Lue keskustelun säännöt.
Pärjääkö huonolla kieli- ja matikkapäällä yliopistossa?
14.07.2016 |
Niin, minulla on matematiikan oppimisvaikeuksia ja muut kielet kuin englanti ovat jääneet nekin oppimatta. Matematiikasta osaan ainoastaan ihan perustaitoja. Luetun englannin ymmärtäminen on ok, mutta kuullun ymmärtäminen on äärimmäisen vaikeaa, eikä rohkeutta puhua kieltä juurikaan ole. Tyssääkö yliopistourani näihin? :( Pidetäänkö yliopistossa esitelmiä englanniksi tai ruotsiksi? En ole menossa opiskelemaan kieliä tai matematiikkaa, mutta perus- ja aineopintoihin kuuluu niitä kuitenkin.
Kommentit (44)
Kyllä pääsykoe karsii jyvät akanoista. Varmasti pärjäät! Joitain asioita joudut pänttäämäön ahkerammin, mutta työllä pääset niistäkin läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et ole menossa opiskelemaan luonnontieteitä tai kieliä, pärjäät kyllä. Jotta voisit valmistua, pitää sinun kuitenkin läpäistä pakollinen ruotsin kielen koe eli ns. virkamiesruotsi. Siihen pohjaksi kannattaa opiskella yliopiston tarjoamia kursseja, joista saat tarkempia tietoja esim. ryhmätuutoriltasi tai kielikeskuksesta. Lisäksi ainakin osa kurssikirjoistasi tullee olemaan englanninkielisiä.
Se virkamiesruotsi on ihan nakkikurssi.
Näinpä. Oon aina ollut huono kielissä (keskipitkä ruotsi lukiossa 9 ja E) ja silti sain tuosta HT molemmista osioista minimaalisella panostuksella
Humblebragg
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et ole menossa opiskelemaan luonnontieteitä tai kieliä, pärjäät kyllä. Jotta voisit valmistua, pitää sinun kuitenkin läpäistä pakollinen ruotsin kielen koe eli ns. virkamiesruotsi. Siihen pohjaksi kannattaa opiskella yliopiston tarjoamia kursseja, joista saat tarkempia tietoja esim. ryhmätuutoriltasi tai kielikeskuksesta. Lisäksi ainakin osa kurssikirjoistasi tullee olemaan englanninkielisiä.
Se virkamiesruotsi on ihan nakkikurssi.
Joo... suoritettuna minulla. Olin epäileväinen omasta tasostani, mutta sain parhaimman arvosanan. Että mitähän tasoa ovat ne rimaa hipoen menneet.
Kenenkään peruskoulun käyneen ei ainakaan pitäisi tätä pelätä :)
En oikeasti osaa edes tietä neuvoa saati keskustella ruotsiksi. Osaamistaso on luokkaa: vad heter du? Osaan sanoa oman nimeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et ole menossa opiskelemaan luonnontieteitä tai kieliä, pärjäät kyllä. Jotta voisit valmistua, pitää sinun kuitenkin läpäistä pakollinen ruotsin kielen koe eli ns. virkamiesruotsi. Siihen pohjaksi kannattaa opiskella yliopiston tarjoamia kursseja, joista saat tarkempia tietoja esim. ryhmätuutoriltasi tai kielikeskuksesta. Lisäksi ainakin osa kurssikirjoistasi tullee olemaan englanninkielisiä.
Se virkamiesruotsi on ihan nakkikurssi.
Näinpä. Oon aina ollut huono kielissä (keskipitkä ruotsi lukiossa 9 ja E) ja silti sain tuosta HT molemmista osioista minimaalisella panostuksella
Humblebragg
Ilkeää käyttää vierasta kieltä kun juuri sanoin olevani huono kielissä :<
Vierailija kirjoitti:
Itse en pärjännyt lyhyellä matematiikalla yliopistossa yhteiskuntatieteitä opiskellessa. Tilastotiede oli hankalinta. Mutta enpä koskaan ole oppinut todennnäköisyyslaskentaakaan. Puuttuu päästä jokin palikka tai sitten jossain vaiheessa on perustiedot missattu.
