Lue keskustelun säännöt.
Ettekö te oikeasti tiedä mitkä ne sektion suurimmat riskit on?
12.07.2016 |
Mietin vaan kun tuo vääntö oli taas niin yksisilmäistä ja vailla mitään järkevää faktaa.
Sektio on todennäköisesti turvallisin synnytystapa, jos kysymyksessä on suunniteltu sektio, terve synnyttäjä ja ensimmäinen vauva.
Mutta jo ensimmäisen sektion jälkeen ne SEURAAVAN RASKAUDEN AIKAISET RISKIT MONINKERTAISTUU jokaisen raskauden myötä. Ja riskit sekä äidille ( kohdun repeäminen, istukan kiinnittyminen arpikudokseen--> kasvaminen kohtulihakseen-->Kohdunpoisto jne)
että vauvalle ( kohtukuoleman riski on 8-kertainen jo ensimmäisen sektion jälkeen verrattuna alateitse synnytäneen vauvalle, hapenpuute kohdussa jos istukka arpikudokseen kiinnittynyt ja sen myötä aivovaurio, kohdun repeämisen riski koskee toki vauvaakin, riippuu viikoista ja kuinka nopeasti tilanne tajutaan, selviääkö, istukan irtoamisen riski, liittyy tuohon samaan kohdun arpikudokseen.
Sektio on yksi suurimmista nykyään tehtävistä leikkauksista, kaikki mahdollinen kun nykyään yritetään tehdä tähystyksinä. Se on paikallaan monissa tapauksissa, mutta jotenkin ihmetyttää, että ihmiset ei edes tiedä sen riskejä, saati jotenkin ajattelevat sen helpompana ja turvallisempana kuin normaali alatiesynnytys.
Ja nyt mä en edes puhunut sen itse leikkauksen riskeistä, mitkä toki on samat+ vähän ekstroja kuin missä tahansa suuressa vatsan alueen leikkauksessa.
Nuo luettelemani ovat faktoja, jotka on kaikkien tarkistettavissa.
Kommentit (43)
Ma me mo kirjoitti:
Noista muuten hirveän vähän puhutaan. :(
Niin. Katsos kun valinnaisten sektioiden lisäksi olemme sitten me, joille on tehty kiireellinen- tai hätäsektio.
Ihan hyvä, ettei tulla heti perään selittämään, että niin joo nyt ku sut on sektioitu ni seuraava vauvas kuolee kohtukuoleman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielellänihän minä olisin synnyttänyt alakautta, mutta ei se vaan onnistunut vaikka sitä ensimmäisen kanssa yritettiin 36 tuntia, toisen kanssa vuorokausi. Kolmannen kohdalla jo uskottiin että ei musta oo synnyttäjäksi, ja tehtiin suunniteltu sektio.
Harmittihan se ettei synnytys onnistunut normaalisti, mutta onneksi palautuminen sektioista sujui nopeasti. Ja lasten aivot toimivat turhankin terävästi ;)
t. kolme sektiota, kolme tervettä lasta ja sterilointi
Millaiset riskit suunnitellussa sektiossa on silloin, jos kyseessä on toinen lapsi ja ensimmäinen on syntynyt alateitse? Esikoisen synnytys meni niin pahasti pieleen etten enää uskalla synnyttää alateitse, mutten tahdo jättää enempää lapsia hankkimatta sen takia. Ja tarkennan vielä, että olin lähdössä hyvillä mielin, luottavaisesti ja innoissani synnyttämään esikoista, joten oma asenne ei ollut huono.
Ovatko riskit tässä tapauksessa sektion tekemisessä pienemmät? Ainakaan kohdussa ei nyt ole arpikudosta, johon se istukka voisi kiinnittyä, mutta miten muilta osin?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä minäkään sektion suosiota. Jo pelkästään maalaisjärjellä ajateltuna leikkaus on aina leikkaus ja tuollainen iso vatsaleikkaus on valtava riski. Kyllä alapää parantuu normaalisti menneestä synnytyksestä. Ja kaikille tähän nyt tiedoksi, että useimmilla myös herkkyys ja seksuaalinen nautinto lisääntyvät.
Minulla (ja monella muulla) ainoa suuri pelko alatiessä oli vauvan vointi ja selviäminen. Kyllä niitä vauvoja valitettavasti kuolee ja vammautuu alateissä.
Kokeilin sitten kuitenkin alatietä ja se pahinhan oikeasti meinasi tapahtua, onneksi ehdittiin leikkuuseen ajoissa. Seuraava jos tulee, niin todellakin syntyy sektiolla. Liippasi ihan liian läheltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä riskit tiedän ja oletan muidenkin sektiossa olleiden tietävän.. Ei ne riskit silti suuria ole. Esim moninkertaiset riskit seuraavissa raskauksissa on kovin epämääräinen määritelmä.
