Miten olla kiinnittämättä huomiota omaan kasvisruokavalioon?
Olen siis vegaani enkä siitä mielelläni huutele. Kuitenkin se tulee aina puheeksi, kun on jonkinlainen yhteinen syömistilaisuus töissä tai vapaa-ajalla. Ihmisiä aina kovasti kiinnostaa, miksen satu ottamaan sitä normaalia liha-kala-kanaruokaa. Ensimmäinen kysymys on usein, että olenko kasvissyöjä. En kuitenkaan haluaisi sitä myöntää, koska tiedän, että saan nirppanokan maineen ja ihmiset pitäisivät minua jonain kettutyttönä, joka vain pitää eläimiä niin söpöinä. Miten ihmeessä te muut kasvissyöjät ja vegaanit väistelette tätä "kasvissyöntikeskustelua"? En itse jaksa riidellä tai alkaa kuunnella siitä, miten kasvissyönti on sairasta ja B-vitamiini sitä ja tätä, pilaat kuitenkin luonnon lentämällä...
Kommentit (36)
Minulta ei tuntemattomat ole koskaan kyselleet proteiinista ja vitamiineista, mutta sen sijaan olen kurkkuani myöten täynnä ruokavaliotani koskevia vitsejä. Esim. syömääni ruokaa maistatetaan koiralla ja sitten nauretaan kun on niin pahaa ettei koirallekaan kelpaa. Joistakin taas on hauskaa tarjota minulle kinkkua ja väittää sitä tofuksi. En itse tykkää puhua kasvissyönnistä muille, mutta silti näitä juttuja saa jatkuvasti kuunnella.
Höpö höpö. Kukaan vegaani ei jätä käyttämättä ainuttakaan tilaisuutta nostaa itseään jalustalle ja tuomita halveksuen kanssaihmistensä syömiset.
Mä oon vaan mutissut, etten tykkää lihasta. Monet voi ottaa ekologisuudesta ja eettisyydestä puhumiset liian syyllistävinä. Kevyempää esittää vähän nirsoa.
Yritän vastata mahdollisimman lyhyesti, että kyselijät ymmärtäisivät olla hiljaa. Aina en edes vastaa kysymyksiin, vaan annan muiden sekasyöjien vastata puolestani tai sanon jotain "katso netistä"-tyylistä.
Tilaat kasvisruoan. Sinulta udellaan, oletko kasvissyöjä. Myönnät. Udellaan lisää, syötkö kalaa/kanaa/maitoa/kananmunia. Lopulta paljastuu, ettet syö mitään eläinperäistä. Kysytään syytä. Kerrot syyksi tehotuotannon/ympäristönsuojelun ym. ja yhtäkkiä sekasyöjän mielestä olet kauhea saarnaava ylimielinen urpo. Mikä siinä on, jos joku haluaa poistaa tuskaa ja tehdä jotain hyvää? Eikö ole hyvä, että edes joku välittää eläimistä/luonnosta/ihmisistä?
Minä ryhdyin vegaaniksi puhtaasti terveydellisistä syistä johtuen. Ruokavalio vähentää ainakin minulla reumakipuja.
Minusta on ihan naurettavaa, että pitäisi valehdella, että on vegaani terveydellisten seikkojen vuoksi! Veganismi on kuitenkin aate, joka lähtee nimenomaan eläinten oikeuksista. Toki on niitä, joilla vegaaninen ruokavalio auttaa terveyden hoitamisessa. Käsittääkseni ainakin endometrioosiin se on melko tehokas hoitomuoto. Mutta mikä siinä on, ettei saisi sanoa olevansa vegaani puhtaasti siksi, että välittää tuotantoeläimistä? On se kumma, että itsekeskeiset syyt (omat terveys) ovat ihan ok, mutta auta armias jos teet jotain muiden kuin itsesi vuoksi. Saatipa vielä niiden likaisten ihmisiä aliarvoisimpien eläinten!
Minä en ole koskaan "tullut kaapista" kasvissyöntini kanssa, eikä kiinnosta muiden syömiset. Ällistyttävää miten monia tuntuu kuitenkin häiritsevän se mitä minun lautasellani on, tai oikeastaan se mitä siinä ei ole. Koulu- ja työpaikkaruokailuissa sekä sukujuhlissa on tullut tutuksi saarnat siitä kuinka ilman lihaa kuolee jne. Pahimmillaan on pistetty hirveä numero pystyyn ja alettu teatraalisti mässyttämään lihaa tyyliin "Mmm, lihaa ja verta! Tää on hyvää ja ravitsevaa! Haluutsä?". Luulisi että tommonen jäis sinne ala-asteelle, mutta ei, aikuiset ihmiset.
Lopetin puhumisen ruokapöydässä ja nykyään valitsen pöytäseurani = syön yksin tai perheen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on usein negatiivisia kokemuksia saarnaavista ja päällekäyvistä vegaaneista.
Joopa joo, vitut on. Ennakkoluuloja on kyllä varmasti. Ei kukaan tuommoista harrasta muuten kuin syyllisyydentuntoisten lihaanien mielikuvituksessa, olis meinaan ihan helvetin vaikea, rasittava ja epäpalkitseva tapa elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on usein negatiivisia kokemuksia saarnaavista ja päällekäyvistä vegaaneista.
Joopa joo, vitut on. Ennakkoluuloja on kyllä varmasti. Ei kukaan tuommoista harrasta muuten kuin syyllisyydentuntoisten lihaanien mielikuvituksessa, olis meinaan ihan helvetin vaikea, rasittava ja epäpalkitseva tapa elää.
Olen ollut vuodesta 98 saakka lakto-ovovege. Pyrin pääsääntöisesti kuitenkin välttämään/korvaamaan eläinperäiset tuotteet kasviperäisillä ruuan laitossa. Ne eläinperäiset tuotteet joita käytän ovat ehdottomasti suomalaista luomua. Olen ollut eläin-ympäristö- sekä ihmisoikeusaktivisti eri järjestöissä viimeiset 15-vuotta. Siellä tavannut todella monia vegaaneita, ja täytyy kyllä ikäväkseni todeta että kilariveganismi ei ole mikään urbaani legenda. Minäkin olen siitä hyvän osani saanut kun en ole 100% vegaani. Minulle on saatu jopa huutoraivareita ruokavalioni tähden että kuinka sairas ja itsekäs ihminen olen kun en ala vegaaniksi :/ valtaosa tapaamistani vegaaneista ei ainakaan päin näköä harrasta tuota noin räikeää tuomitsemista ja mustavalkoista näkökulmaa, mutta niitäkin valitettavasti on ketkä sitä harrastaa. Rauhaa ja rakkautta kaikille ♡
Linkkasin tuon voiman artikkelin. Kannattaa lukea! Todella hyvä.
T: 32
Voi vaan sanoa että vatsa ei kestä minkäänlaista lihaa ja on allerginen maidolle ja munille. Sitten pitää vaan toivoa ettei ole ruokaa missä on gelatiinia, hunajaa jne.
Itse ainakin saatan ottaa jotain vegaanista jos tarjotaan. Puhun siis nyt esim. siitä, että jaetaan karkkia tai muuta pientä vastaavaa, josta ei kehtaa kieltäytyä. Kukaan ei yleensä kyttää, syönkö sen siinä heti. Laitan sen sitten yleensä vain laukkuuni ja annan vaikka poikaystävälle syötäväksi, kun hän on sekasyöjä. Joskus olen vaivihkaa laittanut tuotteen takaisin vain. Näin kukaan ei ihmettele, mikset ota.
Asiahan ei sulle kuulu! Minähän en tästä keskustele .. mitäköhän.