Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Floridan ampumisesta selvinnyt nainen kirjoitti runon selviytyjän syyllisyydentunteesta
15.06.2016 |
"The guilt of feeling grateful to be alive is heavy.
Wanting to smile about surviving but not sure if the people around you are ready.
As the world mourns, the victims killed and viciously slain, I feel guilty about screaming about my legs in pain.
Because I could feel nothing like the other 49 who weren't so lucky to feel this pain of mine.
I never thought in a million years that this could happen.
I never thought in a million years that my eyes could witness something so tragic.
Looking at the souls leaving the bodies of individuals, looking at the killer's machine gun through out my right peripheral.
Looking at the blood and debris covered on everyone's faces. Looking at the gunman's feet under the stall as he paces.
The guilt of feeling lucky to be alive is heavy.
It's like the weight of the ocean's walls crushing uncontrolled by levies.
It's like being drug through the grass with a shattered leg and thrown on the back of a Chevy.
It's like being rushed to the hospital and told you're gonna make it when you laid beside individuals whose lives were brutally taken.
The guilt of being alive is heavy."
http://www.orlandoweekly.com/Blogs/archives/2016/06/14/pulse-survivor-w…
:(
Kommentit (5)
En ihan ymmärrä miksi tuntea syyllisyyttä. Tottakakai saa olla onnellinen, että selvisi. Monelle kävi huonompi tuuri. Koska tuurista ja sattumastahan se oli kiinni. Ne kuolivat, jotka sattuivat osumaan luodin tielle. Ei se ole uhreilta tai omaisilta pois jos tuntee onnea siitä että saa elää. Samaan aikaan voi tuntea myös surua heidän puolestaan ja ottaa osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä miksi tuntea syyllisyyttä. Tottakakai saa olla onnellinen, että selvisi. Monelle kävi huonompi tuuri. Koska tuurista ja sattumastahan se oli kiinni. Ne kuolivat, jotka sattuivat osumaan luodin tielle. Ei se ole uhreilta tai omaisilta pois jos tuntee onnea siitä että saa elää. Samaan aikaan voi tuntea myös surua heidän puolestaan ja ottaa osaa.
Et ole tosissasi? :O
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä miksi tuntea syyllisyyttä. Tottakakai saa olla onnellinen, että selvisi. Monelle kävi huonompi tuuri. Koska tuurista ja sattumastahan se oli kiinni. Ne kuolivat, jotka sattuivat osumaan luodin tielle. Ei se ole uhreilta tai omaisilta pois jos tuntee onnea siitä että saa elää. Samaan aikaan voi tuntea myös surua heidän puolestaan ja ottaa osaa.
Täytyy olla aikamoinen psykopaatti jos ei tunne edes jonkinlaista selviytyjän syyllisyyttä. Normaali reaktio ihmiseltä, joka joutuu tuollaiseen tilanteeseen (on osa traumanjälkeistä stressihäiriötä) ja todella yleinen ongelma esimerkiksi sotilailla, jotka ovat menettäneet monta kollegaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä miksi tuntea syyllisyyttä. Tottakakai saa olla onnellinen, että selvisi. Monelle kävi huonompi tuuri. Koska tuurista ja sattumastahan se oli kiinni. Ne kuolivat, jotka sattuivat osumaan luodin tielle. Ei se ole uhreilta tai omaisilta pois jos tuntee onnea siitä että saa elää. Samaan aikaan voi tuntea myös surua heidän puolestaan ja ottaa osaa.
Täytyy olla aikamoinen psykopaatti jos ei tunne edes jonkinlaista selviytyjän syyllisyyttä. Normaali reaktio ihmiseltä, joka joutuu tuollaiseen tilanteeseen (on osa traumanjälkeistä stressihäiriötä) ja todella yleinen ongelma esimerkiksi sotilailla, jotka ovat menettäneet monta kollegaa.
No ei tällä palstalla mammoja paljon kiinnosta muiden ihmisten hyvinvointi. Pääasia vaan, että oma takapuoli säilyy, muiden elämällä ei sitten olekaan niin väliä.
Alue: Aihe vapaa
Ja tässä vielä lisää juttua kyseisestä naisesta: http://www.dailymail.co.uk/news/article-3641598/Surviving-friend-teen-m…
Ihan kamalaa mitä nuo ihmiset ovat joutuneet kokemaan, alkaa itkettämään kun lukee näitä juttuja. :(