Lue keskustelun säännöt.
Yksipuolinen rakkaus, joka ei vain laimene
15.07.2016 |
Haluaisin pitää tämän miehen elämässäni, ja siltä osin tunne on molemminpuolinen. Hänkin haluaisi olla ystäviä ja keksii kaikenlaista tekemistä, ehdottaa yhteisen harrastuksenkin aloittamista ja viimeksi alkoi puhua että tapaisin hänen parhaan kaverinsa. Itse haluaisin kuitenkin myös enemmän. En ole koskaan tuntenut näin ketään kohtaan, en edes suhteiden alkuhuumavaiheessa, vaikka takana siis on pari pitkää ja pääosin onnellistakin parisuhdetta.
Olen yli puolen vuoden ajan pyrkinyt tutustumaan mieheen lisää sillä mielellä, että kunhan tutustumme tarpeeksi hyvin, niin ihastukseni lopulta laimenee. Hänestä kuitenkin paljastuu koko ajan vain lisää ihastuttavia puolia ja joudun yhä syvemmälle tunteideni vietäväksi. Yleensä minua ei edes haittaa olla yksipuolisesti ihastunut, mutta nyt on tosi vaikeaa valita uskallanko alkaa tutustua hänen kaveripiiriinsä ja aloittaa sitä harrastusta jne., jos en kuitenkaan voi saada häntä kokonaan. Kestäisinkö sitä? Tällä hetkellä olen aina tavattuamme ihmeellisessä huumassa useita päiviä, työtehoni on nollassa eikä arkiaskareistakaan tahdo tulla mitään. Jos uskaltautuisin tiiviimmin osaksi hänen elämäänsä ja sitten kävisi niin, että hän rakastuisi toiseen naiseen, tuska olisi sanoinkuvaamatonta.
Meneekö tämä koskaan ohi? Mitä tekisitte minun tilanteessani? Olisi kamala ajatus luopua ihmisestä, josta on tullut lyhyessä ajassa yksi tärkeimmistä ystävistäni, mutta en voi näinkään elää enää kauan.
Kommentit (17)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä vaiheessa mies on sanonut, ettei tunne samoin sinua kohtaan? Eli jospa tunteekin? Oletko kertonut hänelle tunteistasi?
Aloitus olisi voinut olla minun kirjoittama. Asetelmani oli hyvin samanlainen, paitsi että se oli päässyt jatkumaan jo parin vuoden ajan. Kiusasin itseäni aivan liian pitkään ja roikuin yksipuolisesti rakastuneena ihmisessä joka ei tuntenut samoin, mutta halusi pitää minut parhaana ystävänään. Noh, mitä lopulta tapahtui? Hän löysi toisen naisen, alkoi seurustelemaan ja sydämeni särkyi. Mutta samaan aikaan kävi myös niin, että miehestä paljastui uusia kamalia puolia. Niin kamalia, että oma rakastumiseni alkoi laimentaa. Huom, siis vasta vuosien tuntemisen jälkeen vaikka siihen asti hän oli ollut silmissäni täydellinen. Toista ei voi tuntea vielä puolen vuoden jälkeen kuin pintapuolisesti, ja on hyvä pitää mielessä että silloinkin kun olemme läheisiä jonkun kanssa, osa hänen tuntemisestaan perustuu aina omiin mielikuviimme (ja ne mielikuvat saattavat ajan saatossa muuttua). Kyseinen ajanjakso oli ihan kamalaa aikaa elämässäni mutta asiat alkoivat parantua, kun totuus selvisi ja sain henkisesti etäisyyttä tähän ystävääni. Luulin myös, että joutuisin tuollaisessa tilanteessa luopumaan hänestä sitten aivan kokonaan ja että en kestäisi sitä. Nykyään olemme kuitenkin edelleen hyviä ystäviä mutta ongelmani, eli yksipuolinen rakastuminen, on poissa sillä näen hänet kirkkaammassa valossa enkä tunne häntä kohtaan enää juurikaan mitään romanttista. Tämä kuitenkin vei ihan kamalasti aikaa, kyyneliä ja omaa jaksamista. Ja tietysti jouduin tekemään paljon töitä itseni kanssa, ja selvittämään itselleni miksi ylipäätään annoin ap:n kaltaisen tilanteen syventyä niin pahaksi. Itselläni oli siellä taustalla esimerkiksi sitoutumiskammoa, itsekunnioituksen puutetta ja pelkoa. Nykyään kun kyseiset seikat ovat itsessäni kunnossa, en enää edes samalla tapaa ajaudu yksipuolisiin rakastumisiin. En anna enää kenellekään sellaista kontrollia itsestäni ja tunteistani. Älä anna ap sinäkään.
