Haluaisin myydä anopin antaman lahjan, mutta...
Sain anopiltani (kun vielä olimme hyvissä väleissä) muutama vuosi sitten erään 75 euron arvoisen kulhon syntymäpäivälahjaksi. Kulho on kaunis, mutta hyvin iso, enkä ole käyttänyt sitä kertaakaan, vaan se on ollut kaapissa. Nyt opiskellessani ja erityisesti kesälomalla ollessani rahatilanteeni on todella heikko ja yritän myydä tavaroitani jotta voin elättää itseni, koska en saanut kesätöitä. Siivotessani kaappeja löysin tämän kulhon ja ajattelin, että laitan sen myyntiin, puolisoni kuitenkin haluaa kieltää sen ja perustelee sen sillä että se oli lahja hänen äidiltään ja koska sitä voi tarvita vielä jonain päivänä. Se on totta, lahjoja on epäkohteliasta laittaa eteenpäin, mutta emme tee tuolla mitään nyt emmekä varmasti jatkossakaan, saisin siitä hyvät rahat käyttämättömänä ja pärjäisin taas pari viikkoa eteenpäin, se vie myös todella paljon tilaa pienen kaksiomme kaapeista. En ole myöskään koskaan ollut sellainen ihminen, joka säilyttää tavaroita siksi että joskus ehkä sille voi tulla tarve tai sitten ei.
Mitä itse tekisitte minun tilanteessani? Teen tietysti niin kuten itse haluan enkä siten mitä mieheni sanoo, minun lahjanihan se on, mutta tahtoisin silti kuulla mielipiteitä.
Kommentit (39)
Jos eläisin ja asuisin yksin, myisin kulhon. Se on vain tavaraa. En kuitenkaan voisi jättää perheenjäsenen mielipidettä huomioimatta. Tässä tapauksessa siis keskustelisin puolison kanssa uudemman kerran. En myisi kulhoa, jos puoliso on täysin vastaan. Mielestäni parisuhteessa ei ole oikein luopua omaisuudesta ilman toisen lupaa. Mistä edes tiedät, menisitkö kulho kaupaksi?
Nannamanna kirjoitti:
Jos eläisin ja asuisin yksin, myisin kulhon. Se on vain tavaraa. En kuitenkaan voisi jättää perheenjäsenen mielipidettä huomioimatta. Tässä tapauksessa siis keskustelisin puolison kanssa uudemman kerran. En myisi kulhoa, jos puoliso on täysin vastaan. Mielestäni parisuhteessa ei ole oikein luopua omaisuudesta ilman toisen lupaa. Mistä edes tiedät, menisitkö kulho kaupaksi?
Käsitin niin, että kulho on ap:n saama lahja, ei yhteinen. Siinä tapauksessa on täysin ok myydä ilman puolisonkin lupaa. Vai kysytkö puolisoltasi luvan myydä esim. vaatteitasi?
Tietenkin myyt, jos rahasta on vielä tiukkaa, etkä välitä edes oikein koko kulhosta. Se on vain materiaa ja kuten sanoit, vie tilaa. Minusta fiksua on kierrättää, vaikka se sitten olisikin lahja. Jos anoppisi loukkaantuu asiasta, niin et hänelle sitten kerro? Ihmisillä on ihan liikaa turhaa tavaraa, niin minullakin. Haluaisin lähes puolesta eroon.
WraithTodd kirjoitti:
Nannamanna kirjoitti:
Jos eläisin ja asuisin yksin, myisin kulhon. Se on vain tavaraa. En kuitenkaan voisi jättää perheenjäsenen mielipidettä huomioimatta. Tässä tapauksessa siis keskustelisin puolison kanssa uudemman kerran. En myisi kulhoa, jos puoliso on täysin vastaan. Mielestäni parisuhteessa ei ole oikein luopua omaisuudesta ilman toisen lupaa. Mistä edes tiedät, menisitkö kulho kaupaksi?
