Noni, taas meni ahmimiseksi (syömishäiriö)

Älä paastoa huomenna ja vaan jatka normaalia ruokavaliotasi. Muuten ahmit taas nälissäsi liikaa.

Kannattaisi tsekata, että ruuasta saa tarpeeksi proteiineja ja rasvaa hyvistä lähteistä, ne pitää nälkää.

Tämä on ehkä tyhmä kysymys, mutta jos aavistat että saattaa lähteä käsistä niin miksi sulla on kaapit täynnä herkkuja?

Ei noista juurikaan paino nouse, mutta turvotusta voi olla pari päivää. Huominen ja perjantai paremmin niin launtaina pitäisi olla jo normaalitila.

Ei paastoa! Varma tie tuhoon, kun kroppa luulee nälänhädän iskeneen ja palaat ahmimaan kahta kauheammin. Mulla myös ahmimistaustaa, vieläkin hirttää kiinni silloin tällöin, mutta olen oppinut olemaan rankaisematta itseäni siitä. Huomenna uusi päivä ja jokainen päivä ilman ahmimista on voitto. Hiilihydraatit laukaisevat minulla kohtauksen usein, varsinkin sokeri on paha. Morkkis ajaa uuteen kierteeseen. Huomenna syöt järkevästi, jätät hiilarit vähille ja turvotus katoaa vknlopuksi. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ehkä tyhmä kysymys, mutta jos aavistat että saattaa lähteä käsistä niin miksi sulla on kaapit täynnä herkkuja?

Tätäkin voi tosiaan ihmetellä. Kun minulla oli (ihan diagnosoitu) määrittelemätön syömishäiriö (anorektisia ja bed-piirteitä), en voinut pitää kotona mitään herkkuja, vierasvaraa tai itselleni hyvin mieluisia ruokia. Pahimmassa vaiheessa myös ruokaa pystyin valmistamaan vain annos kerrallaan tai muuten saatoin vetää 3-4 annoksen pastasalaatin parin tunnin sisään ihan tosta noin vaan. 

Syön tarpeeksi proteeinia.. Illallakin nyt siis yhteensä puolikiloa maitorahkaa. Harkitsin jo että oksennan (en koskaan tee niin), mutta siinä vessanpytyn päällä röyhtäillessäni tajusin ettei se auta mitään enkä kuitenkaan halua sille tielle lähteä. Vieläkin syöpötyttäisi vaikka vatsa on jo täynnä ja sydän hakkaa. Tekee mieleni antaa vaan mennä! Lisää hiilaria, ruisleipää, homejuustoa (suolaista makean päälle). Ehkä kumminkin yritän katkaista nyt tähän.

Herkkua oli kaapissa lapsia varten ja muutenkin, kun ajattelin viikonloppuna hellittää nyörejä.. Silloin enemmin olisin voinut tämän mässytelyn vaikka krapulassa toteuttaa.. Raivostuttaa, että ihminen on näin heikko. Homma lähtee käsistä just yleensä siksi että tekee mieli jotain makeaa ja kun sitä sitten syö vähänkin niin se karkaa totaalisesti käsistä. En saisi edes aloittaa!!

ap

Mulla ihan sama homma :( tosin ähky laski jo, joten olo on suht normi, mitä nyt ihan hirveet ilmavaivat. Lohduttaudun sillä että olen alipainoinen. Mutta oikeasti olo on kyllä suorastaan läski.

Sulla on selkeästi ruokavalio pielessä. Saatko tarpeeksi hiilihydraatteja päivän aikana?  (suurin yksittäinen tekijä ahmimisen laukaisemiselle on hiilihydraattien liian vähäinen saanti). Saatko riittävästi energiaa kulutukseesi nähden?

Yritä täsmäsyömistä:

aterioita 3 tunnin välein niin että joka aterialla saat sekä rasvaa, hiilihydraatteja ja proteiineja

Niin kauan kuin sinulla on liian rajoittunut ruokavalio/liian niukka energiansaanti, jatkat ahmimista ja lopulta päädyt ylipainoiseksi.

