Miten käyttäydyt liukuportaissa?

Pyrin olemaan käyttämättä liukuportaita, koska tavallisia portaitai pitkin pääsee ylös tai alas nopeammin ihan säännönmukaisesti.

Harrastan treenamista liukuportaissa. Juoksen ylös alas ylös alas.... Kauppakeskuksessa tuo juuri mukavaa puuhaa!

Kaikkea noista, tilanteesta riippuen.

Alan hyppimään x-hyppyjä. Toisinaan teen askelkyykkyjä.

Seisotaan oikealla, matkatavarat/kassit/kakarat edessä. Vasemmalla sitten kävellään. Ei jäädä seisoskelemaan portaiden ylä- tai alapäähän vaikka kuinka tuollaiset itsestään liikkuvat portaat tuntuisivat taikuudelta. Mitä ihmeellistä tässä nyt on?

Seison oikeassa reunassa. Jos mukana on kaveri, hänkin seisoo oikeassa reunassa, emme siis seiso vierekkäin. Enkä/emmekä tietenkään jää seisoskelemaan portaiden tukkeeksi niiden ala-/yläpäähän vaan siirrymme kauemmaksi.

Näin pitäisi kaikkien menetellä että liikkuminen olisi sujuvaa. Jotkut vain eivät osaa. Tai eivät välitä. Ehkä ne on niitä samoja tyyppejä, jotka yrittävät kauppakeskukseen sisään ja ulos väärästä ovesta.

Seison mahdollisimman keskellä portaita leveässä haara-asennossa, että pysyy tasapaino. Metrosta varsinkin säntään ensimmäisenä liukuportaisiin, joskin juuri ennen portaita jään vähäksi aikaa arpomaan, menenkö sittenkin hissillä. Portaiden yläpäässä hämmästelen hetken, mihin päin lähtisinkään jatkamaan matkaa. Jos joku takanani pyytää päästä ohitse, pidän kissamaista sähisevää ääntä enkä liikahdakaan.

Yleensä leikin mäkihyppääjää kumarassa asennossa. Myös ylöspäin mennessä.

Minä laulan aina matkan. On mukavampaa.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä leikin mäkihyppääjää kumarassa asennossa. Myös ylöspäin mennessä.

Repesin mielikuvalle mäkihaukasta laskeutumassa ostarin ykköskerrokseen...

Näytän kieltä, keskisormea, pitkää nenää ja pers*ttä kaikille edessä ja takana olijoille sekä vastaantulijoille.

Vierailija kirjoitti:

Näytän kieltä, keskisormea, pitkää nenää ja pers*ttä kaikille edessä ja takana olijoille sekä vastaantulijoille.

Eli melko huonosto. :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näytän kieltä, keskisormea, pitkää nenää ja pers*ttä kaikille edessä ja takana olijoille sekä vastaantulijoille.

Eli melko huonosto. :(

huonosti*

Piereksin, mumisen hiljaa ja välillä karjaisen kovaa.

Pyörin ympyrää ja kiljahtelen. Joskus istun rappusella koko matkan.

Eniten mua ärsyttää esim. metron liukuportaissa ne ihmiset jotka seisovat siinä keskessä niin ettei ohi pääse, tykkään kävellä/juosta liukuportaat alas ja ylös vaikka ei olisikaan kiire. Tässä tuleekin ilmainen vinkki kaikille: seiso oikeassa laidassa metron liukuportaissa, niin että ohi haluavat pääsevät ohi! 

Joskus teen päälläseisontaa varsin ylöspäin mentäessä. Kiva katsoa vastaantulijoiden naamoja kun näkivät ensimmäisenä liukuportaista tulevan esiin jalat.

Vierailija kirjoitti:

Portaiden yläpäässä hämmästelen hetken, mihin päin lähtisinkään jatkamaan matkaa. Jos joku takanani pyytää päästä ohitse, pidän kissamaista sähisevää ääntä enkä liikahdakaan.

Tuota voi soveltaa oikein tehokkaasti myös ovissa kaupoissa yms. Heti oven jälkeen pysähtyy ja alkaa ihmettelemään, mihin pitäisi mennä. Tai vaikka leffasta poistuttaessa, heti siinä kun salillinen ihmisiä yritää ulos, kaikilla on kivaa kun siihen jää pällistelemään.

Vierailija kirjoitti:

Eniten mua ärsyttää esim. metron liukuportaissa ne ihmiset jotka seisovat siinä keskessä niin ettei ohi pääse, tykkään kävellä/juosta liukuportaat alas ja ylös vaikka ei olisikaan kiire. Tässä tuleekin ilmainen vinkki kaikille: seiso oikeassa laidassa metron liukuportaissa, niin että ohi haluavat pääsevät ohi! 

Mua ärsyttää ne, jotka hengenhädässä juoksee metrosta portaisiin ihan kuin peläten, että portaat loppuu kesken, jos eivät ole ekana siellä. Tukkivat niiden matkaa, joilla oikeasti olisi kiire vaikka jatkoyhteydelle. Sitten portaiden yläpäässä huokaisevat helpotuksesta: ei jääty metroon jumiin ikuisiksi ajoiksi tälläkään kertaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Portaiden yläpäässä hämmästelen hetken, mihin päin lähtisinkään jatkamaan matkaa. Jos joku takanani pyytää päästä ohitse, pidän kissamaista sähisevää ääntä enkä liikahdakaan.

Tuota voi soveltaa oikein tehokkaasti myös ovissa kaupoissa yms. Heti oven jälkeen pysähtyy ja alkaa ihmettelemään, mihin pitäisi mennä. Tai vaikka leffasta poistuttaessa, heti siinä kun salillinen ihmisiä yritää ulos, kaikilla on kivaa kun siihen jää pällistelemään.

Näitähän minä teenkin! Varsinkin nuoremmille saatan tuhahtaa vihaisesti, että "ei aina tarvitse olla niin kiire!" jos yrittävät tuppautua ohitseni. Metroon ja junaan menen sisään tasan silloin, kun ovi aukeaa ja tuupin käsilläni tieltä pois nykynuorisoa, joka pyrkii ulos!

Ennen sentään osattiin kunnioittaa iäkkäämpiä.