Onko mies homo mutta ei vaan kehtaa sitä sinulle sanoa?
Kuvauksen perusteella tykkää sinusta kaverina mutta ei halua intiimiä suhdetta, tarjoaa jopa parasta kaveriaan tilalle (?) Eli joko et ole hänen tyyppiään "silleen", hän on jo ihastunut tai jopa varattu jollekin toiselle, mitkään intiimit suhteet ei kiinnosta ylipäätään tai sitten hän on kallellaan miehiin päin.
Oli vaihtoehto mikä tahansa noista edellä kuvatuista, todellakin kiusaat itseäsi. Ota pitkä breikki kanssakäymisestä joka tavalla, ei mitään yhteydenpitoa pariin kuukauteen, tee asioita, jotka vievät ajatuksesi muualle, äläkä fantisoi suhteesta. Tutki sitten sen jälkeen, miltä tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkään jatkunut (vuosia) yksipuolinen rakastuminen kertoo siitä, että rakastuneella on vaikeuksia käsitellä ihan muita omia tunteitaan, hän projisoi ne yksipuoliseen rakastumiseen eikä irrottaudu, koska ei halua katsoa päin omia tunne-elämän ongelmiaan.
Ap, estä itseäsi joutumasta siihen suohon. Jos et ole kertonut tunteistasi ystävällesi. Kerro ja katso mitä hän sanoo. Ilmeisesti aavistat että hän vastaa ettei ole kiinnostunut sinusta sillä lailla? Siinä tapauksessa kerro hänelle että tarvitset nyt etäisyyttä ja ota sitä etäisyyttä kunnes tiedät ihastuksen laimenneen.
Vierailija kirjoitti:
Onko mies homo mutta ei vaan kehtaa sitä sinulle sanoa?
Kuvauksen perusteella tykkää sinusta kaverina mutta ei halua intiimiä suhdetta, tarjoaa jopa parasta kaveriaan tilalle (?) Eli joko et ole hänen tyyppiään "silleen", hän on jo ihastunut tai jopa varattu jollekin toiselle, mitkään intiimit suhteet ei kiinnosta ylipäätään tai sitten hän on kallellaan miehiin päin.
Oli vaihtoehto mikä tahansa noista edellä kuvatuista, todellakin kiusaat itseäsi. Ota pitkä breikki kanssakäymisestä joka tavalla, ei mitään yhteydenpitoa pariin kuukauteen, tee asioita, jotka vievät ajatuksesi muualle, äläkä fantisoi suhteesta. Tutki sitten sen jälkeen, miltä tuntuu.
Joo, on tärkeää että kiellät itseäsi unelmoimasta hänestä. Ei siis mitään päiväunia ja romanttisen musiikin kuuntelua häntä ajatellen yms yms
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei ole homo, eikä myöskään tarjoamassa kaveriaan minulle itsensä tilalle (??). Kaveri on onnellisesti pitkässä suhteessa elävä ihminen. Tämä mies itsekin on mitä suurimmassa määrin vastuullinen ja fiksu, mm. omien lastensa lähihuoltajana. Toisaalta häneen tutustuminen on ollut hitaampaa kuin aiemmissa ihmissuhteissani, mikä voi viitata joko siihen että hänellä on jotain isompaa salattavaakin itsestään - tai sitten vain siihen ettei hänen ole helppoa avautua toisille ihmisille, mikä on kyllä ihan tavallista sekin.
