Lue keskustelun säännöt.
Onko jokainen UPI:n "tutkija" kiihkeä Naton kannattaja?
20.06.2016 |
Voiko Ulkopoliittiseen instituuttiin päästä edes töihin, jos ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä. Olen kuunnellut monia eri henkilöitä tuosta instituutista ja joka ikinen tuntuu olevan ihan hirveä Nato-jäsenyyden kannattaja?
Kommentit (7)
Mutta kun UPI:n ulkopuolella on monia muita asioihin erittäin hyvin perehtyneitä henkilöitä, jotka taas eivät ole kiihkeitä Naton kannattajia. Nimenomaan UPI:ssa on kaikkein kovimmat Naton kannattajat Suomessa mitä tulee tutkijoihin. Eli onkohan tuon instituutin toiminta täysin "objektiivista" joka suhteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KKool kirjoitti:
KKool alaviiva ukko. KKonabasss.
kkorrrner_isännyys jumankkauuta
En osaa sanoa koko UPI:n tutkijakunnasta, mutta joukosta löytynee suurella todennäköisyydellä yleisesti positiivisesti länsimaalaiseen, liberaaliin ja sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen positiivisesti suhtautuvia henkilöitä, jotka ovat usein kohtalaisen nuoria. Tässä katsantokannassa Nato-jäsenyys voi tuntua joko a.) itsestäänselvyydeltä tai b.) yhdeltä vaihtoehdolta, jolla on niin positiivisia kuin negatiivisia seurauksia, mutta joka linkittäisi Suomea vahvemmin läntisen arvomaailman osaksi. Kun ollaan jo EU:ssa, herää kysymys, että miksei oltaisi myös Natossa.
Ulkopolitiikan realistit katsovat asioita pienvaltiopessimismin kautta, ja tässä katsantokannassa Nato näyttäytyy joko turvallisuuden takeena tai riskipolitiikkana, tai molempina yhtäaikaa. Toisaalta Krimin miehityksen jälkeen on aika yllättävää, että edelleen julkiseen keskusteluun eksyy väkeä, joiden mielestä parasta olisi pysytellä erossa Natosta - olisi voinut kuvitella, että Krimin miehitys olisi alleviivannut sitä, että Venäjän naapureiden olisi syytä hankkia niin paljon sitovaan sopimukseen sidottuja ystäviä kuin mahdollista.
Yleisesti Suomen tutkijakunnasta löytyy myös vanhan linjan puolueettomuuteen kallistuvia, mutta kaiken kaikkiaan kenttää saattaa sekoittaa jonkinasteinen epävarmuus Suomen sanoisinko valikoivasta ulkopolitiikasta, ja Suomessahan on ulkopolitiikassa perinteinen konsensusajattelu ollut tärkeässä roolissa: yritetään löytää yhteinen linja ja pysyä siinä.
UPI:ssa ei ole poliittista agendaa, mutta tutkijat joutuvat myös argumentoimaan näkemyksiään kollegoiden kanssa - ehkä se ei Krimin tapahtumien valosssa ole ihan helppoa nyt puolustaa ei-Nato-linjaa? Vuosituhannen alussa se oli helpompaa USA:n interventiopolitiikan ja Venäjän näennäisen heikkouden vuoksi.
Kiihkeästä en tiedä mutta onhan se aika huvittavaa että kun tulokset ja lausunnot ovat "vääriä" huudellaan paikalle Aleksanteri instituutin edustajia niin saadaan sopivan Venäjä myönteisiä lausuntoja :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Trollien mielestä muut ovat Nato-myönteisiä.
Syvällinen perehtyminen asioihin vaikuttaa ihmisen näkemyksiin. Kun katselee Suomen ja Euroopan tilannetta viileän analyyttisesti, päätyy jäsenyyden kannalle todennäköisemmin kuin ne, jotka vanhassa YYA-hengessä uhoavat ja pelottelevat "jenkkien sotiin" joutumisella.