Tämä artikkeli todistaa, että paljon vanhempien miesten ja parikymppisten tyttöjen väliset suhteet eivät ole terveellä pohjalla.

Se on tietysti vanhemman miehen vika, että nuorempi nainen valitsee ahneuksissaan vanhemman miehen kuvitellen vanhemmalle miehellä olevan enemmän varallisuutta, enemmän omaisuutta ja isommot tulot kuin omanikäisellään miehellä.

Pötyä.

Kaveri meni reilu kakskymppisenä naimisiin viiskymppisen miehen kanssa. Saivat lapsia ja ovat olleet nyt yhdessä lähes kolmekymmentä vuotta. Molemmat saivat mitä halusivat.

Toinen kaveri erosi alle kolmekymppisenä miehestään ja jätti tälle lapset koska ei saanut mieheltä mitä halusi. Meni naimisiin yli viiskymppisen kanssa. Tämäkin avioliitton jo parikymmentä vuotta vanhan.

Up

Up

Olen 24 ja mies 32. Kerrotko nyt uudestaan, että mikä on ongelma ja miten ikä liittyy tähän? Enkö "ole kasvanut vielä aikuiseksi" vai mitä höpiset?

Mä olen 20 ja mies 32. Onhan meillä ikäeroa joo, mutta elämäntilanteemme ja -katsomukset eivät meillä suuresti poikkea toisistaan. Toki mies jo työelämässä ja itse vasta aloittamassa opiskeluita, mutta aika samankaltaista arkea muuten eletään, ja haluamme elämältä hyvin pitkälti samoja asioita. Itse koen olevani keskimääräistä ikäistäni kypsempi ja elämän reaaliteetit kunnossa. Mies taas elää vielä melko villiäkin elämää, ei ole valmis vielä perustamaan perhettä yms. - siksi omien sanojensa mukaan ei pysty seurustelemaan oman ikäistensä kanssa, kolmekymppisillä naisilla kun se biologinen kello jo tikittää. Mitäpä sitä selittelemään, viihdymme keskenämme ja molemmille tämä tilanne on ihan passeli kun vielä erillään asutaan ja muuta.

Mutta en kyllä minäkään ihan purematta niele jos ikäiseni tyttö alkaisi heilastelemaan 20-40 vuotta vanhemman miehen kanssa. Oma mieheni kun ei millään pystyisi olemaan isäni ikänsä puolesta (alle 12 vuoden ikäero) niin en suostu näkemään meidän ikäeroa mitenkään hirveän pahana.