Sopiiko irtosuhteita harrastanut nainen perheenäidiksi?

Vierailija kirjoitti:

Irtosuhteita harrastanut perheenäiti joutuu salailemaan menneisyyttään niin mieheltään kuin lapsiltaankin.

Ainoastaan jos sattuu menemään naimisiin idiootin kanssa.

Vähäjärkisten ihmisten vähäjärkisiin kysymyksiin vastaamisessa on se ongelma, että jos vastaa kuin järkevälle ihmiselle, vähäjärkinen alkaa näyttää vähemmän typerältä. Emme kai sitä halua?

Miksi se irtisuhteita harrastanut joutuu salailemaan menneisyyttään?

Tyhmä Mieskö

Ei sovi. Tuli todettua olen omakohtaisesti. Mutta lapsilleni sovin hyvin äidiksi! Miestä tähän kuvioon ei tarvita.

Haha. Aviomieheni piti olla yhden yön juttu mutta toisin kävi, eli kyllä mies on ihan tietoinen siitä että olen vienyt miehiä ensitapaamisella sänkyyn. Mielestäni lasten ei ole oleellista tietää lukuja vanhempiensa "menneisyydestä" noin muutenkaan, olivat vanhemmat sitten toistensa ensimmäiset tai viimeiset.

Mitäs kun puoliso ja lasten isä on mies, jonka iskin/joka iski minut alunperin ihan vain yhden yön juttu mielessä?

Lapsille ei aikuisten seksielämä mielestäni kuulu. Jos aikuisena kyselevät niin ei tee tiukkaakaan kertoa, kuinka suhde alkoi.

Mieluiten ei. Ei ole kiva ajatus.

No ei sovi. Tässä maassa on äidiksi sopimattomia naisia pilvin pimein ja silti lapsia syntyy, missä vika?

Irtosuhteista pitää tuntea huonoa omatuntoa ja häpeää vain, jos katsoo niiden olevan "syntiä" tai moraalitonta tai muuten sopimaton asia aikuiselle terveelle ihmiselle.

Vierailija kirjoitti:

Tervetuloa Suomeen, Ahmed. Täällä esiaviollisia "irtosuhteita" harrastaneen ei tarvitse salailla eikä häpeillä niitä.

Eiköhän ap ollut pikemminkin se hommaforumin alfa-poitsu :D

Mikä on irtosuhde? Siis joku yhden yön -juttu kai. Niitähän taitaa olla ainakin joka toisella. Mitä sellaista salaamaan. Kun toimii noissa suhteissa vastuullisesti, muistaa ehkäisyn ja tautien torjunnan, ei mitään ongelmaa. 

No onhan vähän jos ja kun sitten tekee muksun tai yrittää tehdä, historiasta kateellisia ja toisen sekoiluja alkaa pulpahtelemaan esiin, niin käryhän siinä nenässä tuntuu.

Sekin on selvä merkki kun pitkät viikonloput ja pyhät tuppaavat lähestymään, sitä alkaa epätoivoinen vähemmän sosiaalinenkin "kunhan joku vaan" siipirikko sitten fuulaamaan itseään. Ylpeys ja ärsytyskerroin om niin korkeita että selitellään kaikille wikä vuorovaikutus synny itsestään sen kanssa jota... Siis ei oikein synkronoi ja aika kuluu. Miten otit sitten yhteyttä siihen josta kiinnostuit vai otitko ollenkaan ja luulet? Kuka vaan voi avata love - pokkarin, dekkarin ja jopa romaanin tai satukirjan ja sen jälkeen yrittää transitoida vastuunsa jollekin muulle, huonolla menestyksellä.

Ellei sitten ole toinenkin samanlainen; siitähän hauskaa tuleekin.