Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Sillon -99 kun Pokemon tuli Suomeen
20.07.2016 |
Niin minkä ikäisille se sarja ja ne kortit olivat tarkoitettu? Olin itse silloin 10-vuotias ja muistan keräilleeni Pokemon-kortteja. Mieheni taas oli 12-vuotias, eikä hänen kavereistaan kuulemma kukaan sellaista tehnyt, kun olivat "liian vanhoja siihen". Onko se kaksi vuotta muka ollut niin ratkaiseva ero, vai olemmekohan me kavereideni kanssa olleet jotenkin poikkeavan vanhoja Pokemon-faneja? Elämää suurempia kysymyksiä. ;)
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on se ero, että pokemon on alusta alkaenkin brändätty Suomessa lapsille. Sarja on toki alusta alkaenkin ollut enemmän suunnattu lapsille mutta Nintendon pelit esimerkiksi taas eivät koskaan ole olleet ns. lasten pelejä vaikka siltä vähän näyttävätkin. Julkaisujärjestys oli alunperin -> peli, kortit, anime
Kortit taas julkaistiin ihan pelattavaksi ja ovat samaa sarjaa kuin muutkin vastaavat keräilykorttipelit, joita pelaavat laajasti aikuiset vaikka nuoriakin on. Pelissähän on tosiaan kehittyneet säännöt ja paljon strategisia elementtejä. Siinä järjestetään myös maailmanmestaruus kilpailuja. Ikävä kyllä, eihän sitä silloin pentuja ymmärtänyt näistä hölkäsen pöläystä
Okei, tulikohan ne kortit Suomeenkin ennen animea? Muistan kun niitä kortteja vaihdeltiin ala-asteella, mutta ei me niillä tosiaan hirveästi osattu pelata, vaikka 10-vuotiaita jo oltiin.
En itsekkään muista mutta mielestäni tuli ensiksi pelattua pelejä, sitten katsottua sarjaa ja lopuksi tulivat kortit. Päätin mielenkiinnosta tutkia asiaa ja löysin, että korttipeli julkaistiin 1999 USA:ssa ja "pian sen jälkeen maailmanlaajuisesti".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 9v tyttö ja en keräillyt kortteja, mutta keräsin Pokemon-tarroja ja keksin uusia Pokemoneja ja piirsin niistä kuvia. En ollut mikään kova fani, sarjaa seurasin, mutta en käynyt katsomassa elokuvia tms.
Tiesittekö että vuonna 1997 joku jakso aiheutti Japanissa satoja epilepsiakohtauksia ja koko ohjelma hyllytettiin pariksi kuukaudeksi? Sen ensiesityksen jälkeen ei jaksoa ole näytetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on se ero, että pokemon on alusta alkaenkin brändätty Suomessa lapsille. Sarja on toki alusta alkaenkin ollut enemmän suunnattu lapsille mutta Nintendon pelit esimerkiksi taas eivät koskaan ole olleet ns. lasten pelejä vaikka siltä vähän näyttävätkin. Julkaisujärjestys oli alunperin -> peli, kortit, anime
Kortit taas julkaistiin ihan pelattavaksi ja ovat samaa sarjaa kuin muutkin vastaavat keräilykorttipelit, joita pelaavat laajasti aikuiset vaikka nuoriakin on. Pelissähän on tosiaan kehittyneet säännöt ja paljon strategisia elementtejä. Siinä järjestetään myös maailmanmestaruus kilpailuja. Ikävä kyllä, eihän sitä silloin pentuja ymmärtänyt näistä hölkäsen pöläystä
Okei, tulikohan ne kortit Suomeenkin ennen animea? Muistan kun niitä kortteja vaihdeltiin ala-asteella, mutta ei me niillä tosiaan hirveästi osattu pelata, vaikka 10-vuotiaita jo oltiin.
En itsekkään muista mutta mielestäni tuli ensiksi pelattua pelejä, sitten katsottua sarjaa ja lopuksi tulivat kortit. Päätin mielenkiinnosta tutkia asiaa ja löysin, että korttipeli julkaistiin 1999 USA:ssa ja "pian sen jälkeen maailmanlaajuisesti".
Vissiin Suomeen tuli kaikki, kortit, pelit ja anime kaikki 1999. Muistelisin, että mulla oli figuureja ja kortteja ennen kun anime alkoi, mutten ole aivan saletti.
Mulla on vieläkin jossain Pikachu-pehmolelu jonka sain aikoinaan 7-vuotislahjaksi :D Nykyään en kyllä voi sietää tuon tyyppistä animea, Muumit tms kyllä kelpaa.
M22
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö että vuonna 1997 joku jakso aiheutti Japanissa satoja epilepsiakohtauksia ja koko ohjelma hyllytettiin pariksi kuukaudeksi? Sen ensiesityksen jälkeen ei jaksoa ole näytetty.
