Kumpi on pahempaa.Henkinen vaiko fyysinen väkivalta?

No totta helvetissä fyysinen on pahempi - vai oletteko kuulleet fyysisestä pahoinpitelystä, jota uhri ei olisi kokenut myös henkisenä väkivaltana? Kyllä ne kulkevat käsi kädessä. Lisäksi fyysisestä pahoinpitelystä voi saada elinikäiset vammat konkreettisesti, eikä mikään terapia auta. Henkisistä vammoista voi toipua sitä vastoin melko hyvin.

Sisareni pahoinpideltiin klassisesti nakkikioskilla. Elinikäinen vamma aivoihin, joka päivä tuo fyysinen pahoinpitely vaikuttaa hänen elämäänsä. Ja hän ottaisi satavarmasti tuon pahoinpitelyn henkisenä, jos saisi valita. Henkiseen väkivaltaan voi sentään yrittää itse vaikuttaa, mutta siihen, että joku isokokoinen äijä iskee pienikokoista naista takaapäin täysillä päähän, ei paljon ehdi kis...saa sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Fyysisen väkivallan vammat paranevat useimmin. Henkisen vammoja on vaikea määritellä, joten ne jäävät hoitamatta tai eivät parane.

Fyysinen väkivalta voi viedä jopa yhdestä kerrasta hautaan, tai pyörätuoliin lopuksi elämäksi...Pelkkä ns. 'henkinen väkivalta' ei kuitenkaan voi olla kuin sanoja, tai jotain (huonosti) käyttäytymistä.

Vasta kun käyttäytyminen alkaa muuttua oikeasti  väkivaltaiseksi, voidaan  oikeastaan alkaa vasta puhua väkivallasta.

Pelkkiä sanoja vastaan voidaan kyllä hyvinkin pitää puolia 'vastasanoin'.

Eli aina voi sanoa jotain takaisin

Se taas antaako jonkun harjoittaman ( ja sellaiseksi tarkoittaman)'henkisen väkivallan sanallisten  ilmaisujen muuttua myös itselleen 'tosiksi',riippuu siis  kyllä aivan siitä henkilöstä johon nuo  ilkeät sanat kohdistuvat.

Jos kerran  varmasti tietää sen ,ettei haukkumiseen ole mitään aihetta,niin ei sellaista puhetta kenenkään tarvitse alkaa kuuntelemaan.

Eli aina kun sellaista ilmenee,voi sanoa vastaan ja muuten ( jos on esim. joku sukulainen, tai työkaveri, jonka tapaamista ei voi välttää) voi alkaa  vähentää kaikkea muuta ylimääräistä  kommunikointia hänen kanssaan.

Eli on vain sen ajan ja ne kanssakäymisen hetket   hänen kanssaan, mitkä jostain (esim. työ-,tai sukulaisuus-) syistä on vain välttämätön  pakko hoitaa pois omasta  päiväjärjestyksestään  jotenkin .

Olen tuntenut elämäni aikana moniakin  tällaisia henkilöitä, mutta kun olen sitten joskus aikanaan päässyt eroonheistä kustakin vuorollaan, niin ei siitä mitään pysyviä traumoja ole päässyt muodostumaan, sillä kaikki ns. kusipäät, eli sellaisiksi osoittautuneet unohtaa kyllä ihan mielellään ja kun mitään positiivista sisältöä ei heidän muistoissaan vastapainona ole,niin ne ikävät muistot kyllä tippuvat mielestä yleensä ihan omalla painollaan.

Jos taas  joku taas löisi esim. etuhampaat suusta tai jos (pahemmassa tapauksessa) joutuisi jäämään ennenaikaiselle sairaseläkkeelle, niin se sellainen kyllä muistuttaisi aina  itsestään-halusi tai ei.

Henkinen väkivalta, kun se tulee omien vanhempien puolelta, on pahinta. Ja kun se kestää pitkään piilossa, lapsi tai aikuinen lapsi ei enää yksinkertaisesti kestä elää. Fyysinen väkivalta tuntuu pieneltä tähän verrattuna.

