Lapseni viilteli -järjestin hänet hoitoon. Väärin?
Mulla on 15-vuotias tytär. Olemme eronneet lapsen isän kanssa 9 vuotta sitten. Tytöllä on ollut pienestä asti sosiaalisia ongelmia, vaikeuksia kommunikoida ja hän sai diagnoosin valikoiva mutismi. Vuosien terapiat ei auttaneet, vasta kun tyttö oli kyllin vanha ja päättäväinen niin, että itse totesi, että nyt alan puhua, ongelmat ratkesivat. Kunnes yhtäkkiä nyt yläkoulussa ongelmat alkoivat uudelleen. Huomasin viiltelyjälkiä ja otin saman tien yhteyttä psykiatrian polille, josta saatiin lähete osastolle. Nyt tyttö on siellä, eikä suostu puhumaan mulle. Mulla on äitinä ihan paska olo. Teinkö liian radikaalin päätöksen? Olisko tämän voinu selvittää muulla tavalla? Mitä oisin voinu tehdä? Osaston henkilökunta ja lääkäri ovat olleet kannustavia ja sitä mieltä, että oikein tein. Mutta mitä jos tyttö on sitä mieltä, että petin hänet, eikä enää ikinä puhu mulle..pelottaa ja masentaa.
Kommentit (22)
Oikein toimit. Minäkin toimin kun huomasin lapseni viillelleen itseään. Puuttuminen pysäytti viiltelyn. Nyt tästä on jo vuosia aikaa onneksi vain pintanaarmuja ja ei ole jäänyt arpia viiltelystä.
Kyllä se säikäyttää kun huomaa lapsensa voivan niin huonosti että itseään tuohoaa.
Koska olin tilanteesta järkyttynyt, enkä ajatellut selkeästi. Halusin vain nopeasti saada vertaistukea ja olin epävarma, teinkö oikeasti oikein. Koska kuitenkin tämä asia tuli niin puun takaa, ettei tällaista olis mitenkään voinut uskoa tapahtuvaksi omalle kohdalleen.