Ei tilastotiede hankalaa ole, sen vertainen mitä tarvitaan humanistisissa tai yhteskuntatieteellisessä. Aina sen oppii kun vain ottaa lusikan kauniiseen käteen ja harjoittelee. Ei ne soveltajilta mitään neroutta odota, ainoastaa kykyä toistaa yksinkertaiset laskutoimitukset ja ymmärtää muutama periaate. Enemmän asennekysymys, takapuoli penkkiin ja harjottelemaan - ja aina löytää jonkun paremmin asiaa osaavan joka voi jeesata sen verran että sen minimin oppii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et ole menossa opiskelemaan luonnontieteitä tai kieliä, pärjäät kyllä. Jotta voisit valmistua, pitää sinun kuitenkin läpäistä pakollinen ruotsin kielen koe eli ns. virkamiesruotsi. Siihen pohjaksi kannattaa opiskella yliopiston tarjoamia kursseja, joista saat tarkempia tietoja esim. ryhmätuutoriltasi tai kielikeskuksesta. Lisäksi ainakin osa kurssikirjoistasi tullee olemaan englanninkielisiä.
Se virkamiesruotsi on ihan nakkikurssi.
Näinpä. Oon aina ollut huono kielissä (keskipitkä ruotsi lukiossa 9 ja E) ja silti sain tuosta HT molemmista osioista minimaalisella panostuksella
Humblebragg
Ilkeää käyttää vierasta kieltä kun juuri sanoin olevani huono kielissä :<
Se tarkoittaa itsensä alentamalla ylentämistä.
Jos ongelmasi on sanavaraston vähäisyys, ala kasvattaa sitä jo nyt kesälomalla. Se vaatii vain toistoja. Oletko kokeillut ilmaista sivua duolingo.com - se on mukava tapa kerrata.
Itseäni auttoi aikanaan horoskooppien lukeminen netistä englanniksi, koska tein sitä päivittäin. Olin niistä tosi kiinnostunut ja niinpä jaksoin kaivaa vieraita sanoja (netin) sanakirjoista joka päivä.
Vastaavasti joku blogi tai nettilehti, joka innostaa, auttaa tässä.
Vierailija kirjoitti:
Ota tarkemmin selvää. Esim. luonnontieteissä lähes kaikki kirjat ovat englanniksi.
Samoin aika monessa oppiaineessa esim. yhteiskuntatieteissä, politiikantutkimuksessa jne. Sen sijaan oikeustieteessä taitaa olla valtaosa materiaalista suomeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko sinulla olla oppimishäiriö? Yliopistoista saa nykyään tukea ja neuvoja oppimishäiriöisenä opiskelemiseen!
Minusta loistava pääsääntö on se, että jos on saanut opiskelupaikan yliopistolta, niin on tarpeeksi kyvykäs suoriutumaan vaadittavista opinnoista. Toki välillä saattaa joutua puremaan hammasta tai heittämään kirjan tai laskimen nurkkaan, mutta turhautumisestaan ja epäilyistään huoimatta kuitenkin on erinomaisella todennäköisyydellä säilyttänyt osoittamasna kyvyn siihen, että voi joku päivä vielä valmistua .
- Se, että on tai ainankin viime keväänä useimpien yliopistoon haluavien mentävä ensin pääsykokeisiin on tai oli tässä mielessä erinomainen juttu. Sillä pääsykoe urakkaan ryhtyessään joutuu harkitsemaan, että haluaako opiskelemaan vai ei, koska ihan pelkän yleistiedon varassa ei valtaosasta paikka aukene, vaan tarvitaan usein myös halua saada paikka ja ainakin suosituimmille aloille enemmän ja vähemmän työntekoa ja valmistautumista, että paikan saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota tarkemmin selvää. Esim. luonnontieteissä lähes kaikki kirjat ovat englanniksi.
Samoin aika monessa oppiaineessa esim. yhteiskuntatieteissä, politiikantutkimuksessa jne. Sen sijaan oikeustieteessä taitaa olla valtaosa materiaalista suomeksi.
Ap taisi sanoa että lukeminen onnistuu kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis aivan loistavasti pärjää, yli puolet kansasta käy yliopistoa, sehän jo kertoo tasosta kaiken.
Yli puolet akateemisia? No ei nyt sentään, vaikka korkeasti koulutettu kansa olemmekin.
25-35 vuotiaista naisista 70÷:lla on korkeakoulututkinto (tai opiskelevat sellaista) Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis aivan loistavasti pärjää, yli puolet kansasta käy yliopistoa, sehän jo kertoo tasosta kaiken.
