Lue keskustelun säännöt.
Sadepäivän ketju. Miten osasitte päättää kenen kanssa edetä parisuhteeseen?
07.07.2016 |
Takana on useita vuosia sinkkuna, sellaista aikaa johon parisuhdetta ei olisi mahtunut. Elämäntilanne alkaa olla nyt rauhallisempi, ja kivoja miehiä on alkanut pyöriä ympärillä.
Kun on monta vuotta enemmän tai vähemmän pakosta valinnut olla sinkku, tuntuu hirveän vaikealta antaa suhteelle mahdollisuus. Osaan kieltäytyä tuhannella kohteliaalla tavalla, ja kääntää flirtin neutraaliksi kommentiksi. Toisin päin hankalaa.
Ja se pahin. Mistä tietää, onko tämä nyt se oikea? Aikaisemmista suhteista on oppinut, mitä ainakaan ei etsi, mutta mikä sitten on se mitä etsii? Pitäisikö rakastua niin että jalat menevät alta vai nimenomaan ei? Onko tarpeeksi yhteisiä harrastuksia? Voisiko tuosta kivasta miehestä kuoriutua joskus väkivaltainen tai mustasukkainen?
Sitten on vielä ulkoa tulevat odotukset. Näyttääkö hän nyt siltä miltä kuuluu, onko minua pidempi, kohtelias, suvaitsevainen, urheilullinen? Mitä tädit ajattelevat, entä kaverit, miten av:lla haukuttaisiin meidät? Ollaanko tavattu "sopivalla" tavalla eikä "väärin" kuten tinderissä? Laasastelijoiden jutut voi jättää pois, ne eivät kiinnosta.
Ihan hirveää ajatella tämmöisiä, mutta kun ei kenestäkään tiedä mitään syvempää ennen kuin tutustuu, ja ennen sitä on niin helppo antaa jonkun noista syistä nousta väliin. Pitäisikö sen rakastumisen hypätä jostain ja sumentaa epäilykset? Ja voisiko päälle 30 iässä enää seota niin?
Kaikki kokemukset kehiin.
Kommentit (31)
Te jotka olette aloittaneet seurustelun ystävän kanssa. Miten friendzonelta pääsee pois? Olen siellä sitkeästi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin tiesin heti kun tapasin mieheni. Ei muut aikaisemmin näin kovaa kolahtanut. Odota siis sitä oikeaa!! Tiedät kun kohtaat hänet. :)
Entä jos haluaa parisuhteeseen, mutta tuota tunnetta ei vain tule? Koska kukaan oikeanlainen ei välitä minusta tarpeeksi jotta se tulisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin tiesin heti kun tapasin mieheni. Ei muut aikaisemmin näin kovaa kolahtanut. Odota siis sitä oikeaa!! Tiedät kun kohtaat hänet. :)
Entä jos haluaa parisuhteeseen, mutta tuota tunnetta ei vain tule? Koska kukaan oikeanlainen ei välitä minusta tarpeeksi jotta se tulisi?
Mistä tiedät että se oikea ei vaikka kävelisi vastaasi huomenna?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin tiesin heti kun tapasin mieheni. Ei muut aikaisemmin näin kovaa kolahtanut. Odota siis sitä oikeaa!! Tiedät kun kohtaat hänet. :)
Entä jos haluaa parisuhteeseen, mutta tuota tunnetta ei vain tule? Koska kukaan oikeanlainen ei välitä minusta tarpeeksi jotta se tulisi?
Voihan parisuhteen solmia pienemmilläkin tunteilla, mutta minun tapauksessa ne ei ole kestänyt.
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin tiesin heti kun tapasin mieheni. Ei muut aikaisemmin näin kovaa kolahtanut. Odota siis sitä oikeaa!! Tiedät kun kohtaat hänet. :)
Valitettavasti tuo ei vain toimi kaikilla, ellei satu elämään elokuvassa. Toki enkelkuorojen laulun siivittämiä tapaamisia voi tulla vastaan, mutta yleisemmin vasta pikkuhiljaa tutustuessa tulee se tunne, että tässä se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te jotka olette aloittaneet seurustelun ystävän kanssa. Miten friendzonelta pääsee pois? Olen siellä sitkeästi
Kyllä siinä on molemmin puolin jo ollut sellainen jännite ilmassa, ettei ole tarvinnut kuin järjestää sopiva tilanne :) Jos tuntuu ettei ihan niin molemminpuolista ole, niin silloin ei auta kuin suora puhe. Ja siinähän voi sitten tunnetusti käydä miten vaan. Mutta kumpaa kadut enemmän, sitä että yritit, vai sitä että et...?
Minä menin kaksi kertaa sellaisen ihmisen kanssa, joka halusi minut. Olihan se aikansa ihanaa ja kivaa, mutta kun siinä pitäisi olla itselläkin tunteita. Kyllähän siinä tunteita syntyi ja toiseen kiintyi, mutta ei se kestänyt koska lähtökohdat olivat vähän väärät.
Olisi kivaa ensin ihastua, sitten saada sitä sutinaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin tiesin heti kun tapasin mieheni. Ei muut aikaisemmin näin kovaa kolahtanut. Odota siis sitä oikeaa!! Tiedät kun kohtaat hänet. :)
Valitettavasti tuo ei vain toimi kaikilla, ellei satu elämään elokuvassa. Toki enkelkuorojen laulun siivittämiä tapaamisia voi tulla vastaan, mutta yleisemmin vasta pikkuhiljaa tutustuessa tulee se tunne, että tässä se on.
Joo, ei tule kaikille mitään Yhtä Suurta Oikeaa ja nekin joille tulee, eivät välttämättä ole oman Oikeansa Oikeita... Itse ainakin koetan keskittyä siihen, että luon parisuhteen järkipohjalta: viehätys, kumppanuus, yhteiset arvot. Mitä vähemmän draamaa, sen parempi - tätä on ollut elämässä jo ihan tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin tiesin heti kun tapasin mieheni. Ei muut aikaisemmin näin kovaa kolahtanut. Odota siis sitä oikeaa!! Tiedät kun kohtaat hänet. :)
Entä jos haluaa parisuhteeseen, mutta tuota tunnetta ei vain tule? Koska kukaan oikeanlainen ei välitä minusta tarpeeksi jotta se tulisi?Mistä tiedät että se oikea ei vaikka kävelisi vastaasi huomenna?
Ei kai sitä voi tietääkään, mutta jos haluaa parisuhteen, ei se pelkästään odottamalla ja toivomalla tule. Toki parisuhteen löytämiseen pitää antaa aikaa ja pitää silmät auki, mutta on mielestäni silkkaa valehtelua väittää, että kyllä se tulee, kun vain odotat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehillä asia on helppo, on pakko ottaa se ryhävalas minkä sattuu saamaan tai sitten on yksin :)
Voihan se olla sama naisillakin. Tai ottaa sen josta ei onnistu pääsemään eroon heikkojen sosiaalisten taitojen ja heikon itsetunnon vuoksi.
Lähestyin miestä, josta ajattelin, että jos en häntä yritä en voi ikinä lakata miettimästä olisko meistä tullut jotain. Tuli, koin hänen kanssaan mielettömän romanssin, joka ajan kanssa kypsyi syväksi rakkaudeksi molempien taholta.