Onko joltakulta poistettu viisureita aikuisena?

Mulle puhkesivat 13-vuotiaana ilman ongelmia. Olen 38v. ja siellä ovat ihan normaalisti hammasrivistön viimeisimpinä kaikki neljä eli mulla on suussa 32 hammasta. Eivät ole reikiintyneet tai aiheuttaneet muitakaan ongelmia.

Sen verran harvinaista taitaa olla, että viimeksi hammaslääkärissä käydessä hoitava hammaslääkäri kävi pyytämänsä muutkin lääkärit kurkkaamaan suuhuni, koska "näitä näkee hyvin harvoin".

On kaikki. Yhteen viisuriin alkoi tulla reikiä. Siksi päätettiin poistaa kaikki. Virhe kai näin loppujen lopuksi. Ylhäältä kun hoitovirheen takia jouduttiin poistamaan kutonen ja vielä harvinaisen syyn takia (ei reikiintymisen) seiska. Joten olisi tuo viisuri saanut olla. Kun tuolta puolelta ei viisurit olleet edes reikiintyneet.

Alaleuan viisaudenhampaat eivät itselläni koskaan oikein puhjenneet kunnolla ja ikenissä oli jatkuvasti joku tulehdus. Olin 24-vuotias, kun kiskaistiin ensin toinen ja noin vuotta myöhemmin toinen. YTHS:n hammaslääkäri hoiti asian.

Kun alahampaat oli poistettu alkoivat ylähampaat pikkuhiljaa kasvaa pituutta. Ne vedettiin veke 10 v myöhemmin. Tuli suuhun tilaa...

Kaikki neljä hammasta lähtivät helposti eikä jälkivaivoja ollut. Ruts vaan.

Mutta kaikenlaista riesaa sitä pitää olla. Joillakin tutuilla tosi hankalia tapauksia.

20 vuotiaana poistettiin, kaksi vedettiin ja kaksi puhkeamatonta leikattiin. Hammaslääkäri ehdotti poistoa YTHS:n ensimmäisen vuoden hammaslääkärikäynnillä, viisurit eivät olleet aiheuttaneet tuossa vaiheessa vielä ongelmia.

Mulla otettiin vasta nelikymppisenä pois kaikki neljä. Olivat ihan hyvässä kunnossa, ei reikiä ja kasvoivat suoraan. Oikomishoidon takia poistettiin eikä ollut mikään kummoinen toimenpide.

Vierailija kirjoitti:

Mistä syystä päätettiin poistaa?

Minulta, 8 kappaletta!

On poistettu, olin viimeisen kahden kohdalla 27-vuotias. Molemmat viimeiset kaksi leikattiin. Toiseen ei tullut veripaikkaa ja se oli ikävää se. Mutta kannattaa varmaan poistattaa, aika harvinaisia tällaiset komplikaatiot.

Mulla poistettu yksi viisuri, kun sille ei ollut tilaa. Ien tulehtui puhkeamisvaiheessa, söin antibiootin ja sitten poistettiin. Kolme viisuria suussa edelleen, niissä ei mitään ongelmaa.

Minulle ne puhkesivatkin vasta aikuisena. Olin 20 v ja saman tien poistettiinkin, kun olivat ihan romut heti.

Up

Minulla poistettiin yksi kun olin 21v. Viisuri puhkesi ja kasvoi niin vinoon kohti poskea, etten yhtenä aamuna saanut enää suutani auki, joten siitä suoraan päivystysajalla poistoon, joka tosin kesti ehkä kaksi sekuntia puudutuksen jälkeen. :-D Kaikki kolme muuta on vielä suussa, niistä yksi puhjennut ja kaksi muuta ehkä joskus tuloillaan. Olen 24v. Eivät ole vaivanneet.

Joillain tutuillani poistettiin kaikki jo lukioikäisenä.

Multa vietiin kerralla kaikki viisaus vähän päälle pari kymppisenä 90-luvulla. Yksi hammas oli puhjenut kunnolla, kaksi osoittain ja yksi vielä puhkeamatta. Silloin röntgenissä piti käydä erikseen ja alustavasti sovittiin että poistetaan kaksi hammasta. No kun siinä penkissä istuin suu auki niin hammaslääkäri sanoi: "poistetaan kolme tai ei kun poistetaankin kaikki neljä".

No hyvä että poistivat kaikki, koska lähtivät helposti eikä tullut turvotuksia tai särkyjä. Tosin vuosia sylki valui öisin tyynylle. Onneksi en pelännyt hammaslääkäriä ennen tuota enkä sen jälkeenkään. Sain 2 päivää saikkua ja hinta oli n markkaa per hammas kunnallisessa.

 ääkäri vaan suositteli. Sanoi että siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä niin vedettiin pois.

