Kysymys erolasten vanhemmille

Ei tietenkään, koska siellä möllöttää exä kuin hämähäkki verkkonsa keskellä, joka lasten äitinä kuppaa varmasti mieheltä viimeisenkin sentin lasten kautta ja niiden nimissä.

Vierailija kirjoitti:

Miesystävä maksaa äidille, joka on lähivanhempana, mutta kustantaa silti kaikki kalliimmat menot ja hoitaa esim. kuskaamiset kokonaan.  Mietin joskus, että haluaako se sillä vielä oikein korostaa asemaansa.  Äitikin käy töissä ja pystyy sitten käyttämään tuloistaan vapaasti esim. omiin lomamatkoihinsa.

Sanomattakin on selvää, että uudelle naisystävälle ei heru tässä kuviossa senttiäkään, vaikka on pienituloinen.  Lasten takia täytyy vaan sietää ja ymmärtää. Onko tällaisella suhteella tulevaisuutta?

Kuskaamiset onkin määritelty tapaaja vanhemman velvollisuudeksi.

Mitä lasten takia pitää sietää ja ymmärtää? Isää, joka kantaa vastuunsa?

On etälläkin jokunen vaate, mutta koska vaatteet jäisivät todella vähälle käytölle, kulkevat vaatteet lapsen mukana. 

Vierailija kirjoitti:

Pakkaan lapselle reppuun vaihtovaatteet mukaan ja tuo ne mukanaan pesuun. Isä maksaa elatusmaksut, eikä hänellä tällöin ole velvollisuutta mitään vaatteita ostella.

Juridisesti on tosiaan säädetty, että isän ainoa velvollisuus on maksaa elatusmaksut.

Meillä kuljeteltiin vaatekassia kodista toiseen. Asuimme lähekkäin ja toinen vanhemmista kävi tiputtamassa vaatekassin aina aamulla toisen kuistille. Lapset tuli sitten suoraan koulusta sen vanhemman luokse, jonka luo olivat menossa. Tämä toimi ihan ok.

Tiedän yhden perheen, jossa vuoroviikko systeemi on ollut tosi kauan ja heillä on kyllä kummassakin kodissa lapsella omat vaatteet. Vain jotkut harrastusvälineet ja -vaatteet vaihtavat kotia. Tämä on varmasti paras ratkaisu pidemmän päälle.

Kyseessä ei siis ole tapaajavanhempi, vaan lapset asuvat molempien luona, mutta mies maksaa silti extraa kuin olisi olisi etävanhempi.

Pidättäytyvätkö eroäiditkin sitten uusista ihmissuhteista kunnes lapset täyttävät 18 v. ?

Vastaan, vaikka olenkin vähän kysymyksen ulkopuolella.

Eron jälkeen isä ei osallistunut pennilläkään eikä eurollakaan mihinkään koskaan. Myös peruselarit sain Kelan kautta, niitä sitten yrittivät häneltä karhuta kaiketi turhaan. Hoidin kolmen lapsen kaikki menot vaatteista polkupyöriin täysin yksin hoitajan palkalla.

Älkää ainakaan ruvetko kinastelemaan mistään vaatteista, jos eroatte kohtuullisissa väleissä. Pikkujuttuja.

Meillä olen lähivanhempi. Lapsen isä maksaa elatusmaksun. Minä teen lapsen kaikki hankinnat ja maksan harrastukset yms. Lapsi lähtee isälleen aina kassin kanssa, johon on pakattu kaikki tarpeellinen. Jos on isän luona juhlat, niin mukana juhlavaatteet jne. Mielestäni tämä on selkeä ja hyvä ratkaisu. Lapsi ei ole siis viikko-viikko sopimuksella, vaan käy isällään harvemmin, mutta on kerrallaan vähän pidempään.

Mielestäni viikko-viikko sopimuksissa ei pitäisi lainkaan maksaa elatusmaksuja ja huonotuloisempi saisi esim. lapsilisät tasoittamaan tuloeroa. Viikko-viikko systeemissä yleensä etävanhempi joutuu maksamaan suhteettoman paljon ja helpompi hankkia kahteen paikkaan vaatteet yms.

Miehen lapsilla oli pääosin kaikki omaisuus, vaatteet, lelut ja kirjat äidin luona, joka oli lähivanhempi teini-ikään asti. Meille tänne toiseen kotiin ostettiin omat kamat. Omat sängyt, pyyhkeet, vaatteet, hygieniatarvikkeet, pelit ja vehkeet. Ei niitä mitenkään nimetty, että ei saisi viedä äidin kotiin, kunhan pitivät huolen, että täällä päässä on riittävästi mm. vaihtovaatetta.

Lasten äiti (asui myös uudessa avioliitossa) maksoi harrastukset, minä lähinnä hoidin kuskaukset kouluun ja harrastuksiin. Ostin myös suuriman osan heidän vaatteistaan täällä isän luona.

Vierailija kirjoitti:

Vastaan, vaikka olenkin vähän kysymyksen ulkopuolella.

Älkää ainakaan ruvetko kinastelemaan mistään vaatteista, jos eroatte kohtuullisissa väleissä. Pikkujuttuja.

