Vierailija

Uhmaikä tuntuu vielä mukavammalta, kun lapsi kiukkuaa nälkäisenä.

  • ylös 4
  • alas 1

Kommentit (18)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Älä tee ruokailusta valtataistelua.

Tosi hyvä vinkki. kiitos.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Meidän 2v. söi vielä pari kuukautta sitten monipuolisesti ja hyvin. Nykyään kiukkuaa ja nirsoilee.

Vierailija

Meillä esikoinen söi kiltisti siihen 3-vuotiaaksi. Sitten alkoi närppiminen ja ruuasta kieltäytyminen. Pahinta juuri oli se nälkä kiukku. Se on ärsyttävää! Tsemppiä :)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä tee ruokailusta valtataistelua.

Ja tää onnistuu miten?

Ihan yksinkertaisesti, ruoka tarjolle ja pyydetään lapsi syömään. Jos ei maistu, niin pois pöydästä ja seuraava ateria on 3-4 tunnin päästä, jolloin uusi yritys. Sen kun kiukkuaa muutaman tunnin, mutta oppii varmasti nopeasti.

  • ylös 10
  • alas 2
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Meidän 2v. söi vielä pari kuukautta sitten monipuolisesti ja hyvin. Nykyään kiukkuaa ja nirsoilee.

Onhan tämä vain vaihe, mutta rasittava silti. Ruokapöytään tuleminen, siinä pysyminen ja syöminen - mikään ei luonnistu.

Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä tee ruokailusta valtataistelua.

Ja tää onnistuu miten?

Ihan yksinkertaisesti, ruoka tarjolle ja pyydetään lapsi syömään. Jos ei maistu, niin pois pöydästä ja seuraava ateria on 3-4 tunnin päästä, jolloin uusi yritys. Sen kun kiukkuaa muutaman tunnin, mutta oppii varmasti nopeasti.

Mulla taas on se kokemus, että 2-vuotias ei nimenomaan opi tällaisesta, koska 2-vuotias ei osaa järkeillä niin pitkälle. Meneehän tämä vaihe ohi joskus kuitenkin.

Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä tee ruokailusta valtataistelua.

Ja tää onnistuu miten?

Ihan yksinkertaisesti, ruoka tarjolle ja pyydetään lapsi syömään. Jos ei maistu, niin pois pöydästä ja seuraava ateria on 3-4 tunnin päästä, jolloin uusi yritys. Sen kun kiukkuaa muutaman tunnin, mutta oppii varmasti nopeasti.

Tää ollut meillä käytössä jo pitkään 1v 9kk ikäisellä, kyllä toimii. On silti pieniruokainen, mutta oppii ainakin syömään sen verran että selviää seuraavaan ruokailuun. -ohis

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoinen söi kiltisti siihen 3-vuotiaaksi. Sitten alkoi närppiminen ja ruuasta kieltäytyminen. Pahinta juuri oli se nälkä kiukku. Se on ärsyttävää! Tsemppiä :)

Kiitos, sitä tarvitaan.

Ap

Vierailija

Meillä 2 v kanssa ja se tuputtaminen on turhaa. En oikeasti saisi sille alas mitään jos on niin päättänyt että ei syö. Jos ei kelpaa niin nostan pois pöydästä ja seuraavan kerran syödään seuraavalla aterialla.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Meillä 2 v kanssa ja se tuputtaminen on turhaa. En oikeasti saisi sille alas mitään jos on niin päättänyt että ei syö. Jos ei kelpaa niin nostan pois pöydästä ja seuraavan kerran syödään seuraavalla aterialla.

Meillä ei yleensä syö seuraavallakaan aterialla, jos antaa olla syömättä. 

Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä tee ruokailusta valtataistelua.

Ja tää onnistuu miten?

Ihan yksinkertaisesti, ruoka tarjolle ja pyydetään lapsi syömään. Jos ei maistu, niin pois pöydästä ja seuraava ateria on 3-4 tunnin päästä, jolloin uusi yritys. Sen kun kiukkuaa muutaman tunnin, mutta oppii varmasti nopeasti.

Mulla taas on se kokemus, että 2-vuotias ei nimenomaan opi tällaisesta, koska 2-vuotias ei osaa järkeillä niin pitkälle. Meneehän tämä vaihe ohi joskus kuitenkin.

