Lue keskustelun säännöt.
Mies kävi kaupassa ja sanoi, että tulen kalliiksi :( Miten tähän pitäs reagoida?
17.06.2016 |
Mies on töissä, itse työtön. Mies siis luonnollisestikin tienaa paremmin. Olin kirjoittanut kauppalistaa, kun mies aiko töiden jälkeen käydä kaupassa. Katsoi listaa, huokaili ja sanoi että "Sinä se tuut kyllä kalliiksi!", mies heitti tuon vähän niinkuin sellaisena läppänä vaan kun alkoi sitten nauramaan. Ei ollu siis mitenkään vihainen kun tuon sanoi. Mutta on sanonut noin useinkin ja alkanu jo vähän vituttamaan... Että tarkoittaako mies oikeasti noin :(
Olen sanonut useasti että jos noin tympäsee niin ostakoot mun rahalla.. Yhdessä kun asutaan, niin itselle ei ole niin väliä kumpi maksaa. Maksetaan ruoat siis milloin mitenkin, välillä mies, välillä minä. Laskutkin maksetaan miten vaan eli ei pidetä mitään listaa kuka nyt maksaa mitäkin, mutta mies maksaa vähän enempi kyllä mitä minä koska käy töissä ja tämä on miehelleki ok.
34€ maksoivat noi kauppalistassa olevat ruoat. Siinä oli kukkakaalia, tomaattia, kurkkua, leipää, jauhelihaa, maustamatonta jogurttia, marjoja jne.. Kaikkea terveellistä, koska itse oon aloittanut syömään terveellisemmin.
Mies myös sanoi, ettei listassa ole mitään hänelle.. Olin edellisenä päivänä jo häneltä kysellyt, mitä ruokaa haluaisi että teen, mitä haluaisi syödä.. Kun mies ei noita mun kasvisruoka hommeleita halua syödä.. No ei vastannu siihen mitään joten aattelin et olkoot, en kirjoita listaan muutaku omat ruokani ja ostakoot sitten itelle mitä lystää, kun ei saanut suutaan auki aikasemmin.
Mutta sitten kun lista kirjotettu niin alkaa se vänkääminen kun listassa ei ole hänelle mitään.. Huoh. Ja sitten se saatanan jauhaminen, kuinka tuun kalliiksi... Otin rahat omasta lompakosta ja annoin miehelle ja sanoin et älä inise vaan osta noilla kun on niin vaikeaa.. Ei huolinu kuitenkaan mun rahoja, vaan lähti töihin ja kävi sitten kaupassa töiden jälkeen ja tuli kotiin.
Nyt se on päikkäreillä ja varmasti kun herää, aukasee jääkaapin ja alkaa varmana taas ininä siitä, kuinka hänelle ei ole mitään. Ei nimittäin ollut ostanut kaupasta kuin vain ne listassa olevat. No oma on vikansa jos ei osaa itelleen ostaa perunaa ja makkaraa vai mitä nyt haluaakaan?! Jauhelihaa on, joten voin tehdä miehelle vaikka jauhelihakastikkeen, tosin ei oo perunoita kun ei ostanu.... :D
Tunnen muutenkin syyllisyyttä työttömyydestäni ja tuntuu että olen joku helvetin kivireki miehelleni vaan :( Oon jopa joskus maininnut erosta, että oisko parempi jos muuttaisin omilleni niin ei tarttis miehen ostella mitään kukkakaali parsakaali tomaatti paprika härpäkkeitä joten rahaaki jäis enempi mutta mies vaan suuttuu ja sanoo että ei halua erota että mitä ihmettä tuollasia höpiset.
Kommentit (44)
Miehelle tekisi hyvää tehdä viikon ruokalista, sinä voit tehdä siitä sitten kauppalistan. Siinä on välillä miettimistä, mitä tekee ruuaksi, jos budjetti on rajallinen.