Yläviisurit poistettu noin 25vuotiaana, kun kasvoivat poskien suuntaan, eikä niitä pystynyt pesemään. Alaviisurit ovat saaneet jäädä, kun mahtuvat olemaan ja ne pystyy pesemään kunnolla.

Hammaslääkäri huomasi että yhdessä on tulehdus röntgenisaä joten ottinyhden pois. Kesti n30 sekuntia todella helppo juttu.

Ylhäältä poistettii viisaudenhammas parikymppisenä, en enää muista, miksi. Se lähti tosi helposti. Loput kolme poistettiin pari vuotta sitten 45-vuotiaana, hampaat olivat reikiintyneet ienrajasta ja niiden paikkaaminen olisi ollut haasteeellista. Olin tuossa välissä ehtinyt hankkia pahan hammaslääkärikammon, mutta pelkopotilaita hoitava hammaslääkäri osasi hommansa hyvin.

Minulla oli takahampaassa reikä ja se lohkesi. Hammaslääkäri totesi että se on viisuri, joten turha alkaa korjaamaan, vaikka olisi muuten sopinut olemaan paikoillaan. Melkoinen repinen siinä olikin ja hammaslääkäri ihmetteli oikein ääneen sen kaksihaaraisia kierteisiä juuria. Sanoi että jos olisi tämän tiennyt, niin ei olisi repinyt, vaan olisi leikattu.

Hampaissani ei ole reikiä eikä minulla muutenkaan ollut mitään ongelmia suussa. Muutama vuosi sitten, kun olin noin 45-vuotias, aloin tuntea silloin tällöin, hyvin harvakseltaan, outoa mädän hajua, jonka lähteen löysi vasta röntgen: jokaisen viisaudenhampaan alla oli mätäpaise. Lääkärin mukaan ne voivat olla vaikka kuinka vanhoja, mutta vasta nyt yksi niistä oli alkanut ilmoitella itsestään.

Kaikki viisaudenhampaat poistettiin kerralla, mitään särkyä tai turvotusta ei tullut, ja haju katosi kokonaan.

Kaksi on poistettu, koska kasvoivat vinoon ja hankasivat poskeen. Yksi työntyi viereistä hammasta varten ja aiheutti ikeneen montun, jota oli vaikea puhdistaa. Aina olen myös joutunut hakemaan poiston jälkeen antibiootit tulehdukseen. Viimeisellä kerralla yritin pyytää jo valmiiksi reseptin mukaan, mutta lääkäri väitti ettei tarvitse. Tarvitsi sitten kuitenkin parin päivän päästä, samalla poistettiin yksi tikki tulehduksen takia. Yksi on vielä jäljellä, hammaslääkärin arvio, ettei luultavasti tule koskaan puhkeamaan, mutta saa nyt nähdä.

Minulle kerrottiin erään hampaanpaikkauksen yhteydessä otetun röntgenkuvan jälkeen, että alhaalla vasemmalla on viisaudenhammas, joka tulisi vielä aiheuttamaan suuria ongelmia. Sitä sitten pelkäsin seuraavat 14 vuotta, ja sitten se kurja viisuri alkoi ilmoitella itsestään: en saanut suutani kunnolla auki ja kipu oli kova. Googlasin oireet ja tulokseksi tuli perikoroniitti. Soitin hammaslääkäriin, sain ajan, ja tarkastuksen tuloksena määrättiin suun huuhtelua desinfioivalla liuoksella (mikähän sen nimi mahtoi olla?). Viisaudenhampaan poisto ajoitettiin kolmen kuukauden päähän (tämä siis kunnallisella puolella), mutta jos ongelmia sinä aikana ilmenisi, pääsisin jonon ohi. Mitään ei ilmennyt, joten sovitun ajan kuluttua menin hampaanpoistoon.

Tärisin, kun istuin hammaslääkärin tuoliin, koska muistin ne hammaslääkärin sanat 14 vuotta aiemmin: suuria ongelmia tulossa. Tavoistani poiketen otin puudutuspiikin ja valmistauduin kovaan kipuun ja pitkään, monimutkaiseen operaatioon. Helpotus oli suuri, kun hammas oli poissa alta aikayksikön enkä tuntenut puudutuksen takia yhtään mitään. Pari tikkiä laitettiin, antibioottikuurin ja kasisataista Buranaa sain, eikä ensimmäisen päivän kipuilun ja pienen verentihkunnan jälkeen ongelmia enää ollut.

Kirosin muutamaankin otteeseen sen kurjan hammaslääkärin, jonka pelottelun takia ehdin pelätä 14 pitkää vuotta tilannetta, joka ei ollut pelkäämisen arvoista sitten ollenkaan. Muista viisaudenhampaista ei ole ainakaan vielä tuntemuksia tullut. Hampaanpoiston aikaan olin 45-vuotias, nyt olen 50-vuotias.