Lue keskustelun säännöt.
Ruokitko lapsiesi kaverit?
18.07.2016 |
Tämä koskee siis perus arkea. Ei esim yökyläilyä.
Meillä ei ruokita lapsieni kavereita normaali arkena. Lähellä asuvat menevät kotiinsa syömään silloin, kun meillä on ruoka ja kaukana asuvat joko odottavat huoneessa tai saavat tulla syömään omia eväitä meidän kanssa. Meillä ei ole tiukkaa rahasta mutta teen aina ruokaa niin, että sitä on tasan omalle porukalle ja miehelle seuraavan päivän lounas.
Meidän lapsilla ei myöskään ole lupaa mennä kavereidensa luona syömään ilman, että kaverin äiti soittaa ja kysyy että onko ok. Yleensä jos lapset on menossa iltapäivällä kaukana asuvalle kaverilleen ilman, että käyvät koulun jälkeen kotona teen eväät laukkuun.
Tämä sama tyyli oli omassa lapsuudessani enkä nähnyt sitä mitenkään traumatisoivana. Toki joskus harmitti, kun kavereilla oli jotain hyvää ruokaa.
Kommentit (39)
Jep...ruokin silloin kun lapsukaiset asuivat kotona. Meillä oli ns. Open house :) systeemi ja koska kersaa lappasi mennentullen ja palatessa, osa oli myös yötä, niin tein aina isoja annoksia ruokaa, koska meillä oli siihen resursseja. En edes pidä itseäni mitenkään kovin äidillisenä, mutta kyllä meillä porukka näytti viihtyvän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon te sitä ruokaa laitatte, että jää ylikin? Itse laitan ruokaa meidän perheelle omasta mielesta isot määrät. Kaksi aikuista, kaksi teinipoikaa ja koululainen ja ruokaa ei jää. Lihakeittoonkin saa kuoria perunoita n.20 perunan koosta riippuen, keittolihaa joku 600g ja kasvikset päälle. Lihakastikkeseen 800g lihoja ja perunaa semmoiset 20kpl. Ei meillä olis varaa ruokkia ylimääräisiä. Tarjoan kyllä mehua tai jäätelöä silloin tällöin.
Tätä minäkin ihmettelen. Meillä on viisi lasta plus minä ja mies. Teinejä meillä ei vielä ole mutta urheilulliset lapset syö kuin hevoset. Ei meillä tiukkaa ole rahasta ja periaatteessa helposti ruokittaisiin kaveri tai kaksi mutta ongelmaksi muodostuu se että meillä on jonkun lapsen kaveri meillä joka päivä ja joskus useammalla kaveri tai pari kylässä. Joka päivä kun tekee useammalle ylimääräiselle ruokaa niin se alkaa verottaa sitten muista menoista. Ap
Keskimääräinen lapsiluku on 1,5, eli kun teillä on noita lapsia niin monta, on niitä 1-2 lapsen perheitä paljon. Sellaisessa voi ihan hyvin ruokkia ylimääräisiäkin ilman, että talous kaatuu. Teen vieläkin kun jo täysi-ikäinen tytär tulee kavereineen käymään, ruokaa pöytään kaikille, jos on pihvejä niitä voi paloitella pienemmiksi. Nuo omat lapseni olivat aikuisiksi asti varsin pieniruokaisia ja yleensä tein kerralla enemmän ja pakastin loput jos jäi.
Tietysti syötän.
Kysyn vaan, että katanko heillekin. Useimmat haluavat syödä meidän kanssa.
Joskus on ollut tosi hauskoja folkloristisia keskusteluja, kun meidän hämäläis-varsinaissuomalais-karjalaiset tapamme törmäävät "urbaaneihin" uusimaalaisiin; varsinkin uusien perunoiden aikaan saa kuulla kummasteluja ja hämmästelyjä siitä, miten me niitä nautimme 😁
Samoin monia lapsia ihmetyttää se, että ruoka tehdään ihan itse perunoista, porkkanoista, sipuleista... eikä ole ollenkaan nakkeja tai makkaroita.
Kesäkeitto on muuten ollut äärimmäisen suosittua. Siis sellainen vanhanaikainen - voilla ja vehnäjauhoilla suurustettu, paksu ja kermainen, sakea ja makeansuolainen.
Olen aina ruokkinut muutkin kulkijat, miksi en sitten lasten kavereita? Täällä on sen verran pitkä matka seuraavaan ruokapaikkaan, että harvemmin on kukaan joutunut syömättä lähtemään.
"Ei ruoka syömällä lopu" on täällä aina ollut periaatteena, ja toimii vieläkin. Anopin lasten yllätysvierailut vaativat joskus lisää vettä ja suolaa, jotta keittoa riitti kaikille.
