Juhannus yksin. Kohtalotovereita?

Täällä myös yksi yksin juhannustaan viettävä - ja tämä on ihanan rauhallista! Lapset isänsä luona.

Juuri söin mielestäni ihanan gurmee-aterian: höyrytettyjä uusia perunoita ja porkkanoita voin kera. Hiukan tsatzikia. That's all. Jääkaappi pursuaa ruokia (en ollut varma, tulevatko lapset (aikuiset) mun luo syömään, mihin olen varautunut), mutta en kaipaa itse ollenkaan mitään lihaa, makkaraa, kanaa. Eilen söin lohta, nam sitäkin!

Ja nyt valkosuklaavadelmajäätelön kera ulos omalle terassille nautiskelemaan. Tää onnea on!

T. Nainen, joka on alle 50, mut yli 45 :)

Mulla tulikin yllätyskäänne tälle päivälle kun sisko pyysi mukaan Lintsille lastensa kanssa. En lintsistä tai laitteista välitä mutta oli mukava lähteä ihmisten ilmoille kun sääkin tuosta kirkastui ja lämpeni. Oli ihan mukavaa katsella ihmisiä ja meininkiä.

Hetken päästä menen saunaan ja sen jälkeen varmaankin joku leffa ja siideri.

Näyttää siltä, että ensimmäisestä (melkein) yksin vietetystä juhannuksesta on selvitty hengissä :)

ap

Vierailija kirjoitti:

Mulla tulikin yllätyskäänne tälle päivälle kun sisko pyysi mukaan Lintsille lastensa kanssa. En lintsistä tai laitteista välitä mutta oli mukava lähteä ihmisten ilmoille kun sääkin tuosta kirkastui ja lämpeni. Oli ihan mukavaa katsella ihmisiä ja meininkiä.

Hetken päästä menen saunaan ja sen jälkeen varmaankin joku leffa ja siideri.

Näyttää siltä, että ensimmäisestä (melkein) yksin vietetystä juhannuksesta on selvitty hengissä :)

ap

Oliko Lintsillä paljon väkeä? Se tosiaan on auki juhannuksenakin, ei ole koskaan tullut mieleen sinne lähteä. 

Sinulle joka kysyit, maalaan tauluja. 

N26 

Vierailija kirjoitti:

Mulla tulikin yllätyskäänne tälle päivälle kun sisko pyysi mukaan Lintsille lastensa kanssa. En lintsistä tai laitteista välitä mutta oli mukava lähteä ihmisten ilmoille kun sääkin tuosta kirkastui ja lämpeni. Oli ihan mukavaa katsella ihmisiä ja meininkiä.

Hetken päästä menen saunaan ja sen jälkeen varmaankin joku leffa ja siideri.

Näyttää siltä, että ensimmäisestä (melkein) yksin vietetystä juhannuksesta on selvitty hengissä :)

ap

Hienoa, ensi vuonna ohjeistat jotakuta muuta ensikertalaista, tai ehkä vietät juhannusta tänä kesänä löydetyn miehen kanssa :-)

25

Vierailija kirjoitti:

Sinulle joka kysyit, maalaan tauluja. 

N26 

Näin arvelin, millaisia? Maisemia, asetelmia, jotain abstraktimpaa? realistisia, kubismia, impressionistisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla tulikin yllätyskäänne tälle päivälle kun sisko pyysi mukaan Lintsille lastensa kanssa. En lintsistä tai laitteista välitä mutta oli mukava lähteä ihmisten ilmoille kun sääkin tuosta kirkastui ja lämpeni. Oli ihan mukavaa katsella ihmisiä ja meininkiä.

Hetken päästä menen saunaan ja sen jälkeen varmaankin joku leffa ja siideri.

Näyttää siltä, että ensimmäisestä (melkein) yksin vietetystä juhannuksesta on selvitty hengissä :)

ap

Oliko Lintsillä paljon väkeä? Se tosiaan on auki juhannuksenakin, ei ole koskaan tullut mieleen sinne lähteä. 