Yksipuolisia ihastumisia olen kokenut elämässäni aiemminkin, mutta en ole pitänyt niitä oikein minään, enkä osannut siksi nytkään varoa. Ne ovat menneet nopeasti ohi kun olen tutustunut ihmiseen oikeasti. Tässä on nyt kuitenkin jotain erilaista.
ap
Vierailija kirjoitti:
Missä vaiheessa mies on sanonut, ettei tunne samoin sinua kohtaan? Eli jospa tunteekin? Oletko kertonut hänelle tunteistasi?
Tapailun aika alkuvaiheessa, useita kuukausia sitten. Mutta myöhemminkin - kolmisen kuukautta sitten - on ollut keskustelu, jossa hän muistutti olleensa taannoin avoin tunteistaan ja ajatuksistaan. Siis mielestäni antoi ymmärtää etteivät ne ole muuttuneet ja yritti palauttaa minulle mieleen, mikä on homman nimi.
Itse olen sanonut, että en ole varma onko minun mahdollista aloittaa tuo harrastus hänen kanssaan, koska olisimme siinä niin tiiviisti tekemisissä keskenämme, ja että meidän pitäisi ensin vähintäänkin tutustua toisiimme paremmin. En tiedä ymmärsikö hän mitä sillä tarkoitin. Lisäksi olen välillä sivulauseessa sanonut mm. olevani ihastunut häneen ja sen sellaista. Hän ei kuitenkaan taida tietää kuinka paha tilanne on. En ole kertonut täyttä totuutta, koska ajattelen että minulla olisi hyvä olla mielessä jokin ehdotus samalla kun kerron - esimerkiksi juuri tuo etäisyyden ottaminen jota täällä ehdotetaankin.
Olen jo kertaalleen ottanutkin hänestä etäisyyttä, tapailun aika alkuvaiheessa, kun totesin olevani aivan liian koukussa hänen seuraansa ja ajattelevani vain häntä, sellaisella epäterveellä tavalla johon en ole ihmissuhteissani oikein tottunut. Se kuitenkin meni ohi ajan myötä, ja otin häneen uudelleen yhteyttä, koska en halunnut menettää häntä kokonaan. Uskoin, että tunteet eivät enää ryöstäytyisi näin pahasti hallinnasta uudelleen, koska kun tutustuisimme paremmin niin asia hoituisi automaattisesti. Mutta näin ei ole käynyt, vaan huomaan joutuneeni koukkuun uudelleen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloitus olisi voinut olla minun kirjoittama. Asetelmani oli hyvin samanlainen, paitsi että se oli päässyt jatkumaan jo parin vuoden ajan. Kiusasin itseäni aivan liian pitkään ja roikuin yksipuolisesti rakastuneena ihmisessä joka ei tuntenut samoin, mutta halusi pitää minut parhaana ystävänään. Noh, mitä lopulta tapahtui? Hän löysi toisen naisen, alkoi seurustelemaan ja sydämeni särkyi. Mutta samaan aikaan kävi myös niin, että miehestä paljastui uusia kamalia puolia. Niin kamalia, että oma rakastumiseni alkoi laimentaa. Huom, siis vasta vuosien tuntemisen jälkeen vaikka siihen asti hän oli ollut silmissäni täydellinen. Toista ei voi tuntea vielä puolen vuoden jälkeen kuin pintapuolisesti, ja on hyvä pitää mielessä että silloinkin kun olemme läheisiä jonkun kanssa, osa hänen tuntemisestaan perustuu aina omiin mielikuviimme (ja ne mielikuvat saattavat ajan saatossa muuttua). Kyseinen ajanjakso oli ihan kamalaa aikaa elämässäni mutta asiat alkoivat parantua, kun totuus selvisi ja sain henkisesti etäisyyttä tähän ystävääni. Luulin myös, että joutuisin tuollaisessa