Kyllä, aina. Meillä on sopimus vanhempien kesken että siellä syödään missä lapsi ruoka-aikaan on. Meillä on varmaan 3 päivää viikossa ylimääräinen suu ruokapöydässä:D Eipähän lasten tarvitse lähteä kesken kaiken kotiin syömään. Onhan se tietty kulu kun tuntuu että kaikkein useimmin nuo ruokailijat osuu meille:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on yksi lapsi eikä meillä ole edes keran viikkoon jou syömässä. Hyvin olen voinut tarjota ruokaa silloin kun joku ruoka-aikaan meillä on. Olen sanonut että jos koulun jälkeen tulevat meille,kavereillekin tarjotaan välipalaa Tökeröintä minusta olisi se, että meidän lapsi syö ja kaveri katsoo vieressä. En mäkään keitä itelleni kahvia ja jätä kaveria ilman, jos sellainen sattuu meillä kylässä olemaan.
Porvoossa laittaisin ilman muuta eväät lapsille kaverikyläilyjä varten. Muualla Suomessa en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kaikilla niin kiireistä, että hyvin harvoin edes on mitään päivällisaikaa. Jos satun olemaan kotona ja laittamaan ruokaa, niin kyllä annan lapsen kaverinkin syödä siitä samasta kattilasta tai saavat tehdä jääkaapista vaikka voileivät.
Vierailija kirjoitti:
Porvoossa laittaisin ilman muuta eväät lapsille kaverikyläilyjä varten. Muualla Suomessa en.
En ole ainoa missä asutaan joka näin tekee jos lapset tulee kauempaa. Täällä on hyvin yleistä ettei toisten lapsia ruokita ja jos tulevat suoraan koulusta niin aina löytyy joko rahaa eväisiin tai eväät. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kaksi teiniä ja ruokin aina myös kaverit. Toisen pojan tyttöystävä lähes asuu meillä, on melkein joka päivä kaikilla aterioilla syömässä. Teen sellaista ruokaa, ettei yksi tai kaksi ylimääräistä ruokailijaa tunnu missään.
Hah! Noin kymmenkunta kaveriani kysyi joskus lukioaikoina aina kapakassa syksyn tullen josko äitini olisi tehnyt jo kaalilaatikkoa.
Joo. Äiti tiesi sen, ja osasi varata riittävästi kaalia ja astioita laatikkoa varten. Ei se sentään heittäytynyt ravitsemusalalle, vaikka menekki oli taattu.
Saman ryntäyksen aiheutti perheemme epäordotoksinen makaronilaatikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näihin kyselyihin vastaa aina ne, jotka ruokkii kaveritkin. Asiaanhan vaikuttaa nämä seikat:
-montako lasta perheessä
-onko yh
-onko toinen vanhempi osallistuva
-onko ruoanlaittaja palkkatöissä
-tarvitaanko ko. ruokaa huomisen päivän evääksi
-taloudellinen tilanne
Oletan vahvasti, että mikäli ruoanlaittaja on väsynyt (yh), jolla 5 lasta, joka töistä tulee kiireellä, jonka rahallinen tilanne on kehno ja joka tarvitsisi ruoanjämän seuraavaksi päiväksi töihin, ei kyllä kovin usein mielellään ruoki lastensa kavereita. Ei se halusta ole kiinni, kyse on resursseista, myös muista resursseista kuin rahasta.
Lisäksi monella lapsella on samaan aikaan useampi kaveri kylässä. Perheissä, joissa on monta lasta, saattaa olla kavereita talossa kuusikin yhtäaikaa. Jos omia lapsia kuusi ja kavereita kuusi, niin kuka alkaa ruokkimaan 12 lasta, kun kuudessakin on jo kova homma niin fyysisesti kuin rahallisestikin?
Nämä tänne kommentoijat, jotka elvistelevät sillä että tottakai vieraat meillä aina ruokitaan ovat 90% niitä, joilla puoliso osallistuu runsaasti kotielämään (tekee ruoan, siivoaa, hoitaa lapsia jne), omia lapsia on max 2, ja jotka syövät töissä 12 € lounaan lounasruokalassa. Kun elämä on itsellä keskimääräistä helpompaa, pystyy auttamaan (ruokkimaan) muidenkin lapsia.
Ulkomailla asia toteutuu jo pelkästään sillä, että iso osa äideistä on kotiäitejä, jolloin jaksaa kokata (ja mies vaatii) isollekin porukalle. Siellä toteutuu myös paremmin vuoroin vieraissa. Suomessahan asia menee niin, että saman perheen lapsi istuu aina ruokapöydässä kaverinsa luona, muttei koskaan toisinpäin. Jossain vaiheessa yleensä sellainen alkaa ottaa päähän. Ellei nyt sitten tiedä että perheessä vaikeuksia, niin tottakai haluaa auttaa vaikka näin.