Käsitin niin, että kulho on ap:n saama lahja, ei yhteinen. Siinä tapauksessa on täysin ok myydä ilman puolisonkin lupaa. Vai kysytkö puolisoltasi luvan myydä esim. vaatteitasi?
Mitenköhän tää ny si virallisesti menee, mutta itse koen "kotitavarat" yhteisiksi riippumatta niiden alkuperästä. Olisi outoa ajatella, että myisin astiastoni, ihan vain koska voin. Ja erotilanteessa kaikki menee puoliksi? Vaatteet, kosmetiikka jne. taidetaan laskea henkilökohtaiseksi omaisuudeksi ihan aina.
Hyvät sulle, myy pois. Mun "anopit" on on lähteneet taivaaseen/helvettiin, ajat sitten, ja en ole vasta kuin 30v, en ole itseäni vanhempieni kanssa. Hyvää yötä
-IISAK SONNI
Nyt on maha täynnä
Nannamanna kirjoitti:
Jos eläisin ja asuisin yksin, myisin kulhon. Se on vain tavaraa. En kuitenkaan voisi jättää perheenjäsenen mielipidettä huomioimatta. Tässä tapauksessa siis keskustelisin puolison kanssa uudemman kerran. En myisi kulhoa, jos puoliso on täysin vastaan. Mielestäni parisuhteessa ei ole oikein luopua omaisuudesta ilman toisen lupaa. Mistä edes tiedät, menisitkö kulho kaupaksi?
Kyseessä on siis täysin minulle annettu syntymäpäivälahja, ei miehelle. Ja kyllä se menisi kaupaksi, sen tiedän, se on Arabian (kolmilitrainen) kulho. -Ap
etootosissas kirjoitti:
En möisi. Millaine kulho? Voitko laittaa linkkiä samanlaiseen? Haluaisin vain tietää miten voit olla varma ettet ikinä sais käyttöä sille.
http://www.kokoelmat.fi/arabia/arabia-runo/arabia-runo-kulho-3-litraa-kesasade-2009-2014.html
Tuossa on kuva kulhosta. Meillä on tällä hetkellä niin vähän tilaa, että emme voi kutsua tänne sellaista määrää vieraita, joiden takia olisi järkeä käyttää noin isoa salaattikulhoa. Sinne uppoaa siis todella paljon tavaraa ja vie pienestä pöydästämme aika palan levenevän muotonsa vuoksi. Olemme muuttamassa täältä vasta kuuden-seitsemän vuoden päästä kun saan opiskelut päätökseen, eli vasta silloin, jos silloinkaan, tuolle ehkä mahdollisesti tulisi joskus harvoin käyttöä. -Ap
Nannamanna kirjoitti:
WraithTodd kirjoitti:
Nannamanna kirjoitti:
Jos eläisin ja asuisin yksin, myisin kulhon. Se on vain tavaraa. En kuitenkaan voisi jättää perheenjäsenen mielipidettä huomioimatta. Tässä tapauksessa siis keskustelisin puolison kanssa uudemman kerran. En myisi kulhoa, jos puoliso on täysin vastaan. Mielestäni parisuhteessa ei ole oikein luopua omaisuudesta ilman toisen lupaa. Mistä edes tiedät, menisitkö kulho kaupaksi?
Käsitin niin, että kulho on ap:n saama lahja, ei yhteinen. Siinä tapauksessa on täysin ok myydä ilman puolisonkin lupaa. Vai kysytkö puolisoltasi luvan myydä esim. vaatteitasi?
Mitenköhän tää ny si virallisesti menee, mutta itse koen "kotitavarat" yhteisiksi riippumatta niiden alkuperästä. Olisi outoa ajatella, että myisin astiastoni, ihan vain koska voin. Ja erotilanteessa kaikki menee puoliksi? Vaatteet, kosmetiikka jne. taidetaan laskea henkilökohtaiseksi omaisuudeksi ihan aina.