Muuten on kyllä outoa, jos mies ei osaa kaupasta ostaa itselleen mitään. Auttaisiko siihen mielikuvaharjoittelu, missä mies kuvittelee avaavansa jääkaapin, niin mitä sieltä löytyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoit sen itsekin, että tunnet syyllisyyttä työttömyydestäsi. Sen takia olet ehkä vähän yliherkkä miehen vitseille. Yritä kasvattaa vähän itsetuntoa ja pidä kiinni sekä miehestä että terveellisestä syömisestä. Kyllä se työpaikkakin vielä irtoaa.
Mun mies on samanlainen, itse ei sano ikinä että mitä syötäisiin (minä teen) ja sitten kun kaupassa alan itse keräämään koriin ruokia, niin on kallista ja kassalla toteaa ettei ole hänell mitään, no mikset sit saatana ottanut kun just äsken oltiin kaupassa, samalla tavalla mä joudun niitä sieltä hyllyistä ottamaan. Meillä ei ole ikinä mitään kauppalistaa, käydään niin usein.
Tai jos meillä on ollut viipalejuustopaketti jääkaapissa viikon, niin sitten hän päivittelee, että sain mä siitä sentään yhden palasen. No eikai se nyt mun vikani ole ettei hän ole viikkoon syönyt sitä juustoa. En vaan tajua, että miksi sanoa noin, kun se juuston ottaminen on kuitenkin hänestä itsestään kiinni. Eri asia jos se juusto oltais syöty loppuun jo päivässä, mutta hänellä on oston jälkeen ollut viikko aikaa syödä sitä, pieni paketillinen valmiiksi siivutettuja juustoja.
Miksi minusta tuo kuulostaa jotenkin lapselliselta käytökseltä. Montako vuotta olette olleet yhdessä? Mikäli tämä on vasta alkua, niin varaudu tulevaisuudessa pahempaan kitinään. Miksi et sano tälle suoraan, että kirjottaa omat ostoksensa listaan sen sijaan että jälkikäteen kaupasta tullessaan kitisee ja syyttelee sinua kuin pikku kakara vai alkaako siitä sitten seuraava kitinä? Mikäli näin on niin aika keskenkasvuista touhua. Et ole hänelle mikään äidin korvike.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano sille miehelle tuosta ja kerro, että se loukkaa. Mikäli jatkuu, niin ryhtyisin etsimään omaa asuntoa, jossa ei tuollaista tarvitse sietää.
Meillä sama tuon kanssa, että kun ollaan kaupassa, mies ei halua ostaa itselleen mitään herkkuja, vaikka mä monta kertaa sanon, että nyt on vielä tilaisuus ottaa mitä haluaa, kun ollaan kaupassa. Että osta, mitä itse haluat.
Mutta ei niin ei. Ja kotona sitten valitetaan, kun ei oo mitään herkkuja ja kärkytään sitten mun karkkipussia. Ai että ärsyttää, kun olis ollu mahdollisuus ostaa itselleenkin vaikka mitä herkkuja kaupasta. Mutta kotona se on sitten jo myöhäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahinta koko hommassa on se, että mies ei itse omin neuvoin älyä ostaa mitään sellaista, jota itse söisi tai joka täydentäisi sinun kasvisruokiasi miehen mieleisiksi.
No höh... Koeta suhtautua huumorilla. Naura takaisin ja sano, että laadusta pitää maksaa!
Ymmärrän kyllä, että sinua riipaisee työttömyytesi. Koet olevasi ehkä sen takia vähän hyödytön ja miehesi elättävän sinua (ei tietenkään täysin, mutta kun sanoit hänen maksavan menoistanne enemmän). Mutta älä sinä projisoi tyytymättömyytäsi mieheen, ei hän sinusta työtöntä ole tehnyt.
