Joidenkin ihmisten vaikeus osoittaa myötätuntoa...

Joo! Mun äiti on tuollainen. Kun mm. sain kroonisen vamman, hän vähätteli,että monella on asiat pahemminkin. On kyllä, esim. pyörätuoliin joutuneilla ja raajansa menettäneillä. Ihminen alkaa arvostaa omaa,muuttunutta tilannetta yleensä vasta pitkällisen prosessin kautta, ja siinä ei tosiaankaan ensimmäisenä välttämättä ole ajatus "onneksi ei nyt tämän pahemmin käynyt".

Rasittavaa kun joillekin kavereille pitää esittää hymyilevä ja että kaikki pyyhkii upeasti, koska ne suorastaan ahdistuvat kuullessaan toisen vastoinkäymisistä ja torjuvat sen mitätöimällä toisen tunteen. Aitoa kohtaamista ei synny.

Niin mutta toisille tuo toimii vallan mainiosti lohdutuksena. Oma tilanne ei tunnukaan niin pahalta kun osaa laittaa sen oikeisiin mittapuihin. Mua ainakin lohduttaa. Enemmän ihmetyttää sellaiset jotka nimenomaan haluavat kieriä siinä omassa pahassa olossa ja se että kaverinkin pitäisi vielä ryhtyä siinä kierimään.

No mä olen ollut tuollainen epäempaattinen. En vaan osannut. Kotona ei koskaan lohdutettu, ei kehuttu, haukkua ja lytätä muistettiin kyllä. Muutenkaan positiivista sanaa ei kuulunut mistään asiasta. Kaikki haukuttiin selän takana, naapurit, sukulaiset ja tutut. Aikuisena olen opetellut fiksumpien kotien kasvattien jäljittelemänä tätä taitoa ja nykyään osaan olla jo luonnostaan empaattinen ja käyttäytyä. Näin tällä 70-luvun lapsella 40-luvun vanhempien kasvatilla.

Vierailija kirjoitti:

Kerroin olevani todella, siis todella lopussa pari vuotta kestäneen hankalan elämäntilanteen vuoksi. Tämä ystävä ei pahoittelut mitenkään vaan alkoi kertoa, että kyllä muillakin on asiat vielä huonommin, hänen tuttavansakin mies oli juuri kuollut. En pystynyt sanomaan muuta kuin että ei se muiden kärsimys mun tuskaan yhtään helpota. Meinasin purskahtaa itkuun siinä paikassa, kun olis tarvinnut vain yhden lämpöisen sanan ja mun olo olisi heti helpottanut :(

On niin vaikea arvata, mikä kenenkin mielestä on "lämpöinen sana". Toiset ei tykkää säälistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerroin olevani todella, siis todella lopussa pari vuotta kestäneen hankalan elämäntilanteen vuoksi. Tämä ystävä ei pahoittelut mitenkään vaan alkoi kertoa, että kyllä muillakin on asiat vielä huonommin, hänen tuttavansakin mies oli juuri kuollut. En pystynyt sanomaan muuta kuin että ei se muiden kärsimys mun tuskaan yhtään helpota. Meinasin purskahtaa itkuun siinä paikassa, kun olis tarvinnut vain yhden lämpöisen sanan ja mun olo olisi heti helpottanut :(

On niin vaikea arvata, mikä kenenkin mielestä on "lämpöinen sana". Toiset ei tykkää säälistä.

Normaalilla empatiakyvyllä varustettu ihminen kyllä tietää, mitä ovat myötätunto ja lämpöiset sanat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerroin olevani todella, siis todella lopussa pari vuotta kestäneen hankalan elämäntilanteen vuoksi. Tämä ystävä ei pahoittelut mitenkään vaan alkoi kertoa, että kyllä muillakin on asiat vielä huonommin, hänen tuttavansakin mies oli juuri kuollut. En pystynyt sanomaan muuta kuin että ei se muiden kärsimys mun tuskaan yhtään helpota. Meinasin purskahtaa itkuun siinä paikassa, kun olis tarvinnut vain yhden lämpöisen sanan ja mun olo olisi heti helpottanut :(

On niin vaikea arvata, mikä kenenkin mielestä on "lämpöinen sana". Toiset ei tykkää säälistä.

Sääli ei ole synonyymi myötätunnolle

Vierailija kirjoitti:

Niin mutta toisille tuo toimii vallan mainiosti lohdutuksena. Oma tilanne ei tunnukaan niin pahalta kun osaa laittaa sen oikeisiin mittapuihin. Mua ainakin lohduttaa. Enemmän ihmetyttää sellaiset jotka nimenomaan haluavat kieriä siinä omassa pahassa olossa ja se että kaverinkin pitäisi vielä ryhtyä siinä kierimään.