Jaksossa tosiaan nähtiin pokemon nimeltään Porygon, ja käsittääkseni sekä Porygon että molemmat tämän kehittyneet muodot on "bannattu" animesta, eli niitä ei ole koskaan animessa nähty.
Olin 10-vuotias ja pari vuotta nuoremman pikkusiskoni kanssa fanitettiin Pokemoneja ihan kympillä. (Meihin tosin upposi kaikki villitykset, pro-yot, gogot jne. mutta pokemon oli kyllä ihan ykkönen!) Tykättiin lähinnä animesta ja keräilykorteista, joita ostettiinkin ihan hulluina. Myös tarroja ja figuureita yms. tuli hankittua. Säästin kaikki keräilykortit, figuurit ja tarrat innostuksen laannuttua, mutta vuosia ne vain lojuivat rasiassaan.
Nyt harmittaa, etten silloin alkanut pelata videopelejä, enkä juurikaan kerännyt pelikortteja. Molemmat olen löytänyt vasta aikuisiällä :D
Mieheni, joka on saman ikäinen kuin minä, pelasi taas videopelejä (Yellow) ihan innoissaan. Hänelläkin innostus jäi. Jokin aika sen jälkeen kun aloimme seurustella, Pokemon-pelit alkoivat kiinnostaa minuakin. Jonkun aikaa ehdin pelata (HeartGoldia) ja mieskin taas innostui Pokemoneista. Miehenkin oli sitten pakko hankkia oma laite ja peli ja sen jälkeen onkin tullut hankittua kaikki uudet :) Sopivasti niitä julkaistaan kaksi kerrallaan, niin molemmat voivat ottaa eri pelin.
Tänään käytiin yhdessä kiertämässä Pokemon Go:n kanssa :3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meikä on - 90 syntynyt ja kun Pokemon tuli, se iski ihan koko kouluun pikachun ukkosiskun voimalla. Koko ala-aste fanitti sitä. Yhtäkkiä kaikilla piti olla niitä kortteja ja asia oli kaikkien huulilla. No, ehkei kaikkien tyttöjen mutta poikien ainakin.
En osaa hahmottaa kauanko sitä kesti. Mukaanhan oli mentävä, että sai pitää paikkansa koulun sairaassa hierarkiassa. Ei kauaakaan, niin koulun henkilökunta kyllästyi selvittelemään pokemonkorttien vaihtamiseen liittyviä pettymyksiä ja suoria varkauksia. Pokemon kiellettiin koulussa ja sen jälkeen se mania koko lailla kuoli ainakin täälläpäin. Siinä sitä oltiin, arvokkaan, mutta kiusallisen korttiläjän kanssa. Sinisilmäisenä kun myönsi, ettei ole korteistaan luopunut ja pelailee sitä vielä kotona Game Boy:lla, tuli suuresta osasta kaveriporukkaa vihollisia ja niinhän siinä kävi, että yläasteelle asti kesti se lempinimi.
Näin jälkikäteen kun miettii niin ihan käsittämätön kuvio kaikin puolin. Tuo koulun hierarkia ja kiusaamisen aiheet. Roskiinhan se kokoelma meni. Aitoja alkuperäisiä pelikortteja, ja harvinaisia joukossa. Paljon. Melkein kaikki 151 oli kerättynä ja suurin osa harvinaisista oli kiiltävinä. Mutta eihän se roskiin heittäminen mitään auttanut. Peli oli menetetty.
Anyway, täytyy sanoakin, että hyvin suunniteltu scene kaiken kaikkiaan, en ihmettele, että siitä innostui. Enkä ihmettele, että se on tänä päivänä poikani innostuksen aiheena heti ninjagon jälkeen.
Alue: Aihe vapaa
Kuten tuolla joku sanoikin jo, niin pelit ei olleet mitään pikkulasten pelejä. Varsinkin kun netti ei ollut niin yleisessä käytössä ja kun kaikki piti keksiä itse/saada kaverilta vinkkejä, niin olivat aika haastaviakin pelejä. Nykyään - kun kaikki tuntuu olevan pumpulista tehtyjä - niin pelitkin ovat helpottuneet valtavasti.
Pelikorteista tai sen pelin säännöistä en ole yhtään kärryillä, kun ei kiinnosta, mutta videopelien turnauksissa on junioreille (olikohan nyt alle 16-vuotiaille), senioreille ja mastereille omat luokkansa ja tiimin luominen ei tosiaan ole helppoa, eikä itse pelaaminenkaan jos haluaa pärjätä.
Animea en itse ole pystynyt sitten 2000-luvun alun katsomaan, se on enempi sellaista kökköä puuhapeteilyä, mikä varmasti uppoaa paljon herkemmin lapsille kun aikuisille.