Kyllä se olisi minun mielestäni melko outoa antaa puolisolleni erotessamme aikoinaan rippilahjaksi saamastani astiastosta puolet, mutta on toki aina mielenkiintoista kuulla eriäviä mielipiteitä, siksi tänne kirjoitinkin. Ja lisään vielä että me emme tosiaan ole vielä naimisissa, kyseessä on avopuoliso.-Ap
Turha sälä nurkista pois, kyllä. Kiertoon.
Oletko myynyt kaiken muun ? Itse saan jatkuvasti appivanhemmiltani kaikkea vanhaa, mitä ovat löytäneet kirppareilta ja kaikissa on suomalainen leima.
Tavarat ovat yhden kaapin ylähyllyllä ja myyn jatkuvasti muuta tarpeetonta. Sitten vasta kun koti on muista tarpeettomista vapaa, siirryn ylähyllyyn.
Myy se kulho miehellesi. Kai hän nyt vähän voi avittaa sinua.
Kuinka paljon uskot kulhosta saavasi
Itse olen ostanut kyseisen kulhon tarjouksesta 49€, että paljonkohan käytetystä sitten saisit ehkä 30€. Samojahan myydään vielä kaupoissa että ei ole kyseessä mikään keräilyharvinaisuus.
Myy. Ei mitään ole velvollisuutta säilyttää siksi, että se on saatu lahjaksi.
pulutossu kirjoitti:
Nannamanna kirjoitti:
WraithTodd kirjoitti:
Nannamanna kirjoitti:
Jos eläisin ja asuisin yksin, myisin kulhon. Se on vain tavaraa. En kuitenkaan voisi jättää perheenjäsenen mielipidettä huomioimatta. Tässä tapauksessa siis keskustelisin puolison kanssa uudemman kerran. En myisi kulhoa, jos puoliso on täysin vastaan. Mielestäni parisuhteessa ei ole oikein luopua omaisuudesta ilman toisen lupaa. Mistä edes tiedät, menisitkö kulho kaupaksi?
Käsitin niin, että kulho on ap:n saama lahja, ei yhteinen. Siinä tapauksessa on täysin ok myydä ilman puolisonkin lupaa. Vai kysytkö puolisoltasi luvan myydä esim. vaatteitasi?
Mitenköhän tää ny si virallisesti menee, mutta itse koen "kotitavarat" yhteisiksi riippumatta niiden alkuperästä. Olisi outoa ajatella, että myisin astiastoni, ihan vain koska voin. Ja erotilanteessa kaikki menee puoliksi? Vaatteet, kosmetiikka jne. taidetaan laskea henkilökohtaiseksi omaisuudeksi ihan aina.
Kyllä se olisi minun mielestäni melko outoa antaa puolisolleni erotessamme aikoinaan rippilahjaksi saamastani astiastosta puolet, mutta on toki aina mielenkiintoista kuulla eriäviä mielipiteitä, siksi tänne kirjoitinkin. Ja lisään vielä että me emme tosiaan ole vielä naimisissa, kyseessä on avopuoliso.-Ap
Meillä menee ainakin niin, että talousjutut, huonekalut ynnä muut on nyt yhteisiä. Jos kuitenkin ero tulisi, niin me tiedämme kumpi "oikeasti" omistaa mitäkin ja sen mukaan menisi jako.
Eli vaikka meilläkin on mun astiasto, niin en voisi myydä sitä nyt ilman puolisoni lupaa, mutta jos eroaisimme, olisi itsestäänselvää, että se olisi mun.
Sen voi nostaa kaapista tilaa viemästä pöydälle ja laittaa siihen kukkia.
Sinunhan kulho se tietysti on. Sanoisin kuitenkin että kulhosta "käytettynä" saatu raha ei ole välttämättä puolison mielipahan/mahdollisen pienen toran arvoinen asia. Et välttämättä saa tuosta niin paljon kuin olet ajatellut saavasi. Saatat tienata enemmän kirppispöydällä johon laitat nuorekkaita vaatteita.
En möisi. Millaine kulho? Voitko laittaa linkkiä samanlaiseen? Haluaisin vain tietää miten voit olla varma ettet ikinä sais käyttöä sille.