä. Ja mulla oli vaan huonoo tuuria ku kaikki ei tullut pois.

Mä suosittelen kuitenki sitä kaavintaa. ku kerta nyt on kummastaki kokemusta.

Voimia sulle ja tsemppi huomiselle =)) . Laita viestiä kumman valitsit =))

Mulla todettiin tuulimuna 9/2005 rv7+5. Lääkkeellistä tyhjennystä yritettiin, mutta lääkkeet ei toimineet. Kaavinta oli nopea, helppo, kipujakaan ei ollut paljoa eikä pitkään (lääkkeistä tuli kivuliaita supistuksia muttei vuotoa). Vuotokin oli ensimmäisen sängystänousun jälkeen vähäistä. Plussaa oli myös se, että seuraavat menkat tuli vain muutaman päivän myöhässä eli uuteen yritykseen päästiin pian.



Kyynistä, mutta mulla tuli mieleen siinä kaavintapöydällä maatessa, kahden lääkärin ja monen hoitajan ympäröimänä, että taitaa olla talouskysymys tuokin että kokeillaan/halutaan tarjota ensin lääkkeellistä.

Tavallaan mulla on kokemusta myös lääkkeellisesti loppuunviedystä tyhjennyksestä, koska aiempi kohdunulkoinen hoidettiin niin. Eri asia sikäli, että emätincytotecit (?) taitaa olla eri lääke kuin kankkuun pistettävä solumyrkky, jolla lähti kohdunulkoiseni, ja sikäli että ku ei ole kaavinnalla hoidettavissa. Mulla siis säästyi onneksi munanjohdin, mutta kivut olivatkin aika mojovia, kellosta katsoin että koska saa ottaa uutta kipulääkettä että pysyy maksimin rajoissa. Tilanne on valmiiksi henkisesti niin järkyttävä, niin että jos fyysisessä kivussa voi jotain tuskaa säästää niin kaavinta vois tosiaan olla mun ehdotus.



Voimia!!!

kiitos vastauksista :)

En mä sitten saanutkaan valita vaikka mun niin annettiin aluksi ymmärtää, joudun huomenna lääkkeelliseen tyhjennykseen. Perusteena oli se, että koska kärsimme lapsettomuudesta, ja tämäkin raskaus on hoidoilla (clomit+pregnyl+inssi) aikaan saatu niin lääkkeellinen on lempeämpi kohdulle ja muutenkin parempi uudelleenraskautumista ajatellen. Siis jos se onnistuu - toki mullekin mainittiin että toisinaan sitä joutuu silti kaavintaan koska lääkkeellinen ei tyhjennä kaikkea.

On kyllä ihan kamalaa mennä siihen tyhjennykseen, pelottaa että onnistuuko se, ja hirvittää se 2-4 viikkoa kestävä jälkivuotokin.

No, ei auta. Toivotaan parasta..

ehkä mullekin sitten samasta syystä suositeltiin " luomumpaa" eli lääkkeellistä tyhjennystä, meilläkin nimittäin lapsettomuustausta :-( Toivotan pikaista toipumista ja tärppiä!

Itse suosittelen ennemmin kaavintaa kuin lääkkeellistä. Molemmat olen kokenut, ja saman raskauden aikana (eli siis lääkkeellinen epäonnistui ja jouduttiin kaapimaan).



Kaavinnasta paranee nopeammin fyysisesti ja itselleni oli henkisesti aivan hirveää se lääkkeellisen aiheuttama runsas klönttinen vuoto. Ja tosiaan oli aivan hirveää ettei se lääkkeellinen ollutkaan onnistunut, vaan jouduin ultrattavaksi ja sieltä vielä kaavintaan kun ei ollutkaan täysin onnistunut.



Eikö lääkkeellisessä käytetä niitä samoja lääkkeitä kuin synnytyksen käynnistykseen? Minulla ei synnytyksessä 2,5v sitten ollut lääkkeistä mitään hyötyä, synnytys käynnistyi uudelleen vasta kun kalvot oli puhkaistu. Tätähän en voinut arvata ettei se taaskaan auttaisi...

Olin tänään siellä lääkkeellisessä, menin osastolle kahdeksalta ja nyt olen ollut kotona jo kohta tunnin. Pääsin siis aika nopeesti pois, mulle ehdittiin laittaa tyhjennyslääkkeet kolme kertaa. Sairaalassa lörähti wc-pönttöön sikiöpussi, jonka jälkeen pääsinkin heti kotiin. Nyt vuoto tietty jatkuu, mut ei toistaiseksi ainakaan tavallisia menkkoja kummempana.

Kipujakin oli ja on edelleen, mutta ei mitään niin kamalaa kuin odotin. Mulla on aina tosi kovat menkkakivut ja supistelee rajusti, eikä nää kivut ollu kovin paljoa sen pahempia - ja sainhan mä hyvät lääkeet. Enkä tahdo valittaa kipuja - eihän nää kuitenkaan ole mitään verrattavissa sitten synnytyskipuihin :)

Täytyy vaan toivoa että loppukin sujuu yhtä hyvin kuin tähän mennessä, että kohtu tyhjenee täysin ja että voin muutenkin ok. Lapsettomuushoidot voikin sitten jatkaa heti tätä vuotoa seuraavien luomumenkkojen jälkeen, eli toivottavasti parin kuukauden päästä.