Yli puolet akateemisia? No ei nyt sentään, vaikka korkeasti koulutettu kansa olemmekin.
25-35 vuotiaista naisista 70÷:lla on korkeakoulututkinto (tai opiskelevat sellaista) Suomessa.
Mutta tämä taitaa sisältää ammattisurkean?
Uskon että pärjäät hienosti!
Matikka voi olla hankalaa, jos siihen ei ole lahjoja, mutta peruskursseista pääsee kyllä läpi kun jaksaa tehdä töitä. Vieraskielistä lukemista tulee liki varmasti, mutta siihenkin oppii ja lukeminen sulla olikin vahvempi. Kuulemiseenkin harjaantuu, joten kannattaa kokeilla kursseja jotka luennoidaan englanniksi. Saatat yllättyä miten nopeasti totut.
Yleensä kurssit saa läpi melko helpolla, mutta hyvien arvosanojen toivossa pitää jo nähdä vaivaa. Vaikeista kursseista voi huoleti mennä yli siitä missä aita on matalin ja tavoitella vain hyväksyttyä. Virkamiesruotsin on saanut myös läpi kaikki opiskelukaverini, vaikka monilla on erittäin heikko kielitaito. Ei ole yliopiston etu roikottaa ihmisiä valmistumattomina, joten sääliykkösiä tavataan antaa.
Hyvin se menee, sekaan vaan ja koita rohkaistua käyttämään englantia, jos tilaisuus tulee. Mulle ainakin kielen käyttö on myös tehokkain tapa oppia. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota tarkemmin selvää. Esim. luonnontieteissä lähes kaikki kirjat ovat englanniksi.
Samoin aika monessa oppiaineessa esim. yhteiskuntatieteissä, politiikantutkimuksessa jne. Sen sijaan oikeustieteessä taitaa olla valtaosa materiaalista suomeksi.
Ap taisi sanoa että lukeminen onnistuu kyllä.
Toki. Mutta jos on "huono kielipää" noin lähtökohtaisesti, jopa niin, että se vaikuttaa alan valintaan, niin aika rankkaa lähteä kahlaamaan tuhannen sivun tenttiin pelkästään englanninkielisellä materiaalilla, vuodesta toiseen. Kun aika usein oletuksena on, että sitä joutuu sitten käyttämään työkielenäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis aivan loistavasti pärjää, yli puolet kansasta käy yliopistoa, sehän jo kertoo tasosta kaiken.
Yli puolet akateemisia? No ei nyt sentään, vaikka korkeasti koulutettu kansa olemmekin.
25-35 vuotiaista naisista 70÷:lla on korkeakoulututkinto (tai opiskelevat sellaista) Suomessa.
Akateeminen = yliopiston käynyt
Korkeakoulutettu = korkeakoulun käynyt
No minulla ainakin englannin ja ruotsin pakolliset kurssit olivat ihan läpihuutojuttuja. Läsnäolo riitti läpäisyyn. Englannissa piti kotona lukea englanninkielisiä novelleja (olivat hyviä) ja sitten niistä piti keskustella pienryhmissä englanniksi. Ruotsissa tehtiin samanlaisia monistetehtäviä kuin lukiossa, semmoisia täytettäviä aukkotekstejä. Koetta tai mitään yksilöesiintymistä ei ollut kummastakaan.
Mene opiskelemaan naistutkimusta.
Ja sitten tässä ihmettelee, miksi töihin pyrkii ja koeajan puitteissa saa kenkää ns. yliopistokoulutettuja, jotka eivät osaa yhtään mitään.
Rähiskää ja dissatkaa niin paljon kuin ikinä huvittaa, tämä on fakta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis aivan loistavasti pärjää, yli puolet kansasta käy yliopistoa, sehän jo kertoo tasosta kaiken.
Yli puolet akateemisia? No ei nyt sentään, vaikka korkeasti koulutettu kansa olemmekin.
25-35 vuotiaista naisista 70÷:lla on korkeakoulututkinto (tai opiskelevat sellaista) Suomessa.
Mutta tämä taitaa sisältää ammattisurkean?
Hävettää, jos kaltaisesi juntti on ikinä yliopistoon päässyt. Hyi olkoon, mikä moukka. 😨
Näinpä. Oon aina ollut huono kielissä (keskipitkä ruotsi lukiossa 9 ja E) ja silti sain tuosta HT molemmista osioista minimaalisella panostuksella