Toki hän voisi olla vähän herkkavaistoisempi ja tajuta, että sinua nyt loukkaa tuo vinoilu koska olet työtön. Oletko sanonut asiasta suoraan hänelle, ilman tuollaisia rahan tyrkyttämisiä tai eropuheita? Että "oikeasti, etkö ymmärrä, että minulla on muutenkin jo paha mieli ja vähän hyödytön olo työttömyyteni takia ja sitten sinä jatkuvasti kommentoit siitä, miten joudut minua elättämään, se tuntuu kamalalta!"
Jos hän sinua rakastaa, hän ymmärtää muuttaa käytöstään. En usko hänen kommentoivan noin ilkeyttään, vaan ajattelemattomuuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se outoa ettei kotonaoleva tee ruokaa valmiiksi, kun toinen tulee töistä. Sekä käy kaupassa ja mieti mitä Me syödään
Näin minä tein kun olin kotona, asutiin ulkomailla ennen lapsia. Tein myös kun olin kotona lasten kanssa. Ja mies teki, kun oli työtön.
Se on vähintä mitä voi tehdä
Laita seuraavaan listaan 10 kg pottuja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupat on 20km päässä joten mies käy usein töiden jälkeen kaupassa jos on tarvetta. Työt kun hänellä on keskustan suunnassa. Suurimmat ostokset tehdään yhdessä.
Ja kun on tällä hetkellä yksi auto käytössä, niin tuntuu vähän turhalta se, että kun mies tulee töistä niin lähtisin sen jälkeen yksin kauppaan kun tuota matkaakin on. On meille sopinut tämä systeemi nyt että mies suurimmaksi osaksi hoitaa kauppareissut. Mä hoidan sitten kotihommat ja pihahommat.
Meillä myös tuota, että jos vaikkapa jäätelöä on pakastimessa pitkän ajan koskemattomana ja mä sitten välillä syön sitä ja sitten kohta oon syöny koko paketin niin sitten alkaa miehellä se valitus että kun hänelle ei jäänyt mitään... Jäätelö saattaa olla vaikka kuukauden pakastimessa, eikä mies koskekaan siihen, mutta auta armias kun sen kuukauden jälkeen syön 2 päivässä vaikka koko paketin niin mies kyllä jaksaa alkaa inisemään siitä että hänelle ei jätetty mitään.. En tiedä pitäskö itkeä vai nauraa...
AP
Vierailija kirjoitti:
Onhan se outoa ettei kotonaoleva tee ruokaa valmiiksi, kun toinen tulee töistä. Sekä käy kaupassa ja mieti mitä Me syödään
Näin minä tein kun olin kotona, asutiin ulkomailla ennen lapsia. Tein myös kun olin kotona lasten kanssa. Ja mies teki, kun oli työtön.
Se on vähintä mitä voi tehdä
Just näin. Mikään ei ole rasittavampaa kuin mennä töistä suoraan kauppaan, mielellään menisi jo kotiin huilaamaan. Sulla on päivä aikaa käydä kaupassa, niin miksi et mene. Ei tarvitsisi kuunnella muka vihjailuja ja ottaa niistä itseensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama tuon kanssa, että kun ollaan kaupassa, mies ei halua ostaa itselleen mitään herkkuja, vaikka mä monta kertaa sanon, että nyt on vielä tilaisuus ottaa mitä haluaa, kun ollaan kaupassa. Että osta, mitä itse haluat.
Mutta ei niin ei. Ja kotona sitten valitetaan, kun ei oo mitään herkkuja ja kärkytään sitten mun karkkipussia. Ai että ärsyttää, kun olis ollu mahdollisuus ostaa itselleenkin vaikka mitä herkkuja kaupasta. Mutta kotona se on sitten jo myöhäistä.