Tämä vastaus olisi riittänyt...Mutta piti tuoda huonosti piilotetulla itsekorostuksella se oma sankaritarina keskusteluun. Mitaliko pitäisi laittaa, kun kannoit vastuusi omista henkilökohtaisista arvovalinnoista?

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä ei siis ole tapaajavanhempi, vaan lapset asuvat molempien luona, mutta mies maksaa silti extraa kuin olisi olisi etävanhempi.

Pidättäytyvätkö eroäiditkin sitten uusista ihmissuhteista kunnes lapset täyttävät 18 v. ?

Ei pidättäydy. Minullakin on uusi seurustelukumppani. Mutta minun ei tarvitse elättää häntä eikä hänen minua eikä minun lapsia. Lapsista vastaamme ex miehen kanssa, kumpikin koemme sen niin tärkeäksi, että heidän menoihin aina rahat löytyvät. Elatusmaksuja meillä ei makseta, mutta varmasti kumpikin maksaa lasten menoja paljon enemmän kuin nuo maksut olisivat. Suuremmat menot laitetaan puoliksi/ostetaan vuorotellen. Miksi lasten pitäisi kärsiä siitä, että vanhemmat eroavat? Jos uusi seurustelukumppani ei hyväksyisi, että laitan lapseni prioriteeteissa korkeimmalle hän ei kauaa kumppanini olisi. Näin varmaan ajattelee hyvin moni vastuullinen vanhempi, onneksi niin.

Se, että kummassakin kodissa on vaatteet, toimii ehkä pienemmillä lapsilla, mutta ei enää teineillä. Eli meillä vaatteet seilaavat lasten mukana, ja tarvittaessa haetaan, sillä kodit lähekkäin.

Viikko-viikkosysteemillä mennään, ja etävanhempi maksaa elarit. Minä hommaan kaiken silmälaseista, fillareista yms. lähtien, joten kulut eivät todellakaan ole tasan.

Julmia ja itsekkäitä eromammoja täällä.  Uusia suhteita ei saa syntyä, koska minä ja minun lapset.

Vierailija kirjoitti:

Julmia ja itsekkäitä eromammoja täällä.  Uusia suhteita ei saa syntyä, koska minä ja minun lapset.

Tosi julmaa, etteivät lasten äidit luovu elatusmaksuista, jotta exä voisi ostaa tyttöystävälleen shampanjaa ja timantteja...

Kun maksaisi edes omat makkaransa exän timanttien ja shampanjan lisäksi :(

Alkaa keskustelu olla aika kaukana aiheesta. Siis siitä olisiko lapsilla hyvä olla vaatteita kummassakin kodissa ja kuuluuko vaatehankinnat lähi- vai etävanhemmalle.

Itse koen stressaavaksi huolehtia lapselle vaatteet ja tavarat joka reissulle ja olla sitten haukuttavana, mikäli jotain unohtuu. Kantani tähän asiaan on, että molemmissa kodeissa pitäisi olla vaatteita sen verran, että lapsi pärjää niillä muutaman päivän reissun ajan, mutta jos asia todella lain mukaan on niin, että etävanhemman velvollisuuksiin kuuluu vain elatusmaksut, niin sittenhän ex on ollut oikeassa. Täytyy ottaa asiasta paremmin selvää.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Itse koen stressaavaksi huolehtia lapselle vaatteet ja tavarat joka reissulle ja olla sitten haukuttavana, mikäli jotain unohtuu. Kantani tähän asiaan on, että molemmissa kodeissa pitäisi olla vaatteita sen verran, että lapsi pärjää niillä muutaman päivän reissun ajan, mutta jos asia todella lain mukaan on niin, että etävanhemman velvollisuuksiin kuuluu vain elatusmaksut, niin sittenhän ex on ollut oikeassa. Täytyy ottaa asiasta paremmin selvää.

Ap

Yritä löytää tuossa joku järkevä kompromissi, voitko laittaa lasten mukana vaatteita jotka jäävät isälle? Eronvaiheessa pienistä jutusta kasvaa vuorenkokoisia - ja varma häviäjä on lapsi siinä riitelevien aikuisten välissä. KUn saa pidettyä hengen jossa molemmat vanhemmat tajuavat hoitavansa LASTEN asioita, eivät jatkavansa erovaiheen sun-mun kiistelyä.

Vierailija kirjoitti:

Itse koen stressaavaksi huolehtia lapselle vaatteet ja tavarat joka reissulle ja olla sitten haukuttavana, mikäli jotain unohtuu. Kantani tähän asiaan on, että molemmissa kodeissa pitäisi olla vaatteita sen verran, että lapsi pärjää niillä muutaman päivän reissun ajan, mutta jos asia todella lain mukaan on niin, että etävanhemman velvollisuuksiin kuuluu vain elatusmaksut, niin sittenhän ex on ollut oikeassa. Täytyy ottaa asiasta paremmin selvää.

Ap

Sosiaalitoimen ja lainsäätäjien kanta on, että sen isä ainoa velvollisuus on huolehtia elatusmaksuista.

Minkä ikäisiä teidän lapset on?