Pelkään miestäni - ehkä aiheettomasti, mutta kuitenkin

Miksi et eroa?????? Haluatko olla tuossa suhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Mä pelkään, että kohta kuolen tähän stressiin ja paniikkiin. Siis oikeasti mullla on jotain ilmeisesti täysin stressiperäisiä pahoja rytmihäiriöitä. On ihan "piesty" ja onneton olo noiden haukkumisten ja raivonpurkauksien jäljiltä.

No koska se on henkistä väkivaltaa!!!!

Jota kenenkään ei kuulu ihmissuhteessa sietää!!!!

Nyt pois tuosta tilanteesta hyvä nainen, ansaitset niin paljon parempaa!!!!

Täältä saat konkreettisesti tietoa ja apua:

https://www.turvakoti.net/mobi/

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/vakivaltatyo/turvakodit/

No sitten lopetat palstailun jos se auttaa sinua jatkamaan tilanteessa joka on täysin väärin!!!!

Hemmetti, nyt nainen kunnioitat itseäsi ja pidät itsestäsi huolta!!!!!

Eli pois tuosta parisuhteesta!!!!! Se on aivan sairas ja miehellä on pahoja ongelmia!!!!!

Autat kaikkia eniten kun lähdet pois ja alat etsimään ratkaisuja tilanteeseen!!!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Ehkä näiden kommenttien perusteella olen oikeasti rasittava ihminen ja siksi mieheni suuttuukin minulle jatkuvasti. Mitta mies on myös muutenkin epäsopiva minulle; itse haluaisin avoimesti keskustella kaikesta, mutta miehellä on suuri osa ns. kiellettyjä aiheita, joista ei saisi keskustella. Ja miehenikin on suuttunut mulle lukemattomat kerrat siitä, kun olen tunnustanut avautuvani riidoistamme anonyymisti netissä. Mutta en mä jaksaisi tällaista elämää, jollen voisi kenellekään puhua tai kertoa.

Hei, miehesi on narsisti. Olen ollut samassa tilanteessa kuin sinä. Mies saattoi "flipata" pienistäkin asioista loppuaikoina ja tunnistan myös tuon "kielletyt puheenaiheet". Miehellä on niitä, jotta et kritisoisi hänen järjetöntä käytöstään ja hän voisi jatkaa sinun kontroillointia. Mies saattaa syyllistää sinua, jos yrität puhua rakentavasti asioista. Se on hänen tapansa aivopestä sinua tilanteessa. Ehkä hän on välillä todella ihana sinulle, mutta hyviä aikoja tulee oleman yhä vähemmän kunnes niitä ei enää ole. Myös väkivalta lisääntyy pikkuhiljaa. Miehesi ei todella kommunikoi kanssasi etkä voi edes kysyä häneltä miksi hän tekee jotakin omituista ilman, että hän suuttuu - se on henkistä väkivaltaa. Miehesi saa yöllisiä raivokohtauksia - se on väkivallan ja pelon ilmapiirin luomista. Miehesi riepottaa sinua huoneeseen - se on fyysistä väkivaltaa. Entinen mieheni oli juuri tuollainen, joten tiedän mitä koet. Hän ei ikinä siitä tule muuttumaan hyvään suuntaan. Mitä nopeammin ymmärrät sen ja lähdet, sitä nopeammin voit taas kasata itsäsi henkisesti, toipua ja elää taas vapaana. Omasta erostani on vuosi aikaa. Ero oli elämäni paras asia, vaikka ensin se oli todella musertava, sillä surin sitä miten menetin niin "ihanan" miehen. Ei pidä muistella liikaa hyviä alkuaikoja. Ne olivat miehesi puolelta tapa saada sinut koukkuun. On ihanaa herätä aamuisin, kun ei tarvitse miettiä, millä tuulella toinen on, kuunnella muka kätkettyjä loukkauksia, olla omassa kodissaan jatkuvasti varuillaan ja aina surullinen. On ihanaa laittaa aamukahvia, mennä parvekkeelle ja ajatella "tänään on hyvä päivä". Toivottavasti sinä vielä tunnet samoin.