Kun eroaminen on vaikeaa
En tiedä miten kertoa lyhyesti ja ytimekkäästi. mutta mutta.. Olen jahkaillut meidän eroa jo pitkään ja syitä on enemmän kuin jaksaa kirjoittaa, hoidan kodin täysin yksin, lapsemme on 2v ja mies on hoitanut häntä pisimmillään 1h ajan, ei koskaan kokkaa, siivoa, kaikki on minun vastuulla. Tekee pitkää päivää ja tulee illalla ärtyneenä kotiin siinä 19-21maissa. Tiuskii herkästi lapselle, normaalia lyhyempi pinna. Meillä on hyvä tukiverkko ja mummo ottaakin lapsen monesti kuukaudessa yökylään, mutta mitä mies haluaa silloin tehdä, JUODA! saatana että vituttaa. Haluaa kuulemma nollata ja relata. Ei tehdä mitään yhdessä, en tunne enää mitään miestäni kohtaa, illallakin menen nukkumaan vasta kun hän on nukahtanut. Miksi tämä lähteminen on niin vaikeaa... Miksi en pysty siihen...
Kommentit (7)
Pystyt kylla. Hyva etta teilla on vain yksi lapsi, parjaat hyvin yhden yksinhuoltajana. Noita miehia on niin paljon. Ihania poikaystavia ja aviomiehia, mutta kuin lapsi tulee eivat halua sitoutua siihen perhe-elamaan. Been there, done that. Olen onnellisempi lapsen kanssa yksin. Ei mitaan katkeruutta. Lapsi kay isallaan yhden yon joka toinen viikonloppu (siis tosi vahan). Meilla on tosi ihana elama lapsen kanssa, ollaan onnelliset ilman sita joka ei tassa halunnut olla osallisena alunperinkaan.
No en yhtään ihmettele et haluat erota.Ethän sä saa tosta suhteesta mitään , sulla on kaksi lasta siellä kotona.Hyväksy se että tästä miehestä ei ollut perhe-elämään ja ala tekemään asioita eron eteen.Äläkä syytä itseäsi, ei meillä ole kristallipalloa joka kertois kenestä on isäksi ja kenestä ei.
No mitä olette keskustelleet aiheesta?
Suostuuko puhumaan?
Mun mielestä olisi kyllä reilumpaa että sanoisit suoraan että nyt mennään juttelemaan parisuhdeneuvontaan ja jos ei suostu niin pakkaat tavarasi ja lähdet. (tietysti sitten pitää olla valmis pakkaamaan ne.)
Menet nukkumaan vasta kun hän on nukahtanut? Jotkut miehet on aika yksoikosia.Jos suhteessa ei oo seksiä ne ei tee mitään hyvää itsekään.Tosin ymmärrän jos sulla ei tee moisen mörököllin kans mieli mutta se on noidankehä.
Olen monesti sanonutkin, että tuntuu kuin tässä huushollissa olisi kaksi lasta kun hän käyttäytyy miten käyttäytyy. Ja puhuttu ollaan mitä hän haluaa puhua, naurahtelee ja ääntelee väliin siihen tyyliin ettei kiinnosta tai ota puheita tosissaan. Välillä on itsekkin sitä mieltä, että ero on paras ratkaisu, mutta huomenna taas sitä mieltä ettei elämä ole mitään ilman meitä. Ja sen tiedän ettei parisuhdeneuvontaan lähde, vieraille ihmisille ei puhu mitään ja on muutenkin epäsosiaalinen/ arastelee.
Ja pitääkö erotessa ottaa yhteyttä lastenvalvojaan vai miten huoltajuusasiat sovitaan? Tämä on se asia mikä mietittyttää todella paljon ja se pystyykö mies todella huolehtimaan lapsestaan kun minä en ole paikalla. Minullakin olisi työelämään palaaminen käsillä vuoden sisällä ja siitä jutellessa mies sanoo että sun vastuulle jää päiväkotiin vienti ja haku, koska HÄN on töissä, eikä kerkeä!!
-Ap
Ja seksistä sen verran, että miehelle ei ole ongelma olla ilman ja ei alunperinkään ole mikään seksuaalinen ihminen ollut. Sehän minua alkuaikoina kangertikin, mutta opin elämään asian kanssa. Aikaisemmissa suhteissa kun sitä todella oli. Ja ulkonäöstä ei voi olla kiinni, koska olen samoissa mitoissa kuin seurustelun alkuaikoina ja muilta miehiltä tuntuu saavan huomiota jo kauppareissulla.
-Ap
Luultavasti siksi, että olet vaan tottunut miehen seuraan ja kiintynyt häneen vaikka et enää rakastaisikaan.