Suunnitellun sektion jälkeen lyhyt jälkihoito mahdollinen?

Tuli vielä muuten mieleen, että mahtaako saada perhehuonetta, jos ei ole ensisynnyttäjä jos niitä on vapaana? Joku sanoi joskus, että ne ovat vain ensisynnyttäjille. Ja voiko/saako sinne ottaa esikoisen myös? Kun siellähän kuitenkin on rajoittamattomat vierailuajat lapsen isälle ja sisaruksille, niin pitäisihän tuon olla mahdollista? Rauhoittaisi edes hieman oloani jos saisi perheen lähelle eikä tarvitsisi olla yksin sairaalassa.

Ap

''Tehdäänkö muuten suunniteltu sektio nukutuksessa, kun jotkut sanovat että tehdään ja jotkut taas että ei?''

Ei tehdä. Vain hätäsektiot tehdään nukutuksessa. Joissain poikkeustilanteissa suunniteltu/kiireellinen sektio hoidetaan nukutuksessa.

Vauvan saat vierihoitoon, jos hänellä on kaikki hyvin. Suunnitelluissa sektioissa päänsääntöisesti lastenlääkäri ei ole paikalla (riippuu toki sektion syystä). Samana iltana et tule pääsemään kotiin, enkä usko että kukaan edes haluaisi silloin lähteä. Sektio ei ole kuitenkaan pienestä viillosta tehtävä pikkuleikkaus, vaan siinä on oikeasti komplikaatioiden, kuten verenvuodon riski. Sinä et välttämättä pääse samana iltana sängystä ylös, joten kotiutuminen seuraavana aamunakin on melko epätodennäköinen. 

Paljon riippuu myös kipulääkityksestä. Riippuu sairaaloista, mutta sektion jälkeisessä kivunhoidossa voi olla käytössä epiduraalipumppu, kipupumppu tai suun kautta otettavat vahvat kipulääkkeet. Minkään näiden kanssa ei kotiin päästetä. 

T: Kohta valmis kätilöopiskelija

Asenne ei sinua auta, jos kotona sinulle tulee joku hätätilanne. 

Et taida edes tajuta, että sektio on leikkaus ja se haava on useinmiten älyttömän kipeä. Miten sinä

kuvittelet hoitavasi vauvaa kotona hirvittävän kipeän haavan kanssa, jos et pääse edes kunnolla ylös sängystä???

Vierailija kirjoitti:

Tuli vielä muuten mieleen, että mahtaako saada perhehuonetta, jos ei ole ensisynnyttäjä jos niitä on vapaana? Joku sanoi joskus, että ne ovat vain ensisynnyttäjille. Ja voiko/saako sinne ottaa esikoisen myös? Kun siellähän kuitenkin on rajoittamattomat vierailuajat lapsen isälle ja sisaruksille, niin pitäisihän tuon olla mahdollista? Rauhoittaisi edes hieman oloani jos saisi perheen lähelle eikä tarvitsisi olla yksin sairaalassa.

Ap

Vaikea vastata, kun ei tiedä mikä sairaala on kyseesä. Yleensä perhehuoneeseen ei esikoinen saa yöksi jäädä ja puolisolta vaaditaan siihen perhehuoneeseen sitoutuminen (ei siis niin, että isä lähtee esikoisen kanssa yöksi kotiin). Perhehuone on kyllä mahdollinen uudelleensynnyttäjänkin saada.

Vierailija kirjoitti:

Minulla kaksi sektiota molemmat tehty n. Puolenyön aikaan ja seuraavana iltapäivänä katetri poistettu ja olen ollut jalkeilla.

En siis todellakaan ole uhriutunut minnekkään sänkyyn, mutta onhan se maha aivan törkeän kipeä. (Viilto pystyssä, en tiedä onko sillä merkitystä). Sängystä nouseminen kestää jo kauan.

Ekalla kerralla sairaalassa meni 9 vrk mutta se johtui siitä, ettei vauva päässyt aikaisemmin pois. Tokalla kerralla vauvalla ei ollut mitään hätää ja päästiin pois kahden yön jälkeen. Plus se se puolikas yö kun vauva syntyi.

Olisivat vielä yhde yön pitäneet mutta itse niin kovasti halusin kotiin että päästivät.

Viilto pystyssä vaikuttaa olennaisesti sektiosta paranemiseen. Sinulle on ilm. Tehty synnytyksen jo olessa menossa kiireellinen tai hätäsektio. Ap:n huoleen, yl. Sektion jälkeen varmistetaan vauvan painonkehitys. Imettäminen saattaa olla haasteellista sektion jälkeen, kun maito ei useilla sektioäideillä nouse. Kyllähän siellä sairaaassa on, kun tietää, että se on vauvan parhaaksi. Nim. Kahdesti koettu.

Trine kirjoitti:

Asenne ei sinua auta, jos kotona sinulle tulee joku hätätilanne. 

Et taida edes tajuta, että sektio on leikkaus ja se haava on useinmiten älyttömän kipeä. Miten sinä

kuvittelet hoitavasi vauvaa kotona hirvittävän kipeän haavan kanssa, jos et pääse edes kunnolla ylös sängystä???