Fyysisen väkivallan seuraukset näkyvät usein ulospäin. Henkisen väkivallan seuraukset näkyvät näin kesäaikaankin siinä, että yhtä lasta perheineen ei näy vierailemassa vanhempiensa luona. Ei näy joulunakaan, eikö enää koskaan henkisen väkivallan aina vaan jatkuessa. Naapurit, sukulaiset ja jopa sisarukset perheineen kuulevat totuudesta poikkeavan version, miksi yksi lapsi ei enää halua käydä kotona. Lapsella on kiire töissä, ovat matkoilla, ovat sairaana, kaikki valetta. Samaan aikaan vanhemmat kirjoittelevat tälle yhdelle lapselle haukkumakirjeitä, valheita ja loukkauksia, tietäen että tekevät henkistä väkivaltaa. Koska kaikki tehdään piilossa, muut eivät usko. Ja näin tukevat henkistä väkivaltaa, uskoen vanhempien valheita ja mustamaalausta, syrjimällä yhtä lasta.

Vierailija kirjoitti:

Henkinen väkivalta, kun se tulee omien vanhempien puolelta, on pahinta. Ja kun se kestää pitkään piilossa, lapsi tai aikuinen lapsi ei enää yksinkertaisesti kestä elää. Fyysinen väkivalta tuntuu pieneltä tähän verrattuna.

Entä jos vanhemmat olisivatkin harjoittaneet fyysistä väkivaltaa kasvatuskeinonaan ? Fyysinen väkivalta ei kyllä koskaan tunnu 'pieneltä' siitä johan se kohdistuu.

Ei pelkkä henkinen väkivaltakaan vaikutuksiltaan mitään pientä ole,tokikaan,usein aivan päinvastoin.

Näitä kahta ei kuitenkaan pitäisi rinnastaa( ja kuten usein,vielä jotenkin ikäänkuin 'toisensa poissulkevina vaihtoehtoina'). Nehän ovat vain väkivaltaisen suhtautumisen ja käyttäytymisen  eri asteita.

Fyysinen väkivalta  on aina pidemmälle vietyä ja konkreettisesti myös selkeämmin todettavissa, silloin kun sitä ilmenee.

Vierailija kirjoitti:

Mietin syiden sekä seurauksien suhteita.

Henkinen väkivalta on pahempaa.Jos esimerkiksi parisuhteessa käyttää fyysistä väkivaltaa,siitä voi tehdä rikosilmoituksen,se on "tarpeeksi hyvä" syy lähteä suhteesta,ja asiaa voi käsitellä läheisten kanssa.

Henkinen väkivalta voi olla salakavalaa,jatkuvaa mutta hienovaraista alistamista,nöyryyttämistä,haukkumista,laiminlyöntiä,joka nakertaa kohteen itsetunnon olemattomaksi.

Hakkaa ja potki, mut et v*ttu koske hiuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkinen väkivalta, kun se tulee omien vanhempien puolelta, on pahinta. Ja kun se kestää pitkään piilossa, lapsi tai aikuinen lapsi ei enää yksinkertaisesti kestä elää. Fyysinen väkivalta tuntuu pieneltä tähän verrattuna.

Entä jos vanhemmat olisivatkin harjoittaneet fyysistä väkivaltaa kasvatuskeinonaan ? Fyysinen väkivalta ei kyllä koskaan tunnu 'pieneltä' siitä johan se kohdistuu.

Ei pelkkä henkinen väkivaltakaan vaikutuksiltaan mitään pientä ole,tokikaan,usein aivan päinvastoin.

Näitä kahta ei kuitenkaan pitäisi rinnastaa( ja kuten usein,vielä jotenkin ikäänkuin 'toisensa poissulkevina vaihtoehtoina'). Nehän ovat vain väkivaltaisen suhtautumisen ja käyttäytymisen  eri asteita.

Fyysinen väkivalta  on aina pidemmälle vietyä ja konkreettisesti myös selkeämmin todettavissa, silloin kun sitä ilmenee.

No meillä vanhemmat harjoittivat fyysistä väkivaltaa henkisen ohella. Vastasin vain ap:n kysymykseen, koska se oli minulle helppoa. Vuosikymmenien ymmärryksen ja traumojen tulos, henkinen on pahempaa.

Koulussa käy usein niin, että ensin jotakuta lasta kiusataan henkisesti ja kun lapsi menettää hermonsa ja mottaa kiusaajia, hän joutuu rehtorin puhutteluun ja saa rangaistukset. Mielestäni henkinen väkivalta on silloin pahempi, jos sillä ärsytetään tahalleen toinen hermoraunioksi. Sellainen fyysinen väkivalta, joka kohdistuu toiseen ilman ärsyttämistä ja vahingoittamistarkoituksessa on pahempaa kuin henkinen väkivalta.