Ap

Tietenkin lapsissa on eroja, mutta meillä on ollut molemmilla lapsilla tuo "Nyt on ruoka-aika, syöt jos on nälkä" -tyyli jo yksivuotiaalla ja hyvin on toiminut. Välillä tyttö syö heikommin, mutta oikeasti melko vähällä pärjää. Ja välillä on jotain hyvää jälkiruokaa (tyyliin vesimeloni) ja sitä ei tietenkään saa jos ei ruoka maistu. Kaksivuotias alkaa todellakin jo tajuamaan mistä narusta vetää, jos vanhemmat suostuvat pompoteltaviksi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä tee ruokailusta valtataistelua.

Ja tää onnistuu miten?

Ihan yksinkertaisesti, ruoka tarjolle ja pyydetään lapsi syömään. Jos ei maistu, niin pois pöydästä ja seuraava ateria on 3-4 tunnin päästä, jolloin uusi yritys. Sen kun kiukkuaa muutaman tunnin, mutta oppii varmasti nopeasti.

Mulla taas on se kokemus, että 2-vuotias ei nimenomaan opi tällaisesta, koska 2-vuotias ei osaa järkeillä niin pitkälle. Meneehän tämä vaihe ohi joskus kuitenkin.

Ap

Minulla on sama kokemus. Kolmesta lapsesta yksi on niin impulsiiivinen ja sinnikäs, että jos suuttuu ruokapöydässä tai muuten ei maistu, niin hän ei sitten todellakaan syö vaikka koko päivänä. Ei kyllä opi oikein millään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä tee ruokailusta valtataistelua.

Ja tää onnistuu miten?

Ihan yksinkertaisesti, ruoka tarjolle ja pyydetään lapsi syömään. Jos ei maistu, niin pois pöydästä ja seuraava ateria on 3-4 tunnin päästä, jolloin uusi yritys. Sen kun kiukkuaa muutaman tunnin, mutta oppii varmasti nopeasti.

Mulla taas on se kokemus, että 2-vuotias ei nimenomaan opi tällaisesta, koska 2-vuotias ei osaa järkeillä niin pitkälle. Meneehän tämä vaihe ohi joskus kuitenkin.

Ap

Tietenkin lapsissa on eroja, mutta meillä on ollut molemmilla lapsilla tuo "Nyt on ruoka-aika, syöt jos on nälkä" -tyyli jo yksivuotiaalla ja hyvin on toiminut. Välillä tyttö syö heikommin, mutta oikeasti melko vähällä pärjää. Ja välillä on jotain hyvää jälkiruokaa (tyyliin vesimeloni) ja sitä ei tietenkään saa jos ei ruoka maistu. Kaksivuotias alkaa todellakin jo tajuamaan mistä narusta vetää, jos vanhemmat suostuvat pompoteltaviksi.

Meillä ei ole tämä nuorempi pystynyt analysoimaan, että paha olo on johtunut nälästä, ja siksi jättää syömättä vaikka kuinka pitkään, jos ei häntä huijaa syömään vaikka jonkun videon avulla. Ja jos ei syö, ei oikein nukukaan, ja elämä on aika perseestä.

Ap

taistelia

Täällä 2- vuotiaan kanssa sama ongelma, mikään muu ei kelpaa kuin hapankorput, vesi ja omena+ vaatii kokoajan herkkuja joita ei todella saa kun ei syö ruokaakaan.

Vierailija

En ymmärrä että tehdään lapsia ja sitten puhutaan kuinka "kaiken muun paskan lisäksi on tämäkin persejuttu". Valittaa saa jos syytä on mutta tuollainen ronski kaikki on paskaa tyyppinen puhuminen kuulostaa kuvottavalta. Kaikki se "persepaskauhmaeisyö" on sitä vanhemmuutta. Lapset on lapsia. Jos ne tekis kaiken aikuisten tavalla ne ois aikuisia. Aikuisen kuuluu olla se isompi ihminen. Ja alapeukkuja vaan!

Vierailija

Lakkaat nyt ne videot ja muut viihdykkeet saman tien. Lapsi ei itseään nälkään tapa, sehän pompottaa teitä ihan 100-0.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla