Eksän tapaaminen ekaa kertaa eron jälkeen

Tuskin pystyt näyttelemään superonnellista, jos olet surun murtama. Ole oma itsesi mutta tsemppaa itseäsi ettet kuitenkaan mene avautumaan miehelle. Välttele miestä parhaasi mukaan. Pyydä ystävää olemaan tukenasi koko ajan.

Kiitos vastauksesta. Siitä ei ole pelkoa että menisin avautumaan. En varmasti mene. Mulla oli aluksi sellanen aivan järkyttävä viha miestä kohtaan. Nyt 2kk jälkeen tuo viha on muuttunut pettymykseksi ja kaipuuksi. Musta on oikeastaan tullut sellanen ihminen, jota aikaisemmin olen itse halveksinut: deittailen monia miehiä ja saatan jopa antaa ymmärtää jotain, mutta todellisuudessa kukaan heistä ei vedä vertoka exälleni. Ketään heistä en kauaa jaksa katsella. Sanoin juuri ystävällenikin eilen, että koskaan en tule yhtä hyvää miestä löytämään kuin mitä exäni on. Nää lyhyt heilat vaan auttaa mua hieman jaksamaan, mutta todellisuudessa sisällä kalvaa raastava ikävä sitä omaa tuttua ja turvallista miestä kohtaan. -ap

Tiedän, miltä susta tuntuu! Erosin kanssa viiden vuoden parisuhteesta muutama vuosi sitten ja ero tuli täysin puskista. Olin täysin varma, että mies oli "se oikea" ja tulemme viettämään koko loppuelämämme yhdessä. En uskonut, että enää koskaan voisin rakastua.

Itse teidän näkemiseen, niin on vaikeaa sanoa, kuinka sinun tulisi käyttäytyä tilanteessa ja sehän riippuu ihan sinusta. Itse yrittäisin olla kylmän asiallinen ja pyrkiä siihen itkemiseen vaikka jälkikäteen.

Elättelin toiveita yhteenpaluusta 2 vuotta, mutta salaa... Ex-mieheni jopa ruinasi minua jälkikäteen takaisin, mutta olin (onneksi) liian ylpeä ja kostonhaluinen. Nyt olen seurustellut kaksi vuotta aivan upean ihmisen kanssa, enkä voisi enää kuvitellakaan seurustelevani eksäni kanssa! Tää ei siis varman paljoa helpota, mutta joskus vuosien päästä voit katsoa tätä tilannetta varmasti ihan eri perspektiivistä.

Jätä tapaaminen väliin, älä mene sinne. Olen kokenut saman, lasten takia pakko olla yhteydessä, mutta kaikki hoituu onneksi tekstareilla ja sähköpostilla.