Lintsillä oli tosi paljon porukkaa. Paljon nimenomaan perheitä, veikkaanpa että monet olivat jostain muualta Suomesta tulleita, sen verran iloinen murteiden sekamelska siellä oli :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla tulikin yllätyskäänne tälle päivälle kun sisko pyysi mukaan Lintsille lastensa kanssa. En lintsistä tai laitteista välitä mutta oli mukava lähteä ihmisten ilmoille kun sääkin tuosta kirkastui ja lämpeni. Oli ihan mukavaa katsella ihmisiä ja meininkiä.

Hetken päästä menen saunaan ja sen jälkeen varmaankin joku leffa ja siideri.

Näyttää siltä, että ensimmäisestä (melkein) yksin vietetystä juhannuksesta on selvitty hengissä :)

ap

Hienoa, ensi vuonna ohjeistat jotakuta muuta ensikertalaista, tai ehkä vietät juhannusta tänä kesänä löydetyn miehen kanssa :-)

25

Joo, ihan hyvin tässä kävi. Nämä ensimmäiset joulut, juhannukset yms juhlat yksin tuppaavat vain keräämään ympärilleen suureet paineet. Häpeä on myös yksi tunteista; että miten tässä elämässä näin kävi?

Mutta aina kun selättää yhdenjuhlapyhän yksin, on kauempana siitä syvästä surusta, koko ajan lähempänä omaa uutta vahvempaa itseään.

Ensi vuonna haluaisin olla lasteni kanssa omalla mökillä, ja miksei siellä voisi olla toinenkin aikuinen mukana ;)

Niin ja kaksi edellistä kommenttia oli ap:lta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla tulikin yllätyskäänne tälle päivälle kun sisko pyysi mukaan Lintsille lastensa kanssa. En lintsistä tai laitteista välitä mutta oli mukava lähteä ihmisten ilmoille kun sääkin tuosta kirkastui ja lämpeni. Oli ihan mukavaa katsella ihmisiä ja meininkiä.

Hetken päästä menen saunaan ja sen jälkeen varmaankin joku leffa ja siideri.

Näyttää siltä, että ensimmäisestä (melkein) yksin vietetystä juhannuksesta on selvitty hengissä :)

ap

Hienoa, ensi vuonna ohjeistat jotakuta muuta ensikertalaista, tai ehkä vietät juhannusta tänä kesänä löydetyn miehen kanssa :-)

25

Joo, ihan hyvin tässä kävi. Nämä ensimmäiset joulut, juhannukset yms juhlat yksin tuppaavat vain keräämään ympärilleen suureet paineet. Häpeä on myös yksi tunteista; että miten tässä elämässä näin kävi?

Mutta aina kun selättää yhdenjuhlapyhän yksin, on kauempana siitä syvästä surusta, koko ajan lähempänä omaa uutta vahvempaa itseään.

Ensi vuonna haluaisin olla lasteni kanssa omalla mökillä, ja miksei siellä voisi olla toinenkin aikuinen mukana ;)

Vaikutat mukavalta ihmiseltä ap, olen varma, että löydät jonkun, kun se aika sinulle koettaa. Kaikki muu olisi hyvän naisen haaskausta!

25

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla tulikin yllätyskäänne tälle päivälle kun sisko pyysi mukaan Lintsille lastensa kanssa. En lintsistä tai laitteista välitä mutta oli mukava lähteä ihmisten ilmoille kun sääkin tuosta kirkastui ja lämpeni. Oli ihan mukavaa katsella ihmisiä ja meininkiä.

Hetken päästä menen saunaan ja sen jälkeen varmaankin joku leffa ja siideri.

Näyttää siltä, että ensimmäisestä (melkein) yksin vietetystä juhannuksesta on selvitty hengissä :)

ap

Hienoa, ensi vuonna ohjeistat jotakuta muuta ensikertalaista, tai ehkä vietät juhannusta tänä kesänä löydetyn miehen kanssa :-)

25

Joo, ihan hyvin tässä kävi. Nämä ensimmäiset joulut, juhannukset yms juhlat yksin tuppaavat vain keräämään ympärilleen suureet paineet. Häpeä on myös yksi tunteista; että miten tässä elämässä näin kävi?

