Kumpi on pahempaa.Henkinen vaiko fyysinen väkivalta?

Henkinen väkivalta. Fyysinen väkivalta on helppo huomata, ja ehkä astetta helpompi lopettaa. Henkistä ei välttämättä huomaa/tajua ulkopuoliset, eikä sitä myöskään ole helppo lopettaa. Henkisen väkivallan uhrit voivat saada traumoja loppuiäkseen, jopa mielenterveysongelmia.

Henkinen tietty.Kyllä väkivalta lopettaa v**tuilun.Niin se vain on.

Koin sitä paljon entisessä työpaikassani.Ihmettelin vuosia kun muutamat irtisanoutuivat firmasta.Käsitin sen vasta sitten kun itse jouduin samaan tilanteeseen.

Henkinen

Mä olen kokenut suhteessa molempia

Vain henkinen on väkivaltaa. Fyysinen väkivalta ilman henkistäväkivaltaa on kamppailu-urheilua.

Tietenkin se  fyysinen, sillä sehän aina ,ilman muuta,  sisältää jo ja myöskin sen henkisen väkivallan. (...vai arveletko ap. ihmisiä hakattavan teho-osastolle ihan vaan  kohteliaasti ja ystävällisesti  hymyillen  samalla mukavia ja leppoisia heille  jutustellen ? )

Fyysinen väkivalta on myös henkistä väkivaltaa. Seurausten kannalta enemmän on merkitystä väkivallan voimakkuudella ja kestolla. Hekinenväkivalta voi kestää pitkään lähes huomaamattomana, fyysinen ei vähäisenäkään jää yleensä huomaamatta ja siihen on helpompi puuttua.

Vierailija kirjoitti:

Fyysinen väkivalta on myös henkistä väkivaltaa. Seurausten kannalta enemmän on merkitystä väkivallan voimakkuudella ja kestolla. Hekinenväkivalta voi kestää pitkään lähes huomaamattomana, fyysinen ei vähäisenäkään jää yleensä huomaamatta ja siihen on helpompi puuttua.

Sikäli kun paikalla on joku, joka näkee ja uskaltaa sen lisäksi vielä puuttua tapaukseen.

Hakkaamiselle ei hakkaaja yleensä kaipaa silminnäkijöitä ja todistajia,yhtä vähän kuin raiskaaja vastaavasti  omalle  teolleen.

Seuraukset,eli fyysiset vammat  voivat olla jopa elinikäiset.

Jonkun työpaikan idiootin nälvijän taas unohtaa helposti kun hänestä pääsee eroon,sillä kukapa nyt  sellaista viitsisi ehdoin tahdoin kovin pitkään sen jälkeen  muistella.

Fyysinen väkivaltahan on vain sen henkisen väkivallan seuraava aste, eli sen vaihe n:o 2 (joka aina sisältää myös sen  edellisen).

Vaihe jossa sanat muuttuvat jo teoiksi...

Se mitä pidetään 'henkisenä väkivaltana' on vaikeammin määriteltävissä.

Jonkun mielestä henkistä väkivaltaa on sellainen, jos työkaveri sanoo vaikka että :"Onpa sinulla tylsän näköinen kampaus,ei sovi muuten yhtään tollaselle rumalle perunanenälle kuin sinä", tai jopa sekin, ettei työkaveri koskaan kiitä eikä tervehdi tms.

Tuollaisella työkaverilla on ongelmia,eivätkä tuollaiset yleensä muutenkaan säily pitkään työpaikassa,jos tuollaista peliään jatkavat.

Asiasta voi huomauttaa ja siitä voi kertoa pomolle jos työkaverin aiheuttama  häiriö muuttuu sietämättömäksi.

Jos joku  pomo taas  syyllistyy sellaiseen,on syytä ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun, tai jos suinkin mahdollista lopputili jo  sellaisesta työpaikasta .

Henkinen väkivalta nujertaa itsetunnon.

Mies alkoi kritisoida ja yrittää muuttaa mua toisenlaiseksi heti häiden jälkeen. ulkonäössäni ja puheessaani ja käytöksessäni, kaikessa. Hämmästyttävää, miten nopeasti se vie itseluottamuksen. Nyt riittää yksi kriittinen tai sellaiseksi tulkittava katse masentamaan mut. Tuntuu, etten kelpaa millään, vaikka kuinka yritän.

Kumpi voi viedä hengen yhdellä iskulla? Kumman seurauksista joutuu pelkäämään?

