Kokemuksia rescue-koirista?

On kokemusta, hyviä. Lapsista ei ole. Joistain koirista tiedetään, että ovat olleet aiemmin lapsiperheessä tai muuten suhtautuvat lapsiin ok.

Ei näitä rescue-piskejä...

http://www.hesy.fi/arkisto/info/rescue-tiedote.htm

Miksi haluat tuoda suomeen sellaisia loisia ja tauteja, mitä täällä ei ole? Esim sydänmato? Luuletko, että lähtömaan koirien olot paranee kun sinä raahaat yhden sellaisen tänne? Ei todellakaan parane, vaan pahenee, sillä toiminnallasi teet tilaa seuraavalle ja taas seuraavalle. Mikään ei siellä muutu niin kauan, kun asenne on se, että nämä kaikki voidaan kipata johonkin toiseen maahan. MIksi pitää tuoda sellaisia piskejä tänne, kun täälläkin taistellaan pentutehtaita ja ihmisten ääliömäisiä justnythetikaikkimulle -asenteita vastaan. Minulle tuollaiset rescuekoirat, niiden välittäjät ja ostajat ovat alinta pohjasakkaa, pentutehtailijoiden kanssa samalla viivalla.

Olen huomannut, että rescue-koiria ja löytökissoja hankkivat ihmiset luopuvat helpommin lemmikistään elämäntilanteen muututtua kuin kasvattajalta pennun hankkineet ihmiset. Surullista, koska nimenomaan nämä pelastetut kaltoinkohdellut lemmikit tarvitsevat pysyvyyttä elämäänsä.

Rescue-koirista on tullut bisnestä johon liittyy pentutehtailua. Miksi haluatte tukea sitä?

Tosi hyvä kokemus, tuotiin Malagasta pieni sekarotuinen narttu. Koirat tulevat rokotettuina, madotettuina ja eläinlääkärin tarkastamina, älä usko noita aiempia hörhöilyjä. Hesy on tunnetusti rescue-vihamielinen, koska raha kiinnostaa heitä kovasti :/

http://www.hankikoira.fi/koiran-hankinta/mista-koira-ostetaan

Näitä ohjeita seuraamalla ei kovin pahasti voi pieleen mennä. Unohda kaikki rescuet ja toimi vastuullisesti.

Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta tunnen ihmisen, joka käy niitä hakemassa Romaniasta. Hän ei suosittele rescuekoiraa perheen ensimmäiseksi koiraksi, ja pienten lasten kotiinkin vain varauksella.

En toisi tuon tautiriskin takia, enkä käytöshäiriöriskin takia. Mutta varsinkin ensimmäinen pitää ottaa huomioon kun mennään Tanskan alapuolelle. Sieltä voi tulla sellaisia tauteja, jotka saattavat vaaraan kotimaan koiratkin. Mielestäni rescue-tuonti pitäisi juuri tautiriskin takia kieltää. Eikä tuominen poista alkuperäistä ongelmaa: eläinten huonoa kohtelua ja välinpitämätöntä lainsäädäntöä. Minua myös mietittyttää, onko kaikki rescue-koirat oikeasti pelastettuja, vai onko joukossa myös pentutehtailua?

Toi Hesyn tiedote kertoo kaiken oleellisen.

Suomessakin on paljon kodittomia eläimiä. En ymmärrä miksi näitä pitää raahata ulkomailta asti. Kaiken lisäksi tästä on tullut "muotia" ja ilmeisesti oikea eläinten ystävä ei edes hanki pentua kasvattajalta suunnitellusti rotuominaisuudet huomioiden koska se on itsekästä.

Kaverini näes hankki rotukoiran pitkän pohdinnan jälkeen ja häneltä on moittien kysytty miksei hankkinut rescueta. What??

Rescue-koirasta et voi mitenkään tietää, millaisia kokemuksia sillä on ollut lasten ja aikuistenkin kanssa. aika varmaa on, että tärkeänä pentuaikana positiivista kontaktia ihmisiin ei ole kehittynyt. karanteenien, terveystarkastusten ja rokotusten ansiosta koira tuskin tuo mitään tauteja tullessaan, kuten joku tuossa ylempänä epäili. mutta koska löytökoiran käyttäytyminen voi olla todella yllättävää, en ikinä ottaisi sellaista lapsiperheeseen.Liian suuri riski, että koiralla aktivoituu joku trauma yllättävässä tilanteessa ja sitten tulee rumaa jälkeä agressiivisen koiran kanssa...

(meillä on kolme kouluikäistä lasta ja 3v tavallinen koira)

Vierailija kirjoitti:

Tosi hyvä kokemus, tuotiin Malagasta pieni sekarotuinen narttu. Koirat tulevat rokotettuina, madotettuina ja eläinlääkärin tarkastamina, älä usko noita aiempia hörhöilyjä. Hesy on tunnetusti rescue-vihamielinen, koska raha kiinnostaa heitä kovasti :/

Sinisilmäisyyttä, sinisilmäisyyttä. Rescuebisneksessä en menisi luottamaan mihinkään eläinlääkärin tarkastuksiin. Niitä todistuksia on helppo ostaa tai väärentää. Myöskään madotuksista ei voi olla varma. Miksi pitää tuoda ulkomailta sekarotuinen löytökoira? En voi ymmärtää mikä sen eläimen funktio oikein on? Miten näkee koiramaailman sellainen ihminen, joka haluaa tuoda täysin tuntemattoman eläimen täysin tuntemattomalla taustalla ulkomailta. Mitä sillä eläimellä oikein tekee?