Mutta aina kun selättää yhdenjuhlapyhän yksin, on kauempana siitä syvästä surusta, koko ajan lähempänä omaa uutta vahvempaa itseään.

Ensi vuonna haluaisin olla lasteni kanssa omalla mökillä, ja miksei siellä voisi olla toinenkin aikuinen mukana ;)

Vaikutat mukavalta ihmiseltä ap, olen varma, että löydät jonkun, kun se aika sinulle koettaa. Kaikki muu olisi hyvän naisen haaskausta!

25

Kiitos kauniista sanoistasi :)

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla tulikin yllätyskäänne tälle päivälle kun sisko pyysi mukaan Lintsille lastensa kanssa. En lintsistä tai laitteista välitä mutta oli mukava lähteä ihmisten ilmoille kun sääkin tuosta kirkastui ja lämpeni. Oli ihan mukavaa katsella ihmisiä ja meininkiä.

Hetken päästä menen saunaan ja sen jälkeen varmaankin joku leffa ja siideri.

Näyttää siltä, että ensimmäisestä (melkein) yksin vietetystä juhannuksesta on selvitty hengissä :)

ap

Hienoa, ensi vuonna ohjeistat jotakuta muuta ensikertalaista, tai ehkä vietät juhannusta tänä kesänä löydetyn miehen kanssa :-)

25

Joo, ihan hyvin tässä kävi. Nämä ensimmäiset joulut, juhannukset yms juhlat yksin tuppaavat vain keräämään ympärilleen suureet paineet. Häpeä on myös yksi tunteista; että miten tässä elämässä näin kävi?

Mutta aina kun selättää yhdenjuhlapyhän yksin, on kauempana siitä syvästä surusta, koko ajan lähempänä omaa uutta vahvempaa itseään.

Ensi vuonna haluaisin olla lasteni kanssa omalla mökillä, ja miksei siellä voisi olla toinenkin aikuinen mukana ;)

Vaikutat mukavalta ihmiseltä ap, olen varma, että löydät jonkun, kun se aika sinulle koettaa. Kaikki muu olisi hyvän naisen haaskausta!

25

Kiitos kauniista sanoistasi :)

ap

Mä olen kaikki juhlat yksin, tai no kaksin koiran kanssa. Muista ei niin väliä, mutta jussina kyllä sattuu sydämeen. On mulla lapsi, mutta hänellä on onneksi menoa yleensä, ja juhannuksena laitan isälleen.

Yksinäisyyttä lievittää toki koira, jonka kanssa eletään jokainen hetki lähellä toisiamme. Kas näin: http://[url=http://aijaa.com/Yg2NHO][img]http://i4.aijaa.com/t/00194/14197731.t.jpg[/img][/url]

Yritän tässä lattialla maaten rullailla kipeätä selkää auki. Koira tsemppaa yrittämällä nuolla naamaa.

Lisäksi tuo vie ulos. On niin kiva, kun voi mennä vaikka pellolle kävelemään. Ja kukaan ei katsele kieroon. Tai no, ei siellä ole ketään katsomassakaan... Mutta kyllä olisi yksinäistä elämä ilman tuota karvaturria.

Ei onnistunut linkki. Kokeillaan.

