Ärsyttää, kun high school käännetään melkein aina lukioksi
Eikö jenkkien high school vastaa ennemmin Suomen yläastetta kuin lukiota? Siis ainakin sisällöltään (kokeet koostuvat lähes pelkästään monivalintakysymyksistä...) ja ihmisten asenteilta sitä kohtaan. Tietty sillä tavalla high school vastaa Suomen lukiota, koska sen jälkeen haetaan collegeen kuten lukion jälkeen yliopistoon.
Kommentit (53)
Yläkoulua vastaa junior high ja lukiota senior high school. Toki tuota upper secondary school -nimitystä voi käyttää Suomen koulujärjestelmästä puhuttaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanokaas mikä sitten on lukio englanniksi?
Se on upper secondary school
Sinulla on tainnut menna UK ja USA sekaisin. USAssa ei tunneta kasitetta "upper secondary school".
Nimenomaan. Jos Usassa kertoo Suomen lukiosta, ainoa järkevä termi on High School. Ja Briteissä sitten tuo secondary School.
Elementary school = peruskoulun alalulokat
Junior high school = peruskoulun yläluokat
High school:
freshman = junior high/peruskoulun viimeisellä luokalla
sophomore = lukion ekaluokkalainen
junior = lukion tokaluokkalainen
senior = lukion kolmasluokkalainen
Näin ne meni jenkeissä ainakin silloin kun olin itse siellä. Lähdin sinne lukion ekaluokan jälkeen. Vähän aikaa siellä arvottiin, että menenkö junior- vai senior- luokalle. Pääsin sitten senior- luokalle, joten sain myös vuoden lopussa high school diploman (päästötodistus). Sen senior-vuoden jälkeen kaverit lähti collegeen, kuka minnekin, jotkut lähimpään kouluun ja jotkut ihan toisiin osavaltioihin.
"College" saattoi puhekielessä takoittaa koulua josta saa vain korkeintaan B.Sc paperit, tai sitten se saattoi myös tarkoittaa isompaa koulua, joka oli sitten oikeasti university. Universityssä saa sekä B.Sc että M.Sc:n paperit.
Vierailija kirjoitti:
No mitenkäs college ja university eroavat toisistaan?
Suurin ero on siinä, että collegeista ei ole tehty elokuvia koska niissä ei ole niin hienoja nurmialueita kuin universityissä. Tietty niissä collegeissa on jotka sijaitsevat universityn campuksella. Mutta silloinkaan ei ole nähty järkeväksi tehdä elokuvaa collegesta vaan universitystä. Sama koskee tv-sarjoja.
Lisää kysyttävää, tiedän kaiken collegeista ja universityistä.
Oon high schoolis ny vikaa vuotta. Olin suomes ylä-asteen ja muutettii jenkkeihin 9luokan jälkee kesäl. High school on musta helpompaa ku esim 9luokka. Kaikis aineis (ainakaa meil) ei oo ees kokeita on vaa jotai moni valinta testei.
Vierailija kirjoitti:
Sanokaas mikä sitten on lukio englanniksi?
Luckio
Vierailija kirjoitti:
Ranskaksi high school on lycée ja jotakin sinne perään vielä. Ei siis mikään college
Eikös se Suomessakin ollut ennenvanhaan lyseo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siellä amiksia?
Ei siina mitassa kuin Suomessa, ei ole mitaan "amiskulttuuria". Suurin osa menee yliopistoon, teknillisille aloille suuntaavat menevat "Institute of Technology"- tyyppisiin opinahjoihin kuten MIT. Paikallisessa Community Collegessa voi valmistua vaikka hammashygienistiksi tms.
MIT on tasoltaan sama kuin Suomen ammatti-instituutit! 😉
Vierailija kirjoitti:
Onko siellä amiksia?
On
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siellä amiksia?
Ei siina mitassa kuin Suomessa, ei ole mitaan "amiskulttuuria". Suurin osa menee yliopistoon, teknillisille aloille suuntaavat menevat "Institute of Technology"- tyyppisiin opinahjoihin kuten MIT. Paikallisessa Community Collegessa voi valmistua vaikka hammashygienistiksi tms.
MIT on tasoltaan sama kuin Suomen ammatti-instituutit! 😉
Aikoinaan suomalaiset teknilliset korkeakoulut vaihtoivat nimiään yliopistoiksi, koska se kuulosti muka paremmalta kuin korkeakoulu! :)
Samaan aikaan maailman arvostetuinta alan oppilaitosta ei yhtään haittaa olla "vain" instituutti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin on. Suomessa harvemmin valmistutaan yliopistosta paljon ennen kolmeakymmentä, mutta jenkeissä on melkein sääntö että porukka valmistuu vaikka joksikin Masters of Scienceksi viimeistään 22-vuotiaana.
USAssa korkeakoulu maksaa joten kaikki opiskelevat hiki hatussa ja jos ei pysy kurssitahdissa mukana heitetaan ulos. Suomessa voi tukien varassa lorvia ja kayda yliopistolla silloin kuin huvittaa ja siksi se opiskelu venyy.
22 vuotiaana valmistutaan yleensa Bachelor tutkinolla, maisteriksi sitten vahan myohemmin.
Opintotuet joutuu maksamaan takaisin jos opinnot ei etene riittävässä tahdissa, tavoiteaika kandi (bachelor) + maisteri 5
Suomessa opiskelu venyy useammin siksi että tehdään laajoja tutkintoja
Usassa on toki malsullista opinnot, mutta myös julkisia kouluja ja paljon stipendijärjestelyjä, verrattavissa suomalaiseen opintotuki + opintolaina -järjestelyyn
Suomessa saadaan lukio loppuun 19-vuotiaana useimmiten ja jos pääsee heti yliopistoon, niin kandi (bachelor) on käsissä 22-vuotiaana, sillä ei vaan työllisty juuri millään alalla, maisteri 24-25v
Junior high school kokolailla meidän yläaste ja senior high school lukio.
Ei Suomessa lorvia voi, koska tukia ei tule, jos opintopisteitä ei saa suoritettua.