Eli toistaiseksi ainakin olo on suht ok (voi johtua tietty pienestä kodeiini-pöllystäkin..). Taidan kuulua siihen " onnelliseen" ryhmään joilla lääkkeellinen toimii ok - tai ehkä nyt kuitenkin on vielä liian aikaista kehuskella.. ja eihän näihin touhuihin päätyminen ikinä ole millään tapaa onnellista. Pikkasen otti päähän samalla osastolla pyörivät aborttia tekevät teinit... vaikka eihän se helppoa ole heilläkään.



Huonoja hetkiä vielä varmasti tulee, mutta me ollaan miehen kanssa vakaasti päätetty jatkaa hoitoihin heti kuin mahdollista, ja pian plussatakin uudestaan - ja pysyvästi sillä kertaa. Elämä jatkuu, pakko siihen on uskoa :)

klo.8 keskussairaalassa ja päätyivät lääkkeelliseen tyhjennykseen, antoivat ensin yhden tabletin suun kautta. sitten verikokeiden kautta kotiin, alle tunnin olin siellä. Huomenna uudestaan klo.8 saikulle ja sitten katsovat tilanteen ja antavat tarvittaessa 3 tunnin välein emättimeen lääkettä joka viimesitään käynnistään lopullisen tyhjentymisen ja sitten kun vuoto normalisoituu ja kivut pysyvät kurissa pääsen kotiin, menee kuulemma n.4 tuntia. 3-4 viikon kuluttua terveyskeskukseen raskaustestiin ja jos plussaa, niin joudun vielä kaavintaan, mutta toivotaan,että tyhjenee lääkkeillä. Kyllä elämä alkaa pikku hiljaa voittamaan ja ajattelen koko ajan asioita, jotka ovat elämässäni kuitenkin hyvin. rv 11+3



vauva2006

Itselläni oli keskenmeno pari viikkoa sitten 12. raskausviikolla - pienen sydän oli lopettanut sykkimisen muutamaa päivää aiemmin. Lääkäri suositteli minulle kaavintaa sikiön ison koon vuoksi.

Kaikki menikin hyvin - vuoto loppui reilun vuorokauden sisällä. Mutta n. 1,5 viikon vuodottoman jakson jälkeen alkoi järkyttävä vuoto, jossa todella reiluja hyytymiä. Säikähdin asiaa, soitin sairaalaan ja pääsinkin päivystyksenä lääkäriin. Kuitenkaan kyse ei ollut mistään tramaattisesta - ultralla huomattiin, että kohdussa oli vielä muutama hyytymä, eli kyseessä oli " lopullinen tyhjeneminen" . Jo synnytyksessä minulla todettiin atoninen kohtu (laiska, ei innokas supistumaan), ja vuodon ja historiani vuoksi sain vielä kotihoidoksi cytotecia, jolla loput mömmöstä saatiin minusta ulos.

Itse aina pelkään pahinta - olin varma, että joudun uuteen kaavintaan -mutta onneksi tällä kertaa kaikki meni hyvin. Kauhean tyypillistä tämä ei kuulemma kuitenkaan ole, mutta kirjoitin kuitenkin kokemukseni teille, jottei kenties vastaavaa kokemaan joutuva itke silmiään niin turvoksiin kuin minä peläten aina sitä pahinta.

että kyllähän sitä klönttistä vuotoa tuleekin reilusti, sen huomaa erityisesti kun käy vessassa - pönttöön lurahtaa aina isompi satsi kerralla. Kivut on loppuneet melkein kokonaan. Jano on kova, eli kai tässä nestehukkaakin pukkaa - mutta edelleenkin kaikki em. on ihan siedettävää.

Mulla siis tyhjennykseen käytettiin pelkästään Nuutun mainitsemaa cytotecia, sitä tosiaan annettiin kolmen tunnin välein, ja melkein heti kolmannen annoksen jälkeen tyhjeneminen alkoi. Se taitaa olla vähän yksilöllistä kuinka nopeaan vuoto alkaa, joillain alkaa kuulemma jo ensimmäisen annoksen jälkeen - joillain taas ei viisikään annosta käynnistä tyhjennystä.

Näköjään lääkkeellisissäkin on eri käytäntöjä - mä en esim. tiennyt että suunkin kautta voidaan antaa jotain tähän vaivaan. Olin hoidossa Helsingin kätilöopistolla, jaoin huoneen kahden muun samassa tilanteessa olevan kanssa ja heillä hoito meni ihan kuten mullakin.

Lääkäri päätyi siihen vaihtoehtoon koska vielä imetän edellistä. Yllätyin sen " helppoudesta" . Olin sairaalassa muutaman tunnin. Edellinen yö piti olla syömättä ja juomatta nukutuksen takia. Kaavintapäivänä oli ajoittain todella runsasta vuotoa, mutta sitten se väheni kuukautisten kaltaiseksi jota oli noin viikon verran aina vähentyen.

Toivottavasti pienellä enkelilläni on parempi siellä missä nyt sitten onkin.

että kaikki ok !

Muista vaan juoda tosi paljon ettei tuu nestehukka.

Ittella alko menkat ja toivotaan että loppuis pian. Hytymiä tulee vielä, toivottavasti ei mitään vakavaa... Onko kellään vastaavaa kokemusta että ekka menkojen aikaa tulis vielä hyytymiä vaikka kaavinta tehty ??

Tsemmpiä sulle =)) ja meille kaikille Onnelista kevään odotusta ja plussausta =)))

Minulle lääkäri sanoi, että loput tyhjenee sitten 1. kuukautisten aikana eli silloin voi tulla vielä hyytymiä ja runsastakin vuotoa.