Minulle tärkeää on koiran käyttöominaisuudet, mutta myös se, että se osaa olla myös kotikoira. Haluan tietää koiran suvussa esiintyvät sairaudet, esivanhempien luonteet, käyttöominaisuudet. Kun alan suunnitella koiran ostoa, käytän siihen aikaa tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, jopa vuosia. Selaan sukutauluja ja terveystuloksia, tutustun kasvattajiin, käyn paikanpäällä kokeissa ja jalostustarkastuksissa näkemässä ja kyselemässä.

Meillä on pieni seurakoira joka on tuotu Espanjasta yhdistyksen kautta. Aivan ihana ja sosiaaliseksi kasvanut tapaus. Kaikkien kaveri. Tykkää rapsutuksista. Lapset voi ihan huoletta silitellä. Koskaan ei ole kellekkään ärhennellyt. Ei ilmeisesti ole mitään suurempia traumoja kokenut, muuta kuin heitteillejätön, jonka seurauksena oli aliravittu ja turkki kauheassa kunnossa.

Koira oli eläinlääkärin tarkistama tullessa maahan. Rokotukset ja loishäädöt kunnossa. Kastroitu.

Minä ainakin koen että olemme onnekkaita, saimme valmiin sisäsiistin aikuisen koiran ja koditon kodin.

Jos on koirakokemusta, eikä ota mitään supervaativaa isoa rotua, niin oikein hieno teko ottaa rescuekoira, eikä siitä lapsiperheessäkään sellaisia ongelmia tule, josta ei sisukkuudella ja kouluttamisella päästäisi yli. Mutta tosiaan on oltava valmis siihen että täytyy järjestelmällisesti kouluttaa pois joitain käytöksiä ja tilalle uusia, asiat eivät välttämättä mene niin kivan automaattisesti kuin jos se pentu on kasvanut siellä kodissa. Kyllä se koira voi esm. murista lapsille alussa, vartioida sohvia tms, mutta nämä asiat on aika helposti ehdollistettavissa pois jos on kokemusta koiran kouluttamisesta. 

Itse kasvatan koiria, ihan kennelnimellä rotukoiria, mutta meillä on myös aina vähintään 1 rescue tai muu erikoisen taustan koira. Tällä hetkellä meillä on tähän asti kiinnostavin projekti, eli entinen koe-eläinkoira, joka annettiin uuteen kotiin erittäin tiukoilla ehdoilla. Meitä varoitettiin ettei se opi sisäsiistiksi tai muutenkkaan sisä/perhekoirakis, mutta hyvin äkkiä on koe-eläinkoirasta tullut tavalline perhekoira. Ainoa muisto menneisyydestä on hirvittävä eläinlääkärien ja hoitotoimenpiteiden kammo.

Mulla on kaksi vuotta sitten Espanjasta adoptoitu pieni rescuekoira, sekä puhdasrotuinen, hyväsukuinen kasvattajalta ostettu rotukoira. Näistä kahdesta tämä rotukoirani on näykännyt lasta kahdesti, toisella kertaa ihan ilman syytä. Muutenkin on oikea natsi luonteeltaan, pomottaa mielellään ja vahtii kaikkea mitä vain keksii. Koirat ovat keskenään parhaat kaverit, mutta halusin vain tuoda tämän ilmi, koska suurin osa olisi varmasti olettanut tälläistä käytöstä ennemmin rescuekoiralta. Rescuekoirani on myös ollut täysin terve, rotukoirastani ei voi sanoa samaa.

Otin vuosia sitten rescue-koiran Viipurista. Voin myöntää, että alku oli helvettiä. Koira tuli todella aliravittuna, melkein karvattomana minulle. Koira pelkäsi ihan kaikkea; lapsia, miehiä, autoja, ääniä yms. Yksin kotona ollessa ulvoi minkä kerkesi ja tuhosi ihan kaiken. Todella monet rescue-koirat kärsivät eroahdistuksesta (eläminen koiratarhalla laumassa vrt. yksin kotona ilman laumaa). Koira oli noin 2 vuotias tulleessaan minulle ja oli koko elämänsä asunut koiratarhalla. Kärsivällisesti koulutin ja totuttelin koiraa tavalliseen arkeen (opetin sisäsiistiksi, kulkemaan hihnassa, peruskäskyt istu yms.)

Ajatuksena on ihana tarjota koti semmoiselle, joka sen todella tarvitsee. Täytyy kuitenkin ymmärtää sen vaativuuden ja mistä oloista koira on tullut. Se on ihan eri asia saada pentu, joka on syntynyt ja kasvanut kodissa perheen parissa kuin aikuinen kulkukoira.  Mitkä on omat taidot kouluttaa koiraa?

Kaikki yhdistykset eivät anna koiria lapsiperheisiin.

Jos päätätte hankkia rescue-koiran, siihen on sitouduttava, hermotkin menee välillä ja itkutkin saattaa tulla.

Onnea matkaan, jos päädytte rescue-koiraan!

Jos vain pääsette, niin käykää vaikka tutustumassa jossakin reckue-tapahtumassa koiriin ja omistajiin. Järvenpään koirapuistossa on ainakin hyväntekeväisyystapaamisia.

Jos vaan pääsette niin käykää jossain resckue-tapahtumassa tutustumassa omistajiin ja koiriin. Paikalla on usein myös yhdistyksen jäseniä. Ainakin Järvenpäässä Lepolan koirapuistossa on hyväntekeväisyyskokoontumisia.

Juu... anteeksi toisto. Netti jumii.

Viestin 18/19 kirjoittaja.