Eipäs nyt pelotella. Sektion jälkeen syödään kipulääkkeitä ja haavan kanssa oltava varovainen liikkeissään, mutta lääkkeet vievät kivun. Eka sängystänousu tekee kipeää ja kääntyily sängyssä, mutta sairaalassa kyllä neuvotaan se oikea sängystänousutapa sektion jälkeen. Kotona esim. Puoliso voi tuoda vauvan imetettäväksi sänkyyn ja ei tarvitse nousta keskellä yötä. Sairaalassa eivät välttämättä sitä tee. Puolensa ja puolensa sairaalassa vs. Kotona olemisessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka pitkä aika siitä onkaan kun lööpit huusi naisesta joka kuoli sektion jälkeen?

Kyse ei ole "asenteesta ja kivun sietämisestä", vaan sektio on todella iso leikkaus. Kotiin pääsee just silloin kun lääkäri toteaa että se on ok.

Huomaa: se oli selkeä hoitovirhe. Sektiopotilaan oireita ei otettu todesta. Samalla tavalla on kuollut alatiesynnyttäneitä siihen, että kohtu on revennyt, mutta sitä ei huomaa kukaan.

Just sitä tarkoitin. Jos potilas on jo kotona, ei komplikaatioita ainakaan kukaan huomaa.

Tai sitten huomaa paremmin, tuossahan myös potilaan mies oli ihmetellyt asiaa, mutta koska oltiin sairaalassa, ei kukaan puuttunut. Jos sen sijaan tulisi kotoa samojen oireiden kanssa, pääsisi heti hoitoon.

Trine kirjoitti:

Asenne ei sinua auta, jos kotona sinulle tulee joku hätätilanne. 

Et taida edes tajuta, että sektio on leikkaus ja se haava on useinmiten älyttömän kipeä. Miten sinä

kuvittelet hoitavasi vauvaa kotona hirvittävän kipeän haavan kanssa, jos et pääse edes kunnolla ylös sängystä???

Minulla on kokemusta alatiesynnytyksestä ja sektiosta. Alatiesynnytyksen jälkeen en kyennyt kunnolla istumaan tai kävelemään 3 viikkoon, sektion jälkeen olin seuraavana päivänä valmis hoitamaan vauvaa. Alatiesynnytyksessä repesin pahasti, olin täysin muiden autettavissa viikkoja, sektiosta toipui nopeasti, haava ei ollut kovinkaan kipeä, buranalla selvisi.

Vierailija kirjoitti:

Mulle tehtiin suunniteltu sektio maanantaina, olin niin sanotusti kolmantena suunnitellussa leikkausjonossa. Aamulla piti olla jo seiskan aikaan sairaalassa, mutta leikkaussaliin pääsi sitten, kun se sairaalan aikatauluille sopi. Kaikki kiireelliset menee edelle ja pääset saliin vasta sitten, kun siellä on vapaata. Lapsi syntyi klo 12 aikaan. Pääsin heräämöstä vuodeosastolle joskus neljän aikaan iltapäivällä. En pystynyt liikkumaan yhtään, siis varpaita pystyin heiluttelee. Seuraavana aamuna kivut oli älyttömän kovat mahassa, vaikka sain maksimimäärän kipulääkkeitä kokoajan. Tiistai-iltana mut "pakotettiin" pystyyn, mutta pääsin ylös kauhealla tuskalla ja kivulla, pystyin seisoo minuutin ja hoitajat sanoivat, että tämä riittää ja pääsin työllä ja tuskalla taas makaamaan. Keskiviikkona joskus päivällä pääsin jalkeille taas työllä ja tuskalla, pystyin hieman kävellä. Silloin vasta virtsakatetri otettiin pois ja oli pakko alkaa käymään pissalla aina sit vessassa kauhealla tuskalla. Torstaina iltapäivällä pääsin sairaalasta. 

Toinen lapsi syntyi kiireellisellä sektiolla, olin aivan yhtä kipeä sen jälkeen, siis nimenomaan se vatsa on niin kipeä, etten toista yhtä pahaa kipua ole koskaan kokenu. Toisen vauvan kanssa jouduin olee heräämössä 6 tuntia. Ja yhtä monta päivää olin sen toisen kanssa sairaalassa.

Eikä mun asenteessa ollu mitään vikaa. Vatsa oli vaan aivan törkeän kipeä sen leikkauksen jälkeen, että liikkuminen oli aluksi mahdotonta ja sitten kun pystyi liikkumaan, se sattui niin pirusti. Kun makasi paikoillaan, missään ei tuntunu kipua.

Eli sä et voi tietää, kuinka kipeä mahasi on ja kuinka sidottuna olet vuoteeseen, vaikka kuinka asenteesi olisi kohdillaan.

Tässä nyt revitellään kivulla. Ap:n alkuperäinen pointti liittyi sairaalasta kotiutumiseen. Itse kaksi suunniteltua sektiota läpikäyneenä sanoisin, että kipu oli hallittavissa kipulääkkeillä. Yksittäin sängystänousu kipuineen on pieni kipuilu synnytykseen verrattuna.muutama ystäväni, jotka ovat kokeneet yhden kivuliaan synnytyksen ja toisen lapsen sektion, pitävät sektiota suht kivuttomana. Sektion jälkeen ollaan sairaalasa vauvan painon seuraamisen takia, ei äidin kipujen. Mitä pikemmin maidontuotanto lähtee käyntiin, sen nopeammin sairaalasta pääsee kotiin.