Useat mielenterveysongelmat johtuvat siitä, kun Suomessa muutetaan liian aikaisin omilleen.

Oli lähinnä helpotus muutta pois kotoa 19 -vuotiaana opiskelemaan. Mahdolliset mt-ongelmat olisivat kyllää liittyneet isän ja äidin jatkuviin riitoihin. Kyseessä ihan "tavallinen" perhe, mutta kovin riitaisa sellainen.

Moni varmaan tuomitsee tämän aloituksen ajatuksen mutta minusta nuoren ei tarvitsisi lähteä ihan niin nopeasti omilleen kuin Suomessa vaaditaan. 18 vuotiaana on vielä kovin nuori ja kun nyt jälkikäteen muistelen sitä aikaa niin oli ihan hyvä, että sain asua kotona vielä silloin. Muutin pois 21 vuotiaana ja silloin olin jo huomattavan paljon enemmän itsenäistynyt ja pärjäävä. Vanhemmista on parhaimmillaan kuitenkin paljon tukea ja turvaa ensimmäisiin itsenäisiin nuoruusvuosiin ja paremmin pärjää jos välit kotiin säilyy läheisinä.

Suomi on tehokkuusajatteluun pyrkivien valtioiden ykkönen ja kaikki inhimillinen toiminta täällä perustuu taloudellisille lähtökohdille, sekä valtion verotulojen maksimoinnille. Muissa rennommissa maissa inhimillisen toiminnan motivaatoreina nähdään myös yksilöiden elämänlaadun ja mukavuuden parantaminen. Joten eiköhän aikojen kuluessa patisteta jo 15-vuotiaitakin töihin tehokkuuden nimissä Suomessa, puhumattakaan kotoa poismuutosta.

Vierailija kirjoitti:

Tämän kirjoittajan tyylin alkaa jo tunnistaa. Joko haluaa ärsyttää tahallaan ja kirjoittelee puuta heinää tai sitten yrittää puolustella haluaan takertua kiinni lapseensa. Nytkin ihan selvästi näkyy olevan useampia aloituksia samalta ihmiseltä samasta aiheesta.

Tää on kyllä myös aika yleinen ongelma, vois puhuu ihan takertujasukupolvesta.

Kyllä ainaki mun mielenterveysongelmat on alkanu jo paljon ennenku kotoa lähdin. Sitten lieveni kun muutin omilleni... Ja oikeesti, mistä sulla ap alunperin tommonen käsitys on tullut?

Vierailija kirjoitti:

Moni varmaan tuomitsee tämän aloituksen ajatuksen mutta minusta nuoren ei tarvitsisi lähteä ihan niin nopeasti omilleen kuin Suomessa vaaditaan. 18 vuotiaana on vielä kovin nuori ja kun nyt jälkikäteen muistelen sitä aikaa niin oli ihan hyvä, että sain asua kotona vielä silloin. Muutin pois 21 vuotiaana ja silloin olin jo huomattavan paljon enemmän itsenäistynyt ja pärjäävä. Vanhemmista on parhaimmillaan kuitenkin paljon tukea ja turvaa ensimmäisiin itsenäisiin nuoruusvuosiin ja paremmin pärjää jos välit kotiin säilyy läheisinä.

Mitä sinä mistään itsenäisyydestä ja pärjäämisestä tiedät, kun olet äitisi helmoissa asunut?

Ei ne 18-21- vuotiaat ota mitään vastuuta vaikka olisivat muuttaneet pois vanhempiensa lompakolta. Meidän sosiaaliturva kantaa vastuun ja pääsääntöisesti elättää nuoret aikuiset.

Suomessa ollaan tosi ylpeitä kun lapset muuttaa 'omilleen' viimeistään 18-vuotiaana. On niin paljon kehittyneempiä kuin muun maailman nuoriso. Ainut ero on että muualla maailmassa yhteiskunta ei ole ensimmäinen elättäjä 18-21- vuotiaalle nuorisolle vaan sen nuorison vanhemmat ja nuoriso itse.

Vierailija kirjoitti:

Niin ja varmaan se nuoren tukeminen muuton jälkeen on avainasemassa. Täällä jokainen saa pärjätä omillaan...

Nuoren tukeminen on varmasti avainasemassa. Pitää ottaa myös huomioon se, että ihmiset ovat erilaisia. Joku voi olla valmis muuttamaan kotoa jo 18-vuotiaana, haluaa tehdä niin. Toinen taas ei ole valmis. Ongelma muutosta tulee, jos nuori kokee, että kotona vanhemmat alkavat viestiä suoraan tai epäsuoraan nuorelle, että nyt pitäisi muuttaa omilleen, eikä nuori vielä halua muuttaa. Sellainen tilanne viestii nuorelle siitä, että hän on vanhemmille enää rasite ja että he ovat oman osuutensa tehneet ja ovat valmiita heittämään nuoren omaan elämään.

Sitten tietysti monet nuoret muuttavat opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Se on omanlaisensa tilanne, ikään kuin välitila omillaan asumisen ja kotona asumisen välillä. Itsekin muutin parikymppisenä kaukaa maaseudulta Helsinkiin. Siteet kotiin olivat kuitenkin tiiviit koko opiskeluajan ja sen jälkeenkin. Olin aina tervetullut kotiin niin pitkäksi aikaa kuin halusin. Se tuntui lämpöiseltä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ne 18-21- vuotiaat ota mitään vastuuta vaikka olisivat muuttaneet pois vanhempiensa lompakolta. Meidän sosiaaliturva kantaa vastuun ja pääsääntöisesti elättää nuoret aikuiset.

Suomessa ollaan tosi ylpeitä kun lapset muuttaa 'omilleen' viimeistään 18-vuotiaana. On niin paljon kehittyneempiä kuin muun maailman nuoriso. Ainut ero on että muualla maailmassa yhteiskunta ei ole ensimmäinen elättäjä 18-21- vuotiaalle nuorisolle vaan sen nuorison vanhemmat ja nuoriso itse.

Sosiaaliturva käy siivoomassa asunnon, tekemässä ruuan, maksamassa vuokran, pesemässä pyykin, kaupassa ruokaostoksilla?