tilanteessa luopumaan hänestä sitten aivan kokonaan ja että en kestäisi sitä. Nykyään olemme kuitenkin edelleen hyviä ystäviä mutta ongelmani, eli yksipuolinen rakastuminen, on poissa sillä näen hänet kirkkaammassa valossa enkä tunne häntä kohtaan enää juurikaan mitään romanttista. Tämä kuitenkin vei ihan kamalasti aikaa, kyyneliä ja omaa jaksamista. Ja tietysti jouduin tekemään paljon töitä itseni kanssa, ja selvittämään itselleni miksi ylipäätään annoin ap:n kaltaisen tilanteen syventyä niin pahaksi. Itselläni oli siellä taustalla esimerkiksi sitoutumiskammoa, itsekunnioituksen puutetta ja pelkoa. Nykyään kun kyseiset seikat ovat itsessäni kunnossa, en enää edes samalla tapaa ajaudu yksipuolisiin rakastumisiin. En anna enää kenellekään sellaista kontrollia itsestäni ja tunteistani. Älä anna ap sinäkään.
Kiitos vastauksestasi! Se antoi paljon ajattelemisen aihetta.
Minulla ei menneen elämän pohjalta katsoen pitäisi olla sitoutumiskammoa eikä itsekunnioituksessakaan pahempaa vikaa, mutta olen kyllä tällä hetkellä elämäni vaikeimmassa tilanteessa monella tavalla (monella elämänalueella lähes ylivoimaisia haasteita). Ehkä se voi vaikuttaa tunteisiini; ehkä yritän jotenkin paeta vaikeuksiani unelmiin?
Sehän on selvä, että en halua antaa kenellekään itseni ulkopuoliselle kontrollia itseeni ja tunteisiini. Vaikeampaa on keksiä, miten tämän voi toteuttaa. Jos olen itselleni nyt ihan rehellinen, niin tämän miehen seura edustaa minulle ihanaa rentoutumista ja vapaahetkeä ahdistavasta elämäntilanteesta (tilanteeseeni ei kuitenkaan liity muita suhteita enkä harrasta tämän miehen kanssa seksiä). Tuntuisi aika vaikealta luopua yhteydenpidosta kokonaan, koska silloin menettäisin sen ainoan tavan, jonka tällä hetkellä tiedän toimivan minulle rentoutumiskeinona. Kuulostaapa säälittävältä, mutta tämä on totuus. Pelkään, että en jaksa jatkaa ponnistelua tässä tilanteessani, jos luovun mahdollisuudesta tavata tämä ihminen silloin tällöin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitkään jatkunut (vuosia) yksipuolinen rakastuminen kertoo siitä, että rakastuneella on vaikeuksia käsitellä ihan muita omia tunteitaan, hän projisoi ne yksipuoliseen rakastumiseen eikä irrottaudu, koska ei halua katsoa päin omia tunne-elämän ongelmiaan.
Ap, estä itseäsi joutumasta siihen suohon. Jos et ole kertonut tunteistasi ystävällesi. Kerro ja katso mitä hän sanoo. Ilmeisesti aavistat että hän vastaa ettei ole kiinnostunut sinusta sillä lailla? Siinä tapauksessa kerro hänelle että tarvitset nyt etäisyyttä ja ota sitä etäisyyttä kunnes tiedät ihastuksen laimenneen.
Voisitko avata vähän lisää tätä näkemystäsi yksipuolisesta rakkaudesta? Mitä omia muita tunteitaan? Ihan mielenkiinnosta vain kysyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkään jatkunut (vuosia) yksipuolinen rakastuminen kertoo siitä, että rakastuneella on vaikeuksia käsitellä ihan muita omia tunteitaan, hän projisoi ne yksipuoliseen rakastumiseen eikä irrottaudu, koska ei halua katsoa päin omia tunne-elämän ongelmiaan.