Ja yleensä mulla ei siis kaapeissa herkkua olekaan juuri tästä syystä. Silloin tällöin sovin itseäni varten herkkupäivän ja muuten elän kurinalaisesti. Esim. nyt olin ajatellut tällöin lauantaina syödä jotain hyvää ja "krapulassa" sitten pitää sallitun herkkupäivän. Käsistähän se silti olisi lähtenyt, mutta kun yritän sinnitellä ainakin johonkin tiettyyn päivään asti niin ehkä ahmintakertoja tulee vähemmän.

ap

Vierailija kirjoitti:

Ja yleensä mulla ei siis kaapeissa herkkua olekaan juuri tästä syystä. Silloin tällöin sovin itseäni varten herkkupäivän ja muuten elän kurinalaisesti. Esim. nyt olin ajatellut tällöin lauantaina syödä jotain hyvää ja "krapulassa" sitten pitää sallitun herkkupäivän. Käsistähän se silti olisi lähtenyt, mutta kun yritän sinnitellä ainakin johonkin tiettyyn päivään asti niin ehkä ahmintakertoja tulee vähemmän.

ap

Ehkä kannattaisi harkita myös siitä viinasta luopumista, jos oikein krapulapäiviä varten saa luvan kanssa ostaa kilokaupalla mässyä. Mitä kurinalaista on ryyppäämisessä ja mässäämisessä?

Paino ei nouse parillakaan kilolla noista määristä. Toki turvotusta saattaa tulla, mutta ihan mahdollista myös että jos rajoitat normaalitilanteessa syömisiäs niin yks "ahminta" vaan nopeuttaa aineenvaihduntaa.

Ahmiminen johtuu  yleensä siitä että, että on jonkin ravintoaineen tai ylipäänsä energianpuutteessa. Varsinkin, jos oot nuorempana vähänkin laihduttanut, niin aivoille jää helposti sellainen "selviytymismoodi", että tulee tosi helposti syötyä ahmimalla silloin, kun rajoittaa ruokavaliota ja on ehkä muutenkin stressiä päällä. (Tästä oli jotain rottakokeita tehty).

Älä helkutissa yritä kompensoida ahmimista millään, se vaan pahentaa asiaa.

Jos ahmit useinkin, niin voi olla että sun aivot on tottuneet ahmimaan. Luin yhden hyvän  kirjan, jossa entinen syömishäiriöinen kertoi ensin olleensa anorektinen --> ravinnonpuute -->ahmiminen. Se ahmiminen (ja kompensoiva liikunta) oli sit tällä henkilöllä jääneet päälle, kunnes hän oli tajunnut että jokainen ahmiminen vahvistaa niitä aivoratoja jotka on tottuneet ahmimaan. Eli kun hän lopetti niihin ahmimismielitekoihin reagoimisen, niin ahmimiseen varatut aivoradat heikkeni, eikä ahmiminen ollutkaan enää se helpoin toimintatapa.

Kuvailit että pienikin määrä makeaa johtaa kontrollinmenetykseen ja ahmintaan. Tää on ihmiselle luontaista, totta kai sun keho haluaa enemmän sokerista ja rasvaista mättöä, koska täntyyppisen ruoan syöminen on ollut ihmiselle evolutiivisesti hyvä -on säilynyt paremmin hengissä. Koita ens kerralla erottaa mielessäs se sun oma minuus, joka ei halua syödä kaappeja tyhjäksi, ja sitten se sun alkukantainen vaisto joka käskee ahmimaan. Sit koitat psyykata ittesi siihen että sun mieliteko ahmimiseen on pelkkä mieliteko/ajatus. Ajatuksia tulee ja menee. Oikeasti et halua ahmia. Se ajatus siitä että "kuitenkin taas kohta ahmin kun en pysty syömään herkkuja kurinalaisesti" on pelkkä ajatus, ja jos sä osaat suhtautua siihen ajatuksena niin ajatukseksi se myös jää. Sun mieliteot ei voi pakottaa ruokaa sun suusta alas.

