Lue keskustelun säännöt.
Olen hyvin mustasukkainen ja se ärsyttää mua itseäni paljon
05.07.2016 |
Miten ihmeessä tosta piirteestä pääse eroon..
Mustasukkaisuus ilmeni vasta ensimmäisessä vakavassa suhteessani vuoden seurustelun jälkeen. Mies antoi aihetta siihen (paljonkin) ja silloin toi piirre tuli minussa ekaa kertaa esille. Tosiaan vuoden jälkeen, ennen sitä mulle ei tullutkaan mieleen epäillä mistään tai tullut niitä inhottavia olotiloja.
Sen jälkeen oon ollu tosi mustasukkanen ja katkera aina. Hermostun tosi pienistä asioista ja tekis mieli aina paiskata pää seinään mun "kohtausten" jälkeen - eli kun tivaan vaikka syytä sille, että miksi mies on tykännyt somessa jonkun puolitutun naispuolisen kuvasta.. Ei mitään järkeä suuttua semmosesta mut en voi vaan itselleni mitään noissa tilanteissa. Hävettää ihan sikana aina sen jälkeen kun oon jostain pienestä vetäny kilarit.
Pää sanoo että pitäis ottaa rennosti tommoset mutta sit joku napsahtaa ja saa mut tekemään ja sanomaan ihan idiootteja juttuja.
Tiedättekö miten paska olo tosta itselle tulee... (ja toki toiselle osapuolellekin!). En halua olla tämmönen :(
Kommentit (5)
Mieheni on saanut annoksen mustasukkaisuuttani ja ehkä aiheesta. Minua on petetty edellisessä pitkässä suhteessa, valehdeltu paljon. Pettämisen syy oli "en halua menettää sinua, mutta en voi vielä sitoutua." En siis tehnyt mitään väärää, mies vain halusi vielä hurvitella. Siitä asti on ehkä jäänyt sellainen "miehet käyttävät kiltteyttäni hyväksi"-fiilis ja oletan aina kaikesta pahinta. Noh, nykyisen miehen kanssa on siis perhe, mutta hänkin on minulle valehdellut joten luottaminen on todella vaikeaa... Vaikka mieheni ei ole valehdellut mistään muista naisista tai mistään kovin vakavasta niin minun mielessäni hänellä on toinen perhe toisella paikkakunnalla ja meidän elämä on jotain kulissia ja vaikka mitä - oletan siis pahinta koska hän on joskus jostain asiasta valehdellut. Haluaisin todella päästä tästä olosta eroon. En jaksa siis suuttua miehelleni mistään enää, olla mitenkään mustasukkainen ja epäileväinen, mutta minua suorastaan oksettaa jos hän lähtee esim. baariin. Olen niin varma, että siellä minun selän takana minulle nauretaan, että onpa minua helppo pettää, on se hyvä kun hoitelen lapsia kotona ja ukko nuohoaa muiden kanssa. Miehelle en mitään sano, en estä lähtemästä yms. mutta oloni on todella kurja... Kaikki tämä johtuu aikaisemmasta suhteestani ja mieheni on toki siis muutamalla valheellaan romuttanut myös itse meidän keskinäistä luottamusta. Mutta todella, haluaisin näistä kauhuskenaarioista eroon. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen mustasukkainen ja pelkään että se johtuu omasta, hyvin uskollisesta ja lojaalista luonteestani. Olen sellainen joko-tai -ihminen. Kun rakastun, se on hyvin voimakasta ja kestää suhteen loppuun + n.kolme vuotta eron jälkeen. En halua seksiä kenenkään muun kanssa ja siksi en voi käsittää, miten joku voi muka rakastaa jotakuta, mutta silti vilkuilla vähän joka suuntaan samalla.
Kärsin samasta, enkä mielestäni aivan syyttä kun mies myös valehdellut ja on todella kovasti muiden naisten perään. Näitä juttuja lueskelen ja nyt olen menossa mt-toimistoon juttelemaan:
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/ajankohtaista/kolumni/?x217689=493…
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_k…
Aika järkyttävää toisaalta, että minä uskollinen ihminen joudun hakemaan apua ja häntäheikki mieheni vaan porskuttaa eteenpäin vailla mitään omantunnontuskia.
Aika selvä, sinulla on mennyt luottamus. Joillain se menee herkemmin.
Minäkin olin mustis persoona kunnes mies vaihtui ja luottamus syntyi. Uusi mies on vitsaileva ja uskon monen ottavan flirttinä tämän käytöksen.
Saatan joskus tulla hieman mustasukkaiseksi, mutta nykyään nautin siitä tunteesta. Siitä huomaa kuinka rakas toinen onkaan ja että kipinä on yhä vaikka avioliitto ei olekkaan enään tuore.