Lue keskustelun säännöt.
Puolison kuolema ei ole taloudellinen katastrofi, mutta avioero on.
Kommentit (32)
Ap, erossa tismalleen näin. Mitkään velvoitteet ja vastuut eivät muutu tai katoa. Tulot romahtaa, varallisuus puolittuu. Kaikki ja kaiken tekeminen jää itselle kun ei ole toista. Persikkana kakun päällä yksinäisyys, fyysinen ja henkinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olisin tullut paljon paremmin taloudellisesti toimeen jos puoliso olisi kuollut, enkä eronnut.
Minulla toisinpäin. Jos eroaisimme, mies jatkaisi lasten elättämistä puoliksi kanssani. Meillä olisi varmaan vuoroviikot, jolloin voisin ajoittaa lapsettomille viikoilleni yövuorot ja työmatkat, jolloin voisin jatkaa nykyisessä työssäni.
Jos mies kuolisi, minulla ei olisi mitään turvaverkkoja (nyt ainoa on mies) joten joutuisin luopumaan nykyisestä, hyvin palkatusta työstäni ja etsimään virka-aikaan tehtävää, ei matkustamista sisältävää, varmasti huonommin palkattua työtä. Lisäksi joutuisin elättämään lapset ihan yksin, mieheltä ei jäisi kuin asuntovelkaa.
Riippuu molemmissa tapauksissa alkuperäisestä tulo- ja omaisuustilanteesta. Leski, jos on henkivakuutus, toki saa sen. Leskeneläkkeen saa, jos on yhteisiä lapsia tai puolison kuollessa ikää yli 50 vuotta. Siltikin eläkkeet ovat yleensä pieniä, muutamia kymppejä nuorilla leskillä. Eri asia on jäädä leskeksi vanhana hyväeläkkeisen puolison kuoltua.
Nykyisessä liitossani saisin hyvän henkivakuutuksen kokonaisuudessaan, josta saisin puolet, mikäli eroaisimme. Ensimmäisestä liitostani, josta jäin leskeksi sain puolet velkaisesta kerrostalokaksiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, erossa tismalleen näin. Mitkään velvoitteet ja vastuut eivät muutu tai katoa. Tulot romahtaa, varallisuus puolittuu. Kaikki ja kaiken tekeminen jää itselle kun ei ole toista. Persikkana kakun päällä yksinäisyys, fyysinen ja henkinen.
MIten niin erossa tulot romahtaa? Sama työpaikka ja sama palkka minulla oli ennen ja jälkeen eron, ei tulot romahtaneet mitenkään. Varallisuuskaan ei puolitu, jos on avioehto.
Kumpikaan tilanne ei olisi taloudellinen katastrofi, koska meillä ei ole koskaan ajateltu niin, että eletään yhteisten tulojen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos tulisi ero niin mies jatkaisi lapsesta huolehtimista, niin taloudellisesti kuin muutenkin. Jos mies kuolisi, joutuisin elättämään lapsen yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikkeen kannattaa varautua.
Niin. Älkää allekirjoittako avioehtoa ja ottakaa miehelle korkea henkivakuutus. Näillä pärjää pitkälle.
Erossa mies on minulle ja lapsille kuin kuollut. Ei huolehdi mistään, ei rahallisesti eikä muutenkaan. Olen kuitenkin maksanut hänelle puolet asunnostamme.
Eli minulle ero oli se katastrofi. Jos puolisoni olisi kuollut eläisimme ihan hyvin velattomassa talossa lasten kanssa. Surullista mutta totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkeen kannattaa varautua.
Niin. Älkää allekirjoittako avioehtoa ja ottakaa miehelle korkea henkivakuutus. Näillä pärjää pitkälle.
Köyhtyisin vähintään 60 tonnia jos eroaisimme ilman avioehtoa... Miksi ihmeessä minun ei siis sellaista kannattaisi allekirjoittaa/omistaa? Elääkö joku yhä maailmassa jossa mies automaattisesti on se rikkaampi osapuoli :'D??
Jos pääsisin eroon miehestä, joutuisi hän maksamaan minulle n. 40 k€ plus elatusmaksut sun muut. Jos mies kuolisi, jäisi mulle maksettavaksi koko paska pitäjä plus lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis avioehto kannattaa ehdottomasti allekirjoittaa. Ettei mies vie puolia omaisuudesta.
Jouduin maksamaan miehelle 100 00, että pääsin eroon avioliitosta. Nyt kitkuttelen lasten kanssa, kun minun omaisuuteni on kiinni asunnossa.
Mitä? Ottaako joku nykyään itseään köyhemmän tai huonommin ansaitsevan miehen? No huh huh. Siinä tapauksessa avioehto lienee tarpeen. Enpä ole ennen tällaisesta kuullut, mitä lie betanaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkeen kannattaa varautua.
Niin. Älkää allekirjoittako avioehtoa ja ottakaa miehelle korkea henkivakuutus. Näillä pärjää pitkälle.
Minä kannatan avioehtoa. Ja meillä on sellainen. Mies on suurituloinen mutta en halua erossa hänen tuloistaan hyötyä vaikka avioliitossa ovat yhteisiä. Itse olen ihan hyvätuloinen eikä mielenkiintoa viedä kenenkään omaisuutta erossa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä? Ottaako joku nykyään itseään köyhemmän tai huonommin ansaitsevan miehen? No huh huh. Siinä tapauksessa avioehto lienee tarpeen. Enpä ole ennen tällaisesta kuullut, mitä lie betanaisia.
Kyllä ottaa, me betat kun ei olla maksullisia naisia.
Aika fifty-fifty menisi mulla. Muutaman sata tonnia nettoaisin heti kummassakin tapauksessa, leskenä tosin saisin lisäksi leskeneläkkeen niin ettei kannattaisi töissä turhaan käydä.