Sorry, sekava teksti mutta oon itse ahminut säännöllisen epäsäännöllisesti viimeiset kolme vuotta (anoreksian jälkeen), ja vasta pari viikkoa sitten löysin kirjan, joka selostaa ratkaisun ongelmaani. Tsemppiä!

Menkää hoitoon.

Syöt säännöllisesti ja kunnolla. En pitäisi viikonloppuna herkuttelupäiviä joissa annat luvan ahmia koko päivän se voi pahentaa ongelmaa. Alussa kannattaa herkutella ravintoloissa ja kahviloissa ja pyrkiä syömään kotona vain turvallisia herkkuja. Saatan syödä leivoksen tai pullan useitakin kertoja viikossa mutta pyrin pitämään annoskoot kurissa. Jos haluat syödä vaikka pizzaa niin puoli pizzaa riittää ja syö salaattia pizzan kanssa (jos kyse pizzerian pizzasta, kaupan pikkupizzoja voi syödä kokonaisenkin). Jos haluat sipsejä niin osta sellainen pikkupussi (25-40 grammaa). Ruokavalioni ei ole superterveellinen tai vähähiilarinen enkä sellaiseen pyrikään mutta olen yrittänyt lisätä kasviksia ruokavaliooni ja syödä hedelmiä päivittäin. Minulle ei tule ahmimiskohtauksia joita tuli kun yritin laihduttaa. Olen laihtunut paljon ja luulen että vatsalaukkuni on pienentynyt koska nykyään tunnen kylläisyyttä (syön useita kertoja päivässä koska minulla tulee nälkä 2-3 tunnin kuluttua syömisestä.

Vierailija kirjoitti:

Sulla on selkeästi ruokavalio pielessä. Saatko tarpeeksi hiilihydraatteja päivän aikana?  (suurin yksittäinen tekijä ahmimisen laukaisemiselle on hiilihydraattien liian vähäinen saanti). Saatko riittävästi energiaa kulutukseesi nähden?

Yritä täsmäsyömistä:

aterioita 3 tunnin välein niin että joka aterialla saat sekä rasvaa, hiilihydraatteja ja proteiineja

TÄMÄ! Maltillinen määrä hiilihydraatteja tasaisesti päivän mittaan pitää verensokerin tasapainossa. Jos karppaa, nautittu sokeri nostaa verensokeria nopeasti ja silloin se myös laskee nopeasti, ja kohta on taas nälän tunne. Esim. tummasta leivästä, riisistä ja pastasta saa hyviä hitaita hiilihydraatteja.

Vierailija kirjoitti:

Sulla on selkeästi ruokavalio pielessä. Saatko tarpeeksi hiilihydraatteja päivän aikana?  (suurin yksittäinen tekijä ahmimisen laukaisemiselle on hiilihydraattien liian vähäinen saanti). Saatko riittävästi energiaa kulutukseesi nähden?

Yritä täsmäsyömistä:

aterioita 3 tunnin välein niin että joka aterialla saat sekä rasvaa, hiilihydraatteja ja proteiineja

Niin kauan kuin sinulla on liian rajoittunut ruokavalio/liian niukka energiansaanti, jatkat ahmimista ja lopulta päädyt ylipainoiseksi.

Ne, jotka antavat tämäntyyppisiä ohjeita, eivät selvästikään itse kärsi ahmimishäiriöstä. Eivät tiedä sitä psyykkistä puolta. Samaan kastiin menee "ota pienempi lautanen niin et syö niin paljoa".