Ap, estä itseäsi joutumasta siihen suohon. Jos et ole kertonut tunteistasi ystävällesi. Kerro ja katso mitä hän sanoo. Ilmeisesti aavistat että hän vastaa ettei ole kiinnostunut sinusta sillä lailla? Siinä tapauksessa kerro hänelle että tarvitset nyt etäisyyttä ja ota sitä etäisyyttä kunnes tiedät ihastuksen laimenneen.
Voisitko avata vähän lisää tätä näkemystäsi yksipuolisesta rakkaudesta? Mitä omia muita tunteitaan? Ihan mielenkiinnosta vain kysyn.
En ole tämä jolta kysyit, mutta kuvittelisin että tyypillinen tilanne olisi vaikkapa sellainen, jossa rakastunut henkilö ei ole käsitellyt aikaisempaa eroaan ja sen laukaisemia tunteita (ahdistus, suru, kelpaamattomuuden tai hylätyksi tulemisen tuska, tulevaa koskeva pelko jne.).
Itse olen mielestäni eroni kyllä käsitellyt, mutta olen työelämän puolella tosi vaikeassa tilanteessa ja yksityiselämässäkin on haasteita (muissa kuin rakkaussuhteissa, jotka ovat minulla sujuneet yleensä oikein hyvin). Nämä voivat varmasti voimistaa tätä rakastumistani uuteen tuttavuuteen, koska hänen ajattelemisensa vie minut ihanaan mielentilaan, jossa kaikki tuska ja pelko väistyvät edes hetkeksi. Haluaisin vain olla siinä tilassa jatkuvasti, ja siksi mieli hakeutuu ajattelemaan häntä siitä huolimatta, että en ole saanut kunnollista vastakaikuakaan tunteilleni.
Vaikka uskon, että jonkin verran tunteisiini vaikuttaa tämä tilanteeni, niin uskon kyllä että olisin tosi rakastunut, vaikka muu elämä olisi mallillaankin. Akuuttia ongelmaani tilanteen tiedostaminen ei myöskään poista: minun pitää edelleen pystyä päättämään, voinko jatkaa/syventää ystävyyttämme vai joudunko silloin täysin sietämättömään tilanteeseen. Entäpä jos otan etäisyyttä ja pyydän, ettemme olisi enää yhteydessä ollenkaan? Kestäisinkö sitäkään tilannetta sen paremmin? Miehen seura on minulle niin rentouttavaa ja siitä tulee niin hyvä olla, että en tiedä millä sen sitten korvaisin jos en enää tapailisi häntä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkään jatkunut (vuosia) yksipuolinen rakastuminen kertoo siitä, että rakastuneella on vaikeuksia käsitellä ihan muita omia tunteitaan, hän projisoi ne yksipuoliseen rakastumiseen eikä irrottaudu, koska ei halua katsoa päin omia tunne-elämän ongelmiaan.
Ap, estä itseäsi joutumasta siihen suohon. Jos et ole kertonut tunteistasi ystävällesi. Kerro ja katso mitä hän sanoo. Ilmeisesti aavistat että hän vastaa ettei ole kiinnostunut sinusta sillä lailla? Siinä tapauksessa kerro hänelle että tarvitset nyt etäisyyttä ja ota sitä etäisyyttä kunnes tiedät ihastuksen laimenneen.
Voisitko avata vähän lisää tätä näkemystäsi yksipuolisesta rakkaudesta? Mitä omia muita tunteitaan? Ihan mielenkiinnosta vain kysyn.
Minuakin kiinnostaa!
Kiusaat vain itseäsi. Tarvitset etäisyyttä. Paaaaaaaaljon.