Meillä mies tekee tuota samaa. Hyvä, jos tavarat on saatu kaappiin, niin mies availee ovia ja kurkkii, että eikö meillä ole mitään hyvysiä. Jos miehellä oikein tekee makeaa mieli, mies tekee sitten uuden reissun kauppaan. No mikäs siinä, käyhän se noinkin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös tuota, että jos vaikkapa jäätelöä on pakastimessa pitkän ajan koskemattomana ja mä sitten välillä syön sitä ja sitten kohta oon syöny koko paketin niin sitten alkaa miehellä se valitus että kun hänelle ei jäänyt mitään... Jäätelö saattaa olla vaikka kuukauden pakastimessa, eikä mies koskekaan siihen, mutta auta armias kun sen kuukauden jälkeen syön 2 päivässä vaikka koko paketin niin mies kyllä jaksaa alkaa inisemään siitä että hänelle ei jätetty mitään.. En tiedä pitäskö itkeä vai nauraa...
AP
Onko tuollaista ollut aina vaan vasta kun sinusta tuli työtön?
Vierailija kirjoitti:
Sanoit sen itsekin, että tunnet syyllisyyttä työttömyydestäsi. Sen takia olet ehkä vähän yliherkkä miehen vitseille. Yritä kasvattaa vähän itsetuntoa ja pidä kiinni sekä miehestä että terveellisestä syömisestä. Kyllä se työpaikkakin vielä irtoaa.
Ihmiset voivat kyllä olla todella raakoja työttömiä kohtaan, esim. työkkärissä saa joskus todella karua ja syyllistävää kohtelua. On vaikeaa kasvattaa paksua nahkaa, jos koko ajan naljaillaan - varsinkin hetkenä, kun luultavasti muutenkin on heikoilla työttömyydestä tahtomattakin aiheutuvan häpeän takia.
Suoraan sanottuna mun mielestä ihmiset saisivat olla vähän avoimemminkin herkkiä ja antaa palautetta, että toi vitsailu loppuu nyt ja musta tuntuu pahalta. Sen verran pitää aikuisten oppia kunnioittamaan toisiaan, että vaikeuksissa olevaa ei kiusata enempää eikä etenkään suhtauduta tolla tavalla ylemmyydentuntoisesti kuin ap:n mies tuntuu tekevän.
Eli ei paksumpaa nahkaa vaan suorempaa viestintää. Ja sitten toivottavasti parempaa käytöstä.
Työttömällä luulisi olevan aikaa käydä kaupassa ja tehdä työläiselle ruoka valmiiksi kun tulee kotiin,silloin olo ei tuntuisi varmaankaan niin turhalta...
Ei sua yhtään kauppaa alle 20 km matkalla?
Huh, hyvä etten ole ainoa jolla tällainen mies. Meillä tuo ei koske herkkuja, niitä se mies osaa kyllä kaupasta ottaa mukaansa, mutta ruoka. Saattaa mennä samana iltana jo jääkaapille ja todeta ettei täällä ole hänelle mitään, se nyt ei tosiaan ole mun tehtävä ottaa kaupasta omien ja yhteisten juttujen lisäksi vielä niitä hänenkin juttuja. Tarkoitan siis esim jogurttia hänelle kun itse syön rahkaa mistä mies ei tykkää.
Ja juusto oli vain yksi esimerkki, sama juttu leipien, leikkeleiden yms kanssa. Vihdoin kun alkaa syömään sitä niin päivittelee että miten tää nyt jo on loppu. No 1-2vk sitten ostettiin se että aika ihmeellistä jos sitä nyt vielä ihan hirveästi ois jäljellä.
Kaupassa kun ollaan, niin tuo kulkee vain perässäni tai edelläni, ei ota mitään tavaroita hyllyistä, kamala kiire aina pois sieltä, ainoastaan herkkuosasto on sellainen, että siihen pysähdytään ja siinä sitten mietitään ja mietitään, ei enää olekkaan mikään kiire mihinkään.
tuo vastaaja 4 siis olen
No eroa, jos kerran ajattelee sinusta noin. Ei se myöhemminkään arvosta sinua jos nyt vain alistut kuuntelemaan tuollaista.