Kyllähän jokainen tietää että maailmassa on suurempaa kärsimystä kuin se oma mm.sodat, nälänhätä jne. Ei sen tietäminen vähennä silti omaa pahaa oloa tai sitä jos ei koviksen lailla jaksa iloisena elämän vastoinkäymisiä

Ymmärrän hyvin ap:n kirjoituksen. Tuntui surulliselta puolestasi. Ehkä ystävä tarkoitti omalla, kömpelöllä tavallaan hyvää, vaikkei siinä onnistunutkaan. Meillä kaikilla on tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi.

Kaikkea hyvää sinulle ❤

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin ap:n kirjoituksen. Tuntui surulliselta puolestasi. Ehkä ystävä tarkoitti omalla, kömpelöllä tavallaan hyvää, vaikkei siinä onnistunutkaan. Meillä kaikilla on tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi.

Kaikkea hyvää sinulle ❤

Kiitos. Olet ihana ihminen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerroin olevani todella, siis todella lopussa pari vuotta kestäneen hankalan elämäntilanteen vuoksi. Tämä ystävä ei pahoittelut mitenkään vaan alkoi kertoa, että kyllä muillakin on asiat vielä huonommin, hänen tuttavansakin mies oli juuri kuollut. En pystynyt sanomaan muuta kuin että ei se muiden kärsimys mun tuskaan yhtään helpota. Meinasin purskahtaa itkuun siinä paikassa, kun olis tarvinnut vain yhden lämpöisen sanan ja mun olo olisi heti helpottanut :(

On niin vaikea arvata, mikä kenenkin mielestä on "lämpöinen sana". Toiset ei tykkää säälistä.

Normaalilla empatiakyvyllä varustettu ihminen kyllä tietää, mitä ovat myötätunto ja lämpöiset sanat.

Oikean sanan löytäminen ei aina ole niin helppoa. Sanotaan vaikka, että joku sairastuu syöpään. Jos sanot siitä jotain, se on väärin, kun hän juuri haluaisi olla ajattelematta koko asiaa ja hänessä on edelleen muutakin kuin syöpä jne. Jos et sano mitään, niin se on väärin, kun et uskalla mainita siitä ja ei hänessä mikään rutto ole jne. Ihan vain lehdistä luettuna nämä kaikki kommentit.

Sitä vain yritän tässä sanoa, että ihmiset yleensä yrittävät olla ystävällisiä, mutta ennakkoon on joskus mahdoton tietää, minkälaista sanomista toinen odottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerroin olevani todella, siis todella lopussa pari vuotta kestäneen hankalan elämäntilanteen vuoksi. Tämä ystävä ei pahoittelut mitenkään vaan alkoi kertoa, että kyllä muillakin on asiat vielä huonommin, hänen tuttavansakin mies oli juuri kuollut. En pystynyt sanomaan muuta kuin että ei se muiden kärsimys mun tuskaan yhtään helpota. Meinasin purskahtaa itkuun siinä paikassa, kun olis tarvinnut vain yhden lämpöisen sanan ja mun olo olisi heti helpottanut :(

On niin vaikea arvata, mikä kenenkin mielestä on "lämpöinen sana". Toiset ei tykkää säälistä.

Normaalilla empatiakyvyllä varustettu ihminen kyllä tietää, mitä ovat myötätunto ja lämpöiset sanat.

Oikean sanan löytäminen ei aina ole niin helppoa. Sanotaan vaikka, että joku sairastuu syöpään. Jos sanot siitä jotain, se on väärin, kun hän juuri haluaisi olla ajattelematta koko asiaa ja hänessä on edelleen muutakin kuin syöpä jne. Jos et sano mitään, niin se on väärin, kun et uskalla mainita siitä ja ei hänessä mikään rutto ole jne. Ihan vain lehdistä luettuna nämä kaikki kommentit.

Sitä vain yritän tässä sanoa, että ihmiset yleensä yrittävät olla ystävällisiä, mutta ennakkoon on joskus mahdoton tietää, minkälaista sanomista toinen odottaa.

Ennakkoonhan sitä ei tarvitsekaan tietää, se kyllä selviää itse tilanteessa jos olet oikeasti läsnä ja Kuuntelet mitä se ihminen sanoo. Toinen asia onkin jos itse hätäännyt sen ihmisen tilanteesta niin paljon että menet lukkoon ja päästelet sammakoita. Ei siinä, niinkin voi käydä.