http://aijaa.com/Yg2NHO

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla kans ollut yksinäinen juhannus. Olen 33v mies ja naimisissa masentuneen naisen kanssa (masentui 2 v sitten mm. vaikean ja kylmän lapsuuden takia). Oi niitä ensimmäisiä yhteisiä juhannuksia, ne ovat mennyttä. Mietin onko se tätä loppuelämän. Vaikka toinen on asunnossa, tuntuu välillä olevan 100 km:n välimatka. Lähinnä kuoret jäljellä toisesta. Mikään ei huvita tai innosta, kuulemma ei saa iloa oikein enää mistään. Tänään kuitenkin otti kädestä kiinni ja silitti vaikka ei enää osaa/halua puhua oikein mistään. Apua ei suostu hakemaan. Kuulemma ei halua eroakaan kun vielä on tunteita mua kohtaan. Nyt puoliso lähti käppäilemään ulos ja laitoin kakun uuniin. Syön sen yksin, puolisolla syömishäiriö ja pelkää lihovansa. Kyseessä hoikka nainen. On tullut itkettyä ja fiilisteltyä hyviä aikoja. On tämäkin kohtalo. En tiedä kauanko jaksan enää.

Voimia sinulle ja  vaimollesi. Raskas tilanne. Tuo kuulostaa tosi raskaalta, ettei vaimosi hae apua. Koeta saada hänet ammattiauttajalle. Eihän tilanne muuten kohene varmaankaan. Minulla ei ole kokemusta masentuneista ihmisistä, mutta voin kuvitella, kuinka voimaton olosi on.

Kiitos! Voimattuus on juuri oikea sana tälle tilanteelle. Ei tällaiseen osannut mitenkään varautua. Yritän saada hänet edelleen hakemaan apua itsellensä, mutta en saa vastakaikua, ei ymmärrä ilmeisesti itse oman tilansa vakavuutta. Hyvää juhannusta sinnepäin :)

Suurin osa maailman ihmisistä ei vietä juhannusta. Ihan turha sen takia surra.

Juhannus kaupungissa ja lähiössä on mielenkiintoinen ilmiö. Huomaa kuinka maahanmuuttajat uskaltautuvat enemmän esiin kodeistaan, nytkin kun kuljin yhden parvekkeen ohi siellä oli jotkut juhlat ja iloisesti juttelivat. Yleensä aina täysin hiljaista. Myöskin lenkkipolulla tuli tummaihoinen perhe vastaan enkä yleensä heitä näe.

Toisaalta aika surullista, tarkoittaako se sitä että he ovat omissa oloissaan muuten, paitsi silloin kun kantikset häipyvät maalle?

Vierailija kirjoitti:

Kiitos! Voimattuus on juuri oikea sana tälle tilanteelle. Ei tällaiseen osannut mitenkään varautua. Yritän saada hänet edelleen hakemaan apua itsellensä, mutta en saa vastakaikua, ei ymmärrä ilmeisesti itse oman tilansa vakavuutta. Hyvää juhannusta sinnepäin :)

Mitä jos sanoisit hänelle että nyt varataan aika lääkäriin ja lähtisitte yhdessä käymään - ihan yksinkertaisesti mielialalääkkeet voisivat auttaa. Nimim. itse käynyt läpi masennuksen. Jälkikäteen olen miettinyt että kunpa mies olisi vienyt vaikka väkisin lääkäriin. En tietenkään voi syyttää häntä, on varmasti vaikea tietää miten toimia jos tilanne on ihan uusi. Jaksamista!

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa maailman ihmisistä ei vietä juhannusta. Ihan turha sen takia surra.

Ymmärrät varmaan, että kyse ei tässä ole juhannuksesta sinänsä, vaan juhlapyhästä. Tilanne olisi sama Hanukan, Kwanzan, Cinco de Mayon etc. aikana, jos muut näennäisesti viettävät sitä yhdessä ja joku on yksin (ja kärsii siitä, kaikki eivät kärsi)

25

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa maailman ihmisistä ei vietä juhannusta. Ihan turha sen takia surra.

Ymmärrät varmaan, että kyse ei tässä ole juhannuksesta sinänsä, vaan juhlapyhästä. Tilanne olisi sama Hanukan, Kwanzan, Cinco de Mayon etc. aikana, jos muut näennäisesti viettävät sitä yhdessä ja joku on yksin (ja kärsii siitä, kaikki eivät kärsi)

25

Juuri näin. Mikäs sinun tarinasi on nro 25? Miksi sinä vietät juhannuklsen yksin?

ap