Itsellä ruoantarjoilun kavereille estää se, että omia lapsia on paljon, ruokakasseja kannetaan kauppakerralla keskimäärin 5-6, ja puoliso ei juurikaan osallistu perhe-elämään (on uraihminen). En vaan jaksa tehdä vielä isompia annoksia ja pestä useampia tiskejä. Voileipää, banaania, pillimehua, nakkia, jäätelöä meillä kyllä saa. Arvostan kyllä kovasti heitä, jotka jaksavat usein tarjota kyläilevälle lapselle lämpöisen aterian
Vierailija kirjoitti:
Jep...ruokin silloin kun lapsukaiset asuivat kotona. Meillä oli ns. Open house :) systeemi ja koska kersaa lappasi mennentullen ja palatessa, osa oli myös yötä, niin tein aina isoja annoksia ruokaa, koska meillä oli siihen resursseja. En edes pidä itseäni mitenkään kovin äidillisenä, mutta kyllä meillä porukka näytti viihtyvän.
Samoin. Ei se ole sen vaikeampaa ruokkia isoa porukkaa, kunhan tietää varata etukäteen riittävästi ruokaa, riittoisaa ja edullista. Meillä syötiin kalliimpaa ja parempaa ruokaa viikolla silloin, kun ei ollut vieraita ja viikonloppuisin halvempaa, kun oli enemmän porukkaa.
Onko aloittajan ongelma vastavuoroisuuden puute? Miten voisit vihjata lasten vanhemmille, että olisi suotavaa osallistua ruokakuluihin, jos sinä ruokit heidän lapsiaan ja jatkuvasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tämä ei ole vielä ajankohtainen asia, mutta miehen kanssa olemme puhuneet asiasta. Varmaankin välipala tarjotaan jos kaverit tulee suoraan koulun jälkeen meille. Päivällisen kanssa pitää kyllä sitten vähän katsoa , kuinka usein ensinnäkin kaveri sitten aikoo jäädä myös päivälliselle. Jos ylimääräisiä syöjiä, niin ruokana saa olla kyllä jotakin riittoisaa, jokin vuokaruoka tai keitto.
Lisäksi vastavuoroisuus olisi ihan kivaa. Meillä myös monta lasta itsellä, niin luulen, että ruokamääriä en kauheasti jaksa kasvattaa .
Vierailija kirjoitti:
Vain jos on sovittu. Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin laittaa perheelle ruokaa ja lapset syömään kutsuttaessa sanovat, että söin jo naapurissa. Varsinkin, jos on ollut rankka päivä töissä ja itselle olisi riittänyt pelkkä voileipä.
Tämä. Tai on tehnyt ruokaa joka ei säilytyksessä parane. Lisäksi myös on kokemusta siitä että miehen lapsi söi vähän joka paikassa, oikein mankui ruokaa ja herkkua. Sitten kun tuli kotiin niin valehteli ettei ole yhtään nälkä kun söi koulussa niin hyvin. Joo, 6 h sitten... Oli pakko tehdä kavereiden vanhemmille selväksi että tuossa tapauksessa lähettää lapsen kotiin, koska painoa on muutenkin jo niin paljon.
Ruokin. Osa syö välipalan, osa ruuankin ja osaa on kotona kielletty ettei saa syödä. Yksi käy kurkkimassa jääkaappiin vaikkei ole meillä yleensä syömässä koskaan. Tarjoan myös toisinaan paikalle osuneille mehuja, keksejä, karkkia, jäätelöä.
Olen itse kasvanut niin vieraanvaraisessa osassa maata, etten osaa oikein asettua tuohon ei saa syödä- malliin. Lisäksi välipalaa syöneet lapset on paljon kivempia kylässä, kun nälkäiset kitisijät. On omallekin lapselle kivempi ettei kaveri ole kokoajan jotenkin huonolla tuulella.
Me halutaan pitää vieraat aina tyytyväisinä. Yleensä tarjoamme myös jotain kunnon ruokaa jos tulee ystäväperheitä lapsineen. Joten, sitten kun lapsilla alkaa kavereita käymään enemmänkin niin varmasti tarjotaan ruoka.
Itse ihmettelen joskus jos meitä puolestaan kutsutaan jonnekin ja ei ole pöydässä kuin keksejä tarjolla. Kaikki eivät tarjoa, mutta sitten kyllä miettii, miksi on sitten niin kiva tulla toisten nurkkiin
Oneksi lapseni jo aikuisia,enää en.Ihan yleistä lapseni kaverit tuli juuri ruoka aikaa kotimme ja nimen omaan syömään. Saman teki myös ystäväni lapsineen.Tuli työni jälkeen arkena ruoka aikaan juuri.Itkien niin vaikeaa. Kyllä jälkeen päin mietin oli isoja rahan menoja yksinhuoltaja äidille.Joka oli työelämä!
Välillä, jos ruokaa riittää ja ei ne kaveritkaan ole aina nälkäisiä. Silloin saavat odottaa lapsen huoneessa.