Joku sanoi, että menkää hoitoon. Niin minne? Suomessa esim. ruokariippuvuus alkaa olemaan vasta nyt, kiitos asialle pistetyn panostuksen, tunnettu ongelma. Ahmiminen yms. on samanlainen reaktio kuin mitä juopolla, kun se näkee alkoholia- lisää on saatava ja uudestaan tehtävä, vaikka tulisi kuinka paska olo. Olen itse taistellut irti pahimmasta ahmimisesta, mutta eilenpä minutkin yllätti kohtaus jonka laukaisi heikosti syödyt ateriat tien päällä.

Mitä sitten päivän aikana söin? Hodarin, tuplajuustohampurilaisen, jätskin, smoothien, salmiakkia, suklaapatukan, ison proteiinipitoisen ruoan kasvisten kanssa, minttukarkkeja kourallisen, puoli litraa kirsikoita, kaksi pulloa limua...näistä hodari ja hampurilainen + smoothie ns. normaaliin ateria-aikaan, KAIKKI MUUT parin tunnin aikana illalla!

Vierailija kirjoitti:

Sulla on selkeästi ruokavalio pielessä. Saatko tarpeeksi hiilihydraatteja päivän aikana?  (suurin yksittäinen tekijä ahmimisen laukaisemiselle on hiilihydraattien liian vähäinen saanti). Saatko riittävästi energiaa kulutukseesi nähden?

Yritä täsmäsyömistä:

aterioita 3 tunnin välein niin että joka aterialla saat sekä rasvaa, hiilihydraatteja ja proteiineja

Niin kauan kuin sinulla on liian rajoittunut ruokavalio/liian niukka energiansaanti, jatkat ahmimista ja lopulta päädyt ylipainoiseksi.

Ei pidä paikkaansa. Liika hiiilihydraattien syöminen nimenomaan laukaisee ahmimisen. Vähät hiilarit, proteiinia sopivasti, tarpeeksi rasvaa, niin ahmimisen voi välttää.

Täälä ap.. Juon hyvin vähän alkoholiakaan. Ehkä kuutisen kertaa vuodessa. Tosin silloin yleensä enemmän kuin sen yhden/kaksi annosta koska yhtähyvin voin silloin olla juomatta. En nauti alkoholin mausta niin paljoa, että viitsisin juoda muuten vaan. Krapula on sitten se kun helpommin sortuu ahmimiseen.

No tänään olen nyt yritänyt syödä kevyesti ja tarpeeksi kuitenkin

Aamulla: purkki maitorahkaa ja mansikoita, kahvia

lounas: kanasalaatti, fetaa vähän, siemeniä ja salaatinkastiketta 1rkl. Kolme ohutta riisikakkua.

Yritän jatkaa päivää samaan malliin. Illalla saunomista turvotuksen eliminointiin?? Paino oli noussut 1,5 kg eilisen ahminnan vuoksi.

ap

Kiitos kommenteista. Lissäkin kuulen mielelläni.

Täällä myös yksi, jolla on samankaltainen syömishäiriö (ilman diagnoosia). Tilanne on välillä parempi, välillä pahempi. Joskus tulee kausia, jolloin lähtee selkeästi lapasesta. Esim. joulu, suklaineen. Silloin voi olla tilanne, että on illalla syönyt itsensä ähkyyn joulutortuista, pipareista ja suklaasta, mutta silti jos yöllä herää, saattaa ottaa rasiasta lisää. Ja aamulla ennen kuin on noussut sängystä ylös.

Yllä oleva on kuitenkin kausittaista, sitä ei kestä loputtomiin. Vähän niin kuin kausijuopoilla. Normaalisti vain illat on pahimpia. Silloin tulee helposti syötyä ihan liikaa kaikkea makeaa. Olen monta kertaa yrittänyt ostaa jotain varastoon (niin kuin normaalit ihmiset tekee), mutta nyt olen luopunut siitä, koska en pysty olemaan syömättä niitä. Turha ostaa jäätelöpuikkopakkausta, kun koko pakkaus menee samana iltana. Jne.

