Entisiä tai nykyisiä anorektikoita paikalla?

Rikkinäinen alkoholistikoti, perheväkivalta, koulukiusaaminen. Joku noista, luulisin, ja erityisesti koulukiusaaminen jätti jälkensä kyllä.

Miten se sairastuminen tapahtui? Ajattelitteko vaan yhtenä päivänä että "syöminen on ainoa asia johon minulla on valtaa elämässäni, joten alanpa kontrolloida sitä"? Vai miksi juuri syöminen ja laihduttaminen? Tai miten vaikka rikkinäinen alkoholistikoti johtaa siihen, että vielä luurankonakin näkee itsensä lihavana?

Ei se tule heti. Ahdistaa vaan niin vietävästi että sitä ei voi sanoiksi pukea.

Vierailija kirjoitti:

Miten se sairastuminen tapahtui? Ajattelitteko vaan yhtenä päivänä että "syöminen on ainoa asia johon minulla on valtaa elämässäni, joten alanpa kontrolloida sitä"? Vai miksi juuri syöminen ja laihduttaminen? Tai miten vaikka rikkinäinen alkoholistikoti johtaa siihen, että vielä luurankonakin näkee itsensä lihavana?

Itse ainakin anoreksiakierteeni alkoi kiusaamisen aiheuttamasta epävarmuudesta ja itseinhosta. Mulla oli paha olla ja senpä vuoksi aloin sitten vammailla syömisieni kanssa. Huomasin miten helppoa aterioiden skippaaminen oli, ja vaa'alla käynti sai minut ihan hurmokseen aina kun olin laihtunut. Huomasin myös miten paha olo helpotti itselläni kun jätti syömättä, tavallaan rankaisim itseäni sillä etten ollut tarpeeksi hyvä ihminen. Ajatusmaailmani vääristyi, ajattelin että minua kiusattiin siksi että olin läski. Ajattelin jos laihdutan, niin ehkä sitten olen parempi ihminen eikä minua enää tarvitse kiusata. Välillä oli päiväkausia, jolloin en syönyt mitään, en yhtikäs mitään, ja joinkin vain pelkkää vettä. Lopulta läheiseni huolestuivat ja jouduin lopulta sairaalaan suljetulle.

Mutta eipä siitä lopullista apua ollut, kierrettä on vaikeaa pysäyttää kun se on kerran alkanut.

Olin normaalipainon ylärajoilla kasi-ysiluokalla ja etenkin naamassa näkyi tämä. Sain kuulla vanhemmilta todella usein miten olen lihava, mutta eivät tehneet mitään että olisin syönyt vähemmän tai terveellisemmin, en osannut aloittaa laihdutusta siinä 15-vuotiaana itse eikä siihen aikaan voinut netistäkään etsiä vinkkejä. Vanhemmat oikeastaan edesauttoivat että lihoin tuollaiseksi kun ostelivat herkkuja ihan pyytämättäkin, ja sitten perään nimittelivät lihavaksi. Tarpeeksi sitä sitten kuunneltuani yritin itsemurhaa, epäonnistuin siinä ja lopetin syömisen, ajattelin sitten kuolla hitaasti nälkään. Nykyään olen "parantunut", normaalipainossa mutta syömistottumukset eivät koskaan ole palanneet normaaliksi.

Mulla kans alkoholistiperheessä arvottomuus ja häpeä sekä koulukiusaamisen ja yksinäisyyden laukaisema anoreksia johtui kai rakkaudettomuudesta, huonosta itsetunnosta, alistamisesta ja väheksymisestä. Vielä aikuisiässä samat tuntemukset välillä pinnassa , anoreksia on selätetty, mutta ajoittain ahmimiskohtaukset iskee.

narsistien lapset ja koulukiusatut ja seksuaalisen hyväksikäytön uhrit usein sairastuvat anoreksiaan.