Minulla on kaksi lasta ja molemmat halusin turvallisuussyistä sektiolla, järjestelmän vuoksi synnytyspelkoa toki teeskennellen.
Tiedonjakaminen on tärkeää. Kuin myös tiedon ymmärtäminen.
Alatiesynnytyksiä koskien minulle ainakin on sairaalassa ihan suoraan valehdeltu ja sekö lisäisi luottamusta? Varmisti päätökseni sektiosta kun lääkäri painosti alatiesynnytykseen kieltämällä täysin tunnettujen riskien olemassaolon. No, ovathan nekin vain "moninkertaisia".
Olet siis pätevämpi kuin lääkärit arvioimaan mikä on paras vaihtoehto? Miksi esimerkiksi WHO asiaan sitten puuttuu? Miksi suurin osa uusimmista tutkimuksista ei suosittele sektiota? Meillä tämä ongelma on vähäinen ja mikäli päätös on lääketieteelisesti perusteltavissa, niin ei siinä silloin mitään ihmettä ole. Mikäli sen sijaan mennään Brasilian malliin, jossa oletettu "mukavuus" ohittaa faktat, niin se on väärin.
Olen itseni suhteen ehdottomasti pätevämpi tuntemaan oman kehoni rajoitteet kuin random lääkäri. Olen esim joutunut väittelemään eräästä vaivasta osaston ylilääkärin kanssa. Hänen mielestään minut olisi voinut laittaa kotiin mutta en lähtenyt koska olin niin kivulias (lääkäri sanoi etten ole!). Ilmeni sitten että tarvitsin hoidon ja lääkäri oli väärässä. Suosittelen sinullekin että et pidä kaikessa lääkäriä kaikkitietävänä vaan kuuntelet myös itseäsi. Olen itsekin asiantuntijatehtävissä ja tiedän mitä se tarkoittaa, pätevyyttä kyllä mutta ei kaikkitietävyyttä. Sinulla taitaa olla sellaista kaikkitietävän vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Nro 14 jatkaa, seuraavana päivänä olin pystyssä ja muutaman päivän jälkeen 5 km vaunulenkillä, nykyään arpea ei kunnolla edes huomaa, seksiä oli muutaman päivän päästä, että kyllä sektiosta parantuu nopeammin, jos vaan ei jää makaamaan ja voivottelemaan...
Minä voin heittää vasta-argumentin ja todeta, että alatiesynnytyksestä parantuu nopeammin kuin sektiosta koska molempien synnytysten jälkeen olen istunut ja kävellyt normaalisti heti. Ekasta kaksi tikkiä ja toisesta ei yhtään. Seksi sujuu yhtä hyvin kuin ennenkin.
Huomaatko miten typerältä meidän molempien kertomukset kuulostavat? Nämä ovat meidän henkilökohtaisia kokemuksia, joita ei voida laajentaa käsittämään kaikkia synnyttäneitä.
Mutta mun kokemusten mukaan valitsisin jatkossakin alatiesynnytyksen kun sä varmasti sen sektion. Aika jännä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sektio oli nopea, turvallinen, kivuton ja hallittu toimenpide.
Vierailija kirjoitti:
Taas tätä. Antakaa sektiolla synnyttävien jo olla rauhassa. Aina kun päädytään sektioon, on se varmasti aiheellinen, olis syynä sairaus tai äidin toive. Ei ole millään tavalla inhimillistä pakottaa ketään alatiesynnytykseen vasten tahtoaan, eikä se silloin suju hyvin vaan päätyy helposti hätäsektioon.
Onnea teille, jotka onnistuneesti alasynnyttelette lapsia, mutta älkää vähätelkö muita äitejä. Se lapsi siinä on pääasia kuitenkin.
T:Adoptioäiti
Tämä.
Voisitteko te ketkä niin ahnaasti kuin hyeenat käytte niiden naisten kimppuun kenelle sektio tehty niin tulla vastaamaan että onko se teistä inhimillistä että aletaan ihminen pakottamaan alatiesynnytykseen? Miksi ette halua että ihmisellä on kehostaan itsemääräämisoikeus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nro 14 jatkaa, seuraavana päivänä olin pystyssä ja muutaman päivän jälkeen 5 km vaunulenkillä, nykyään arpea ei kunnolla edes huomaa, seksiä oli muutaman päivän päästä, että kyllä sektiosta parantuu nopeammin, jos vaan ei jää makaamaan ja voivottelemaan...
