Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pitkä vai lyhyt matikka?
11.06.2016 |
Aloitan (melkein varmasti) syksyllä lähihoitaja+YO-tutkinto kaksoistutkinnon.
Mietin että pitäisikö minun valita pitkä vai lyhyt matematiikka. Pitkässähän on paljon enemmän kursseja ja on paljon työläämpi, ja on mahdollista että joillakin kursseilla tunnit menevät sillä tavoin päällekkäin että pääsen vain puolelle kurssin lukiotunneista. Kurssivalinnat olisi jo pitänyt tehdä mutta sovin lukion rehtorin kanssa että saan ilmoittaa myöhässä kun en saa päätettyä.
Olen suht hyvä matikassa, sain siitä 10, tosin koen sen aika tylsänä eikä läksyjä tullut tehtyä juuri lainkaan. Lukiossa kun asiat vaikeutuu niin en tiedä löytyykö minulta kurinalaisuutta opiskella riittävästi että pärjään pitkässä. Lyhyt taas sujuisi varmaan suhteellisen kivuttomasti. Miten kannattaisi tehdä? :D onko pitkä matikka aivan äärettömän vaikeaa vai vain vähän vaikeaa?
Kommentit (30)
No mikä on suhtautumisesi matematiikkaan? Onko se kivaa ja helppoa, nautitko vaikeiden tehtävien ratkaisemisesta ja koetko voittajafiiliksiä, kun saat selätettyä jonkun laskun parin tunnin pähkäilyn ja vääntämisen jälkeen? Oletko kiinnostunut matematiikasta? Onko se sinusta kiehtovaa? Näetkö ympäristössä, mihin kaikkea matematiikkaa voi käyttää ja mihin sitä tarvitaan? Keksitkö mielessäsi kiinnostavampia laskuja kuin mitä kirjoissa on?
Minä valitsisin puhtaasti fiiliksen perusteella. Jos tunnet innostuvasi, kun ajattelet matematiikkaa, niin ota se pitkä. Jos matematiikka ei herätä sinussa mitään intohimoa, ota lyhyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä yksi näkökulma: Jos haluat näpäyttää kaikkia niitä ennakkoluuloisia epäilijöitä, joiden mielestä lähärit on vähälahjaisia, niin kirjoittamalla pitkästä matematiikasta laudaturin se onnistuu helpoiten.
Jos on keskivertoa parempi matikassa, niin aina kannattaa yrittää pitkää. Se kehittää loogista ajattelua.
Jos olet hyvä matikassa, niin ei se silloin ole vaikeaa. Itse valitsin hölmöyttäni (en tiennyt kuinka hyvä olen siinä) lukioon lyhyen ja kirjoitin siitä L:n ilman suurempaa vaivannäköä. Lukion jälkeen käytin vuoden suorittaakseni pitkän matikan ja pitkän fysiikan iltalukiossa. Se vaati kyllä töitä, mutta vaikeinta oli niin ison asiamäärän omaksuminen niin lyhyessä ajassa. Kirjoitin vielä pitkän matikan huvikseni ja ilman suurempaa motivaatiota sain siitä M:n. Nykyään olen valmis DI vakituisessa työssä. Sanoisin, että riippuu tulevaisuuden suunnitelmistasi, jos et aio jatkaa lähihoitajasta eteenpäin, pärjäät elämässäsi varmasti lyhyelläkin matikalla. Pitkä avaisi mahdollisuuksia erilaisille jatkosuunnitelmille, jopa lääkikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta pitkä matematiikka oli lukion kouluaineista kaikista helpoin. Ihan oikeasti. Mutta sen pitkässä matematiikassa menestyminen kyllä vaatii, että teet kotitehtävät säännöllisesti. Lukiossa niihin on syytä varata vähintää puoli tuntia jokaista sellaista koulupäivää kohti, kun on matematiikkaa. Jos et ole tähän halukas, niin sitten kannattaa valita lyhyt.
Ehdotan, että lähdet pitkällä liikkeelle. Jos siitä tulee ylivoimaista vaihdat lyhyeen. Toisin päin ei onnistu.
Pitkä matikka on vaikeaa, sitä miten vaikeaa se on sinulle en osaa sanoa.
Mieti myös mitä olet ajatellut jatko-opintoja ja tarvitseeko sinne matematiikkaa/pitkää matematiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa valita pitkä matematiikka ja käydä lukio kunnolla. Höpöhöpö-tutkinnot kannattaa jättää pois.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa valita pitkä matematiikka ja käydä lukio kunnolla. Höpöhöpö-tutkinnot kannattaa jättää pois.
Mikä on höpöhöpö-tutkinto? Aloittajan suunnittelema kaksoistutkinto? Tutkinto ilman pitkää matikkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten on niin huonosti suunniteltu lukujärjestys, että pääsisit vain puolelle kursseista?
Ei se mikään ylipääsemätön ongelma ole, kun voit opiskella matikankursseja erikseen vaikka iltalukiossa tai kesäkursseilla, jos jostakin löydät sellaisia.
Vierailija kirjoitti:
Miten on niin huonosti suunniteltu lukujärjestys, että pääsisit vain puolelle kursseista?
