Ihmiset etsivät nykyään todella nopeasti uuden kumppanin - Olenko ainoa, josta tuntuu tältä?

Minä tunnun jossain kohtaa tippuneen kyydistä. Olen seurustellut ikävuodet 15-25 koko ajan, sen jälkeen pari vuotta sinkkuna. Jotain tässä ajassa tuntuu tapahtuneen..
Ennen puhuttiin paljon siitä, että edellisestä suhteesta pitäisi päästä kunnolla yli, käsitellä asiat jne. Että se ottaa aikansa eikä uuteen suhteeseen kannata hätäillä, ettei vedä niitä edellisen suhteen haavoja ja ongelmia perässään uuteen suhteeseen. Että olisi hyvä oppia tuntemaan myös itsensä ja opetella olemaan myös yksin.

Nykyään mikään ei vain tunnu pätevän. Ihmiset ovat tinderissä jo kuukausi erosta, tai korkeintaan muutama kuukausi.
Eräs ihminen johon tutustuin, oli ollut siinä vaiheessa kuukauden sinkkuna. Minä pidin aikaa todella lyhyenä, ja aloin vähän varovaiseksi etten joudu laastariksi. Hänelle tuo ei tuntunut olevan juttu eikä mikään.

Myös eräs muutama kuukausi sitten eronnut blogisti on jo tinderissä, vaikka heidän eronsa oli niiiiiiiiin kova paikka. Nyt se kaikki tuntuu unohtuneen näin nopeasti.

Tämä tapailukulttuuri on myös itselleni vieras. Tuntuu että ihmisillä on koko ajan "verkot vesillä" vaikka ihan varmuuden vuoksi, tapaillaan useita ihmisiä. Kaikki vain tapailevat, eivät seurustele- nykyään aika tapaamisesta seurusteluun on venynyt pitkäksi, kuukaudesta toiseen vain tapaillaan ihmisiä.
Itse koen tämän ahdistavana, kaikkien kanssa ei toki voi alkaa parisuhteeseen eikä pidäkkään, mutta en myöskään tahtoisi olla jatkuvasti jossain "kilpailuasetelmassa" jossa tapailemani henkilö tapailee ties kuinka montaa muutakin, harrastaa ehkä seksiäkin, ja valikoi meistä kulloinkin mieleisensä.

Ehkä minun täytyy vain suosiolla jättäytyä tästä leikistä pois..