Lue keskustelun säännöt.
2-vuotiaan ymmärrys ja muita ahaa-elämyksiä äitinä
16.06.2016 |
Ainoan lapsen äitinä välillä hämmästelen, kuinka rationaalinen lapsi voikaan olla :D Esimerkiksi joskus päikkäriaikaan sanoin hänelle, että menethän rauhassa nukkumaan kun nyt äiti ei jaksaisi tapella. "Sitte jos mä huudan, äiti voi suuttua ja sitte mä itken", hän totesi litaniana ja mietin että mistä tuollainenkin tuli :D samaten kerran kaupassa totesin, että älä mene kauas äidistä täällä johon hän taas tietävänä "sitte mä voin kaatua ja sitte mua itkettää, mutta äiti lohduttaa". Siis miten noin pienet voivatkaan olla niin fiksuja!! Elän kai vieläkin jossain vauvakuplassa, kun hämmästyn toisinaan miten "iso" tuo lapsikin jo on.
Mitä ahaa-elämyksiä teille on tullut etenkin esikoisen pikkulapsiaikana kun lapsi kehittyy huimaa vauhtia?
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensimmäisenä se, miten vauva lukee jo sosiaalisia tilanteita. Puolivuotias osaa jo käyttäytyä tilanteeseen sopivasti.
Uskon että lapsi on järkevä kun sen antaa olla. Toki tietoisuus maailman toiminnasta on rajallinen, niinkuin kaikilla.
Kyllä näin varmasti onkin, ja voi olla että vauva-aikana olen ollut yhtä hämmästynyt joistakin asioista kuin nytkin :) Ennen lasta maailmankuva lasten osalta on vaan ollut paljon suppeampi, tyylillä "no ei parivuotias vielä paljoa ymmärrä" - mutta hitto vie, ymmärtäähän tuo!
Ja samalla tunnen ylpeyttä hänen tilannetajustaan, joskus vähän itkin (en paniikki-itkenyt, pienesti nyyhkin) ja tuo suloinen, empaattinen lapsi tuli silittämään minua ja totesi "äiti saa itkeä, mullaki välillä paha mieli, ei haittaa". Voi että, tuli sellainen ahaa-elämys taas että kyllä nuo pienetkin yllättävän paljon ymmärtävät ja tajuavat, kun tosiaan antaa mahdollisuuden tajuta!
Ps. Anteeksi ylenpalttinen siirappi, on vaan voimakas rakkausolo lasta kohtaan juuri nyt ;D ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun 2-vuotiaalla oli yhtenä alkuiltana kamala väsyraivokohtaus, ei ollut suostunut päiväunille. Selitin, että tuo johtuu väsymyksestä, että siks sulla on hankala olla ja paha mieli. Että huomenna voisit nukkua päiväunet, olisi mukavampaa, lapsi tuijotteli ikkunasta mietteliäänä. Ja kappas, seuraavana päivänä sanoi itse haluavansa päikkäreille ja nukahti muumikirjan toisella sivulla.
Muutenkin asiat menee helposti kun ihan koko ajan selittää ja selostaa mitä tapahtuu nyt ja seuraavaksi ja miksi näin.
Ihan ensimmäisenä se, miten vauva lukee jo sosiaalisia tilanteita. Puolivuotias osaa jo käyttäytyä tilanteeseen sopivasti.
Uskon että lapsi on järkevä kun sen antaa olla. Toki tietoisuus maailman toiminnasta on rajallinen, niinkuin kaikilla.