Itse aksi sektiota kokeneena voin kertoa, että olitpa välinpitämätön ison leikkauksen jälkihoidossa,mkun suuntaat seur. Päivänä 5 km vaunulenkille. Sitä enemmän on odotettavissa sektiokomplikaatioita, mitä enemmän äidit laiminlyövät ison leikkauksen jälkihoidon.
Vierailija kirjoitti:
Millaiset riskit suunnitellussa sektiossa on silloin, jos kyseessä on toinen lapsi ja ensimmäinen on syntynyt alateitse? Esikoisen synnytys meni niin pahasti pieleen etten enää uskalla synnyttää alateitse, mutten tahdo jättää enempää lapsia hankkimatta sen takia. Ja tarkennan vielä, että olin lähdössä hyvillä mielin, luottavaisesti ja innoissani synnyttämään esikoista, joten oma asenne ei ollut huono.
Ovatko riskit tässä tapauksessa sektion tekemisessä pienemmät? Ainakaan kohdussa ei nyt ole arpikudosta, johon se istukka voisi kiinnittyä, mutta miten muilta osin?
Tuo ap:n mainitsema arpikudos on yksi sektion riskeistä. Saat sairaalasta sektion lähestyessä halutessasi tutkimustietoa sektioriskeistä. Massiivinen verenvuoto, virtsatieongelmat, kohdun menetys... Onhan niitä sektion riskejä. Suurissa vatsan alueen leikkauksissa on riskinsä. Kukaan lääkäri ei voi arvioida yksittäisen synnyttäjän riskiä sen perusteella millainen synnytys edellinen oli. Mutta nykyään lääkärit suhtautuvat nykyään myönteisesti seuraavan lapsen sektioon, jos takana on traumaattinen synnytyskokemus. Ei siis vaadita synnyttämään, jollei halua toisen lapsen kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nro 14 jatkaa, seuraavana päivänä olin pystyssä ja muutaman päivän jälkeen 5 km vaunulenkillä, nykyään arpea ei kunnolla edes huomaa, seksiä oli muutaman päivän päästä, että kyllä sektiosta parantuu nopeammin, jos vaan ei jää makaamaan ja voivottelemaan...
Itse aksi sektiota kokeneena voin kertoa, että olitpa välinpitämätön ison leikkauksen jälkihoidossa,mkun suuntaat seur. Päivänä 5 km vaunulenkille. Sitä enemmän on odotettavissa sektiokomplikaatioita, mitä enemmän äidit laiminlyövät ison leikkauksen jälkihoidon.
Jepp, samaa mietin tuota lukiessani. Itsekin sektion kokeneena en olisi lähtenyt 5km lenkille parin päivän päästä o_O Liikkumaan lähtemistä nykyään kyllä suositellaan kaikkien leikkauksen jälkeen mutta ei käsittääkseni ihan tuollaista. Omalla kohdalla nousin pystyyn samana päivänä ja hoidin vauvan. Kaikki sujui oppikirjan mukaan. Henkilökunta oli ihanaa niin leikkaussalissa kun osastollakin :) kiitos heille siitä että loivat niin hyvän ilmapiirin.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä minäkään sektion suosiota. Jo pelkästään maalaisjärjellä ajateltuna leikkaus on aina leikkaus ja tuollainen iso vatsaleikkaus on valtava riski. Kyllä alapää parantuu normaalisti menneestä synnytyksestä. Ja kaikille tähän nyt tiedoksi, että useimmilla myös herkkyys ja seksuaalinen nautinto lisääntyvät.
Niin parantuu. Mutta hyvin moni alatiesynnytyksistä ei mene normaalisti.
Samoin useimmat sektiosynnytykset menevät hyvin eikä mitään komplikaatioita tule, vaikka olisi samalla synnyttäjällä kolmas sektio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiset riskit suunnitellussa sektiossa on silloin, jos kyseessä on toinen lapsi ja ensimmäinen on syntynyt alateitse? Esikoisen synnytys meni niin pahasti pieleen etten enää uskalla synnyttää alateitse, mutten tahdo jättää enempää lapsia hankkimatta sen takia. Ja tarkennan vielä, että olin lähdössä hyvillä mielin, luottavaisesti ja innoissani synnyttämään esikoista, joten oma asenne ei ollut huono.
Ovatko riskit tässä tapauksessa sektion tekemisessä pienemmät? Ainakaan kohdussa ei nyt ole arpikudosta, johon se istukka voisi kiinnittyä, mutta miten muilta osin?