Kun luita on murtuneena ja epäilet sisäelimiesi kuntoa oddottaen sairaalassa tutkimuksia, ei se henkinen kidutuskaan olisi mieltä ylentävää. Se on kuitenkin helpompi unohtaa siinä tilanteessa.

Fyysinen sisältää henkisen puolen. Jos sut hakataan lenkkipolulla, et ehkä enää uskalla mennä sinne ja ehkä kaikki muistotkin sieltä muuttuvat huonoiksi tms.

Fyysisen väkivallan vammat paranevat useimmin. Henkisen vammoja on vaikea määritellä, joten ne jäävät hoitamatta tai eivät parane.

Fyysistä väkivaltaa ilman henkistä väkivaltaa on vain nyrkkeilykehässä ja tatamilla.

Vierailija kirjoitti:

Henkinen väkivalta nujertaa itsetunnon.

Mies alkoi kritisoida ja yrittää muuttaa mua toisenlaiseksi heti häiden jälkeen. ulkonäössäni ja puheessaani ja käytöksessäni, kaikessa. Hämmästyttävää, miten nopeasti se vie itseluottamuksen. Nyt riittää yksi kriittinen tai sellaiseksi tulkittava katse masentamaan mut. Tuntuu, etten kelpaa millään, vaikka kuinka yritän.

Oletko siis itse  niin saamaton vässykkä, ettet kertakaikkiaan  pysty ottamaan eroa tuollaisesta miehestä ?

Vierailija kirjoitti:

Fyysistä väkivaltaa ilman henkistä väkivaltaa on vain nyrkkeilykehässä ja tatamilla.

Eikä sielläkään niissä saa sentään aiheuttaa tarkoituksella (...tai periaatteessa vahingossakaan) fyysisiä vammoja sille harjoitusvastustajalle tai ottelukumppanille.

Nyrkkeilyssä niitä tosin sattuu useammin kuin missään tatamilla harjoitettavissa ns. kamppailu-ja itsepuolustuslajeissa.

No kyllä sellainen jatkuva nälviminen, syrjintä ja leikkimielinen alentaminen on vahingollisempaa kuin kerran turpaansa saaminen.

Varmasti myös sairaalakuntoon raiskaaminen ja silpominen on pahempaa kuin se että naapurisi haukkui kasvimaasi tyhmästitehdyksi.

Henkinenväkivalta monesti salakavalampaa ja ihmiset tarvitsevat fyysisiä näkyviä merkkejä ja todisteita ennenkuin voivat osoittaa sympatiaa uhrille.

Helpompi on esim. saada ymmärrystä ja paapontaa jos on näyttää toisille että hei tässä minulla on katkennut jalka, katso vaikka röntgenkuva, kuin mennä todistamaan että tässä minulla on nujerrettu itsetunto katso vaikka.

Henkistä väkivaltaa vähätellään enemmän kuin fyysistä.

Jos puolisosi vaikka harjoittaa parikymmentä vuotta päivittäin sinun nujertamistasi ja lyttäämistäsi, aloittaa pienesti, kasvattaa kiusaamisesi astetta huomaamattasi ja tuhoaa psyykkeesi täysin. Joudut koko ajan kuulemaan miten ruma, tyhmä ja vastenmielinen olet. Kaikki mitä teet on väärin. Olet nolo, et osaa mitään. Pyyhit pölytkin väärin. Et ole tehnyt tarpeeksi koskaan, länkyn länkyn länkyn. Olet oksettava haiseva lahna, kukaan ei voi arvostaa kaltaistasi ällötystä jne.

 Ja sitten kun kerran pimahdat ja vaikka potkaiset munille tai lyöt naamaan, sinä olet sitten se paha ja hän täysin viaton uhri.

Joka paikassa saat kuulla että mikään ei oikeuta lyömään toista, väkivalta on aina väärin. Pitää pystyä olemaan lyömättä. Toisella on oikeus olla kotonaan miten haluaa etkä saa mennä häntä lyömään.

Minun on hankala suhtautua koettuun henkiseen väkivaltaan nykyään normaalisti. Psykologi vain kyseli esim. onko minut raiskattu ym. ja kun vastaus oli ei niin hän jotenkin antoi sellaisen kuvan että ok, ei mitään kovin kamalaa siis ole tapahtunut.

Mun mielestäni fyysinen, koska siihen usein liittyy se henkinenkin väkivalta, esim parisuhteessa. Kyllä se hakattu osapuoli kärsii samalla henkisestäkin väkivallasta kun tulee hakatuksi.

En hyväksy kumpaakaan, joten en myöskään jaottele paha - pahempi.