Mieheni on nihilisti yläluokkaisesta kodista ja minä huonommista lähtökohdista

Mieheni mukaan minun kotitaustani on vastannut bordellia ja hänen, ns. porvarillinen lapsuudenkoti on ihmisen kehitykselle paras mahdollinen paikka. Olen ollut naimisissa, ei lapsia, mutta nyt on tullut tämän asian suhteen mitta täyteen. Mieheni on oikeassa mahdollisesti, mutta voiko suhteesta koskaan tulla 20-30 vuotta kestävää, jos taustat ovat niin erilaiset ja joka päivä joutuu kuulemaan tätä eroa korostettavan? Onko muilla samanlaista tilannetta ollut?

Kiitos, niin teen, asiaa on veivattu jo todella pitkään, minun täytyisi kuulemma kovasti muuttua, ajatella hänen tavallaan, jakaa sellaiset arvot mitä hänelle on annettu. Useissa kohdissa menee nuo asiat ristiin ja koska näyttää siltä, että minä olen suhteen " viallinen" osapuoli, on aika siirtyä uusille metsästysmaille ja ottaa askel takavasemmalle

Vierailija:

Mieheni mukaan minun kotitaustani on vastannut bordellia ja hänen, ns. porvarillinen lapsuudenkoti on ihmisen kehitykselle paras mahdollinen paikka. Olen ollut naimisissa, ei lapsia, mutta nyt on tullut tämän asian suhteen mitta täyteen. Mieheni on oikeassa mahdollisesti, mutta voiko suhteesta koskaan tulla 20-30 vuotta kestävää, jos taustat ovat niin erilaiset ja joka päivä joutuu kuulemaan tätä eroa korostettavan? Onko muilla samanlaista tilannetta ollut?

isä alisti vuosikaudet, lytisti itsetunnon ja kaiken mahdollisen. Määräsi kaikesta.

Onneksi äiti tuli järkiinsä ja lähti. Tämä järkiinsä tulo tosin kesti melkein 30 vuotta, mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan

enää mieheni kotiin, jos ei ole aivan pakko. Se sisustuksen rumuus, sivistymättömyys ja tyhmyys saa voimaan pahoin.

Ihmisiä kai siellä käydään tapaamassa, eikä kotia?

Vierailija:

enää mieheni kotiin, jos ei ole aivan pakko. Se sisustuksen rumuus, sivistymättömyys ja tyhmyys saa voimaan pahoin.

ei ihmistä voi muuttaa, käske hommata parempi