Tuo ap:n mainitsema arpikudos on yksi sektion riskeistä. Saat sairaalasta sektion lähestyessä halutessasi tutkimustietoa sektioriskeistä. Massiivinen verenvuoto, virtsatieongelmat, kohdun menetys... Onhan niitä sektion riskejä. Suurissa vatsan alueen leikkauksissa on riskinsä. Kukaan lääkäri ei voi arvioida yksittäisen synnyttäjän riskiä sen perusteella millainen synnytys edellinen oli. Mutta nykyään lääkärit suhtautuvat nykyään myönteisesti seuraavan lapsen sektioon, jos takana on traumaattinen synnytyskokemus. Ei siis vaadita synnyttämään, jollei halua toisen lapsen kohdalla.
Kiitos vastauksesta! En ole vielä edes uudestaan raskaana, mutta on vain mietityttänyt, pitää mainita asiasta jollakin kerralla kun käydään neuvolassa, niin varmaan osaa neuvoa eteenpäin jollekin keskustelemaan asiasta :) Kai minun tapauksessani silti on jotenkin vähemmän riskejä, kun ensimmäinen syntyi "normaalisti" eikä leikattu ulos. Onko muuten kolmas lapsi sitten ihan pois suljettu vaihtoehto tuon sektion jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tätä. Antakaa sektiolla synnyttävien jo olla rauhassa. Aina kun päädytään sektioon, on se varmasti aiheellinen, olis syynä sairaus tai äidin toive. Ei ole millään tavalla inhimillistä pakottaa ketään alatiesynnytykseen vasten tahtoaan, eikä se silloin suju hyvin vaan päätyy helposti hätäsektioon.
Onnea teille, jotka onnistuneesti alasynnyttelette lapsia, mutta älkää vähätelkö muita äitejä. Se lapsi siinä on pääasia kuitenkin.
T:Adoptioäiti
Tämä.
Voisitteko te ketkä niin ahnaasti kuin hyeenat käytte niiden naisten kimppuun kenelle sektio tehty niin tulla vastaamaan että onko se teistä inhimillistä että aletaan ihminen pakottamaan alatiesynnytykseen? Miksi ette halua että ihmisellä on kehostaan itsemääräämisoikeus?
Eihän kenelläkään ole muitakaan leikkauksia kohtaan sellaista itsemääräämisoikeutta, että voivat mennä lääkärille sanomaan "minua pelottaa umpisuoleni tulehtuminen ja sen aiheuttamat komplikaatiot, joten haluan, että leikkaat sen pois" / "minua pelottaa polven kierukan hajoaminen, joten haluan, että vaihdat ne uusiin". Miksi synnytyksen kohdalla olisi oikeutetumpaa määrätä itselleen suuri vatsanalueen leikkaus?
Ja kysytkö todella, että onko inhimillistä, että annetaan raskauden päättyä sillä kaikkein luonnollisimmalla tavalla, eli alatiesynnytykseen? Todellakin se on inhimillistä.
Vierailija kirjoitti:
No mulla on paikat kireät, kun sain hätäsektion ihan vauvan terveyden takia, eipä paljon sun riskilistasi kiinnosta. Imetyskin onnistui keskimääräistä paremmin, eli 11 kk....
Kyllä, tämä aloitus koski nimenoman hätäsektioita ja erityisesti sinua. Sisälukutaito?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä minäkään sektion suosiota. Jo pelkästään maalaisjärjellä ajateltuna leikkaus on aina leikkaus ja tuollainen iso vatsaleikkaus on valtava riski. Kyllä alapää parantuu normaalisti menneestä synnytyksestä. Ja kaikille tähän nyt tiedoksi, että useimmilla myös herkkyys ja seksuaalinen nautinto lisääntyvät.
Niin parantuu. Mutta hyvin moni alatiesynnytyksistä ei mene normaalisti.
Samoin useimmat sektiosynnytykset menevät hyvin eikä mitään komplikaatioita tule, vaikka olisi samalla synnyttäjällä kolmas sektio.
Pistäisitkö jonkun tilaston tukemaan väitteitäsi?
Olet siis pätevämpi kuin lääkärit arvioimaan mikä on paras vaihtoehto? Miksi esimerkiksi WHO asiaan sitten puuttuu? Miksi suurin osa uusimmista tutkimuksista ei suosittele sektiota? Meillä tämä ongelma on vähäinen ja mikäli päätös on lääketieteelisesti perusteltavissa, niin ei siinä silloin mitään ihmettä ole. Mikäli sen sijaan mennään Brasilian malliin, jossa oletettu "mukavuus" ohittaa faktat, niin se on väärin.