Silloin kun herkkuja ei ole kaapeissa, liikasyöntikin pysyy maltillisempana eikä siitä tule niin huono morkkis.

Omalla kohdallani on intuitio, että huonot hiilihydraatit laukaisevat ahminnan, eli tavallaan jos ottaa vähänkin, sitten on pakko saada loputtomiin, jos vain on saatavilla. On helpompaa, jos ei ota ollenkaan. Ja sanottakoon, että nuorempana huomasin, että minulla oli tämäntapaista myös alkoholin kanssa eli jotenkin nopeasti kihahti päähän pienikin määrä ja sitten oli olevinaan menojalkaa aamuun asti ja myös tuli tehtyä tyhmiä ja hävettäviä asioita. Lopetin alkoholin käytön kokonaan, vaikken usein juonutkaan. En halunnut joutua ainakaan enempää ongelmiin sen kanssa.

Omalla kohdalla on hiukan auttanut proteiinin lisääminen ja tosiaan se, ettei epäterveellisimpiä herkkuja ole kotona ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla on selkeästi ruokavalio pielessä. Saatko tarpeeksi hiilihydraatteja päivän aikana?  (suurin yksittäinen tekijä ahmimisen laukaisemiselle on hiilihydraattien liian vähäinen saanti). Saatko riittävästi energiaa kulutukseesi nähden?

Yritä täsmäsyömistä:

aterioita 3 tunnin välein niin että joka aterialla saat sekä rasvaa, hiilihydraatteja ja proteiineja

Niin kauan kuin sinulla on liian rajoittunut ruokavalio/liian niukka energiansaanti, jatkat ahmimista ja lopulta päädyt ylipainoiseksi.

Ne, jotka antavat tämäntyyppisiä ohjeita, eivät selvästikään itse kärsi ahmimishäiriöstä. Eivät tiedä sitä psyykkistä puolta. Samaan kastiin menee "ota pienempi lautanen niin et syö niin paljoa".

Olen itse toipumassa 17 vuoden bulimia- ja ahmimiskierteestä ja asia on kaksipiippuinen. Olin ennen itsekin sitä mieltä että ongelma on vain psykologinen,eikä ruokavalio siihen vaikuta. Mutta olin väärässä. Jos on jatkuvalla laihdutuskuurilla, on mahdotonta saada päätäkään kuntoon. Nälkiintynyt,erityisesti liian vähän hiilihydraatteja ja liian pieniä annoksia päivän mittaan syövä ihminen ahmii ennen pitkää. Ihan fysiologinen reaktio. Itse parannuin kun aloin kirjoittaa päiväkirjaa, en syömisistäni, vaan ihan ylipäätään fiiliksistä päivän mittaan. Tämän lisäksi aloin syödä enemmän. Pois jäi rahka+marja aamiaiset ja välipalat. Tilalle ruisleipää rasvaisella juustolla. Lounaalla ainaisen salaatin tilalle täyttävämpää ruokaa: perunaa ja kastiketta,spagettia ym. normaali annos. Esim. Duunissa kaupan valmis ateria ja ei sieltä keveimmästä päästä. Tämä teki sen että illalla ei ollut kiljuva nälkä. Pystyi funtsimaan fiiliksiään ja välttämään ahmimisen, kun siihen oli enää psykologinen halu.. ja tähän taas auttoi päiväkirja, järkevä hiilaripitoinen iltapala ja rutiinit. Esim. Järkevään aikaan sänkyyn ja kiva kirja luettavaksi. Nykyään syön hyvin tavallisesti: tavallista ruokaa tasaisesti pitkin päivää ja paino ei alun jälkeen ole ainakaan noussut vaan jopa toisin päin. Eli päiväkirja käteen ja tarpeeksi normaalia ruokaa on konkarin neuvo! Täsmäsyömimen on muuten myös ahmimishäiriön virallinen hoito psykoterapian ohella.