Ei se mikään ylipääsemätön ongelma ole, kun voit opiskella matikankursseja erikseen vaikka iltalukiossa tai kesäkursseilla, jos jostakin löydät sellaisia.
Tarkotan siis että olisi kursseja joissa en pääsisi esim. yhdelle tai kahdelle viikon kolmesta tunnista koska noiden päällä olisi amiksen tunteja. -AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et jaksa panostaa, tuskin kannattaa ottaa pitkää matikkaa. Pitkän matikan vähän huonompiakin numeroita kuulemma arvostetaan enemmän kuin lyhyen matikan vähän parempia numeroita, mutta riippuu alasta. Pitkä matikka on myös hyvin paljon haastavampaa kuin yläkoulu, toisaalta jos jaksaa panostaa ja yläkoulusta on kymppi niin siitä voisi ottaa ihan hyviä arvosanoja.
Vierailija kirjoitti:
Vielä yksi näkökulma: Jos haluat näpäyttää kaikkia niitä ennakkoluuloisia epäilijöitä, joiden mielestä lähärit on vähälahjaisia, niin kirjoittamalla pitkästä matematiikasta laudaturin se onnistuu helpoiten.
Tuollainen ajattelu ei kannata elämässä, varsinkaan asioissa jotka vievät paljon aikaa ja resursseja. Tee asioita omasta halustasi, älä näyttämisen halusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joa aiot lukea joskus lääkäriksi, niin ota pitkä matematiikka.
Miksi suoritat kaksoistutkinnon. Tee ensi lukiopuoli kunnolla pois ja jatka sitten.
Tuskin kukaan valitsee lyhyen muuten kuin osaamattomuuttaan. Toisaalta, omien rajojen tiedostaminen on loppupeleissä edullista.
Vierailija kirjoitti:
Joa aiot lukea joskus lääkäriksi, niin ota pitkä matematiikka.
Miksi suoritat kaksoistutkinnon. Tee ensi lukiopuoli kunnolla pois ja jatka sitten.
Lääkärit eivät tarvitse pitkää matematiikkaa, mutta kaikki kurssit kemiasta, fysiikasta ja biologiasta on tarpeen. Lyhyellä matematiikalla pärjää kyllä, jos muuten on hyvä matemaattisesti.
Vierailija kirjoitti:
Aloita pitkällä, ainahan pystyy vaihtamaan lyhyelle.
Tämä. Olin 8-9 tasoa yläasteella matikassa, mutta aattelin silti että varmaan suoritan lyhyen matikan lukiossa. Päätin kuitenkin kokeilla pitkää matikkaa ja jokaisen kurssin päädyin käymään, koska ei se ylivoimaiseksi mennyt missään vaiheessa :) kirjoitinkin pitkästä matikasta M:n, josta saa enemmän lähtöpisteitä kuin lyhyen matikan laudaturista!
Aloita ihmeessä pitkällä, jos menee tiukille niin aina voi vaihtaa lyhyeen :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloita pitkällä, ainahan pystyy vaihtamaan lyhyelle.
Tämä. Olin 8-9 tasoa yläasteella matikassa, mutta aattelin silti että varmaan suoritan lyhyen matikan lukiossa. Päätin kuitenkin kokeilla pitkää matikkaa ja jokaisen kurssin päädyin käymään, koska ei se ylivoimaiseksi mennyt missään vaiheessa :) kirjoitinkin pitkästä matikasta M:n, josta saa enemmän lähtöpisteitä kuin lyhyen matikan laudaturista!
Aloita ihmeessä pitkällä, jos menee tiukille niin aina voi vaihtaa lyhyeen :)
Nuo lähtöpisteet riippuvat ihan siitä minne hakee. Joskus lyhyen L:stä saa enemmän pisteitä kuin pitkän M:stä, joskus saman verran ja joskus taas pitkän M:stä saa enemmän kuin lyhyen L:stä. Luonnollisesti se vaikuttaa miten paljon alalla tarvitaan matikkaa.
Pitkä matikka, ehdottomasti. Käy vaikka lukio hitaammin, mutta ota se pitkä matikka. Lähihoitajan työhön voi kyllästyä, niin sitten on hyvä kun ei ole sulkenut itseltään mitään ovia lukemalla vain lyhyttä matikkaa. Sinullahan on tosi hyvä numerokin ollut matikasta, joten pärjäät varmasti pitkässä matikassa, kun vaan luet läksyt.
Alue: Aihe vapaa
Haluatko jatkaa tuon tutkinnon jälkeen opintoja alalla, jossa tarvitaan pitkää matikkaa? Ite en oo ikinä katunut et valitsin lyhyen kun tiesin että mua kiinnostaa enemmän kielet ja esim. psyka. En ois tarvinnu pitkää matikkaa mihinkään vaikka uskon kyllä että oisin siellä pärjänny (lyhyestä tuli helposti L ja kurssit oli kymppejä). Lukion jälkeen oon opiskellu pääaineena kieliainetta ja sivuaineita mm. valtsikassa. Terkkarisiskonikin pärjäsi hyvin opinnoissaan lyhyt matikka taustalla (jos sua siis kiinnostais jatkaa esim. sairaanhoitajaks tai terkkariks).