Kysyin lapseltani(2,5 v.), haluaisiko tämä pikkusiskon tai -veljen. :(

Tuon ikäinenhän jo tutkitusti ymmärtää moiset asia.

Meidän esikoinen 4,5v.kyllä vain haluaa vielä neljännenkin sisaruksen, oikein mielellään!

Meillä esikoinen 4,5 vuotta haluaisi pikkusiskon, mutta eipä ole tärpännyt =(



Eilen illalla viimeksi luettiin kirjaa, kuin lapset syntyy.... piti selittää myös, että aina se ei ole noin helppoa kuin kirjassa kerrotaan....

Ja meidän lapsilla on tapana pitää kiinni mielipiteestään sen jälkeen kun sen suustaan päästää... eli parempi olla kyselemättä, ettei saa vastausta mitä ei halua kuulla :D

Nyt suu kiinni vauvoista. Sitten sanot kun on jo tärpännyt ja aika pitkällä raskaus että nyt meille tulee vauva. Etkä kysy että onkos kiva saada pikkusisko.

Pitäisikö sinun mielestäsi lapset tehdä pienellä ikäerolla (niinkuin itse olet tehnyt) siksi, että eivät osaa vielä kertoa mielipiteitään???

Olen kans sitä mieltä, että ei noita asioita tarvitse lapselta kysellä. Sen kun pistätte tilausta menemään. :) Lapselta kysymisen sijasta ehdottaisin, että esittäisin asian vähän niinkuin toisinpäin hänelle. Ei, että hänelle tulisi pikkusisarus, vaan että hänestä tulisi ISOveli/sisko, ja se on hieno kunniatehtävä, koska kaikilla ei ole pikkuveljiä tai -siskoja. Sitten kertoisin mitä isomman sisaruksen "tehtäviin" kuuluu; olla hienona esimerkkinä vielä pienemmälle jne. Tällä tavalla meidän perheessä aikanaan kerrottiin vauvauutiset nuorimmalle. Meitä on kahdeksan lasta joista itse olen vanhin. Luulen, että tuo pienestä lähtien tehty alustus on syynä sille, ettei meistä kellään ole koskaan ollut sisarusten välisiä riitoja, ei edes pientä sanaharkkaa, ja olemme toistemme parhaimpia ystäviä kaikki edelleen. :) -Anna

Ei kuulemma halua, vaan haluaa olla äitin oma...

No olisit vastannut sille takaisin että "no en minäkään halunnut sinua, vaan pojan/tytön!!!"

Olis voinu vähän mennä hiljaiseksi :D!

ton ikäseltä lapselta. Tuossa iässä lapsi yleensä haluaakin olla se ainokainen ja saada huomiota. Ylipäänsä 2-3v lapsi on hyvin itsekäs ja niin kuuluukin olla, se kehittää lapsen itsetuntoa.



Sitten kun vauva vielä syntyy tuon ikäisen kaveriksi, niin mustasukkaisuuskärpänen puree. Mutta pian siitä pääsee yli.

Hieman idioottia kysyä lapselta tuollaista, koska päätäntävalta ei hänellä ole..

ja kakkonen sen ikäinen kun kolmas syntyi



hyvin on mennyt ja meillä huomaa kuinka lapsille sisarukset on todella tärkeitä



ovat pettyneitä kun ei enempää aiota tehdä

Oikeestiko muka ap luulee, että 2,5-vuotias tietää, miten lapsia tehdään? Vai onko lapselle kerrottu se? En kyllä tuon ikäiselle selittäis yksityiskohtia...

toivoi joululahjaksi pikkusiskoa. Silloin täytyi kyllä jo selittää että ei niitä niin vain saa. nyt onneksi vauva on tulossa, laskettu aika 30.12 toivottavasti kaikki menee hyvin.

että voisi mitään pikkusisarusta saadakaan. Ei ymmärrä tuollaisten asioiden päälle vielä yhtään mitään. Liekö jälkeenjäänyt:D

Ite oon raskaana ja meidän 2,5-vuotiaalle pojalle oon selittänyt useasti että hänelle tulee pikkusisko tai -veli, ja toistaiseksi se on ollut hänestä kiva juttu, mutta eipä tuo taida vielä ihan ymmärtää mitä se käytännössä ylipäätään tarkoittaa. Mun siskon vauvaa mielellään paijailee ja "hoivaa" eikä ole ollut millänsäkään vaikka oon pitänyt tätä pikkuista serkkua sylissä, mutta eiköhän sieltä vähän mustasukkaisuuden purkauksiakin irtoa siinä vaiheessa kun meillä onkin täällä kotona samanlainen nyytti.



Eiköhän se oo ihan perusjuttu sisaruudessa, iästä riippumatta, että välillä sitä toivoo että sais olla äitin ja isin ainoa silmäterä, mut toisaalta välillä on maailman kivoin juttu että on olemassa se sisko tai veli. :)

ja haluavat olla äidin tai isän maailman keskipisteitä.

Mutta älkää nyt sitä asiaa surko tai antako lapsen mielipiteen vaikuttaa päätökseenne lapsen hankkimisesta. Sille esikoiselle ei tule mitään henkistä pysyvää haittaa siitä että saa sisaruksen vaiheessa jossa vielä itsekin tahtoisi olla hetken aikaa äidin ja isän pikku kullanmuru ja ainoa heidän maailmansa keskipiste.

Me kysyttiin vasta kun olin raskaana... Esikoinen oli 2v ja risat.

2,5v:lle kerrottiin, kun maha alkoi kasvaa, ja nyt puhuu kovasti vauvasta, kokeilee vauvan liikkeitä jne.



Esikoinen 10v vastusti kovasti ajatusta uudesta vauvasta, mutta on nyt alkanut ajatukseen tottua.



Ja joo, kauhulla odotetaan tuon taaperon mustasukkaisuutta, kun vauva pian syntyy. Voi olla pienelle rankka paikka.

hohhoijaa. Kaikissa muissakin isoissa ja pienissä päätöksissä kuuntelette sitä 2-vuotiasta? Oiskohan nyt pienillä harteilla hiukan liian paljon vastuuta?

niin meille olisi niitä vauvoja tullut monta. Tykkäsi pienestä pitäen vauvoista ihan valtavasti ja kyseli, eikö meillekin voisi tulla. Sitten tuli ja heti perään olisi pitänyt tulla toinen.



Into hieman laantui, kun pikkuveli vuoden ikäisenä alkoi kunnolla sotkea leikkejä.