Kohta imetys loppuu

Ei kannata yleistää, itselläni vain ensimmäinen viikko oli vaikea koska nännit oli todell kipeät.

Miksi on ihana lopettaa?

Lapsi on valmis. Rinta ei ole puoleen vuoteen ollut lapselle mikään erityinen läheisyysasia, lukuunottamatta uudelleen nukahtamista öisin. Meillä sylitellään, silitellään ja suukotellaan, ollaan läsnä ja jutellaan, leikitään, ja se nähtävästi riittää lapselle läheisyydeksi. Nokkamukin käyttö onnistuu. Kiinteiden syönti on alkanut vihdoin sujua. Nyt annan kiinteiden jälkeen korvikemaitoa ja sitten vasta imetän. Maito vähenee luonnollisesti. Helppoa, ihanaa.

Saan kroppani takaisin. Hormonitoiminta normalisoituu. Ei tunnu enää kuivaksi imetyltä.

Minusta on tuntunut jo vauvan ollessa 8 kk, että hän on liian vanha tissille. On vähän ällöttänyt ja pelottanut ajatus, että joudun vielä imettämään puhuvaa ja kävelevää lasta.

Vauva ei ole huolinut tuttia. Olen ollut hänelle öisin uudelleen nukahtamisen apuväline, tutti. Pidän tätä kieroutuneena ison vauvan kanssa. Vastasyntyneellä luonnollista, 8 kk ikäisellä ei enää.

Tärkeimpänä on huoli lapsen hidastuneesta kasvusta. Olemme olleet kierteessä, jossa en ole uskaltanut pitää unikoulua, koska lapsella on nälkä öisin. Lapsella on nälkä öisin, koska lapsi ei syö tarpeeksi päivällä. Lapsi ei syö tarpeeksi päivällä, koska lapsi juo öisin maitoa. Rintamaidon ei todellakaan kuulu olla yli 8 kk vanhan lapsen pääasiallinen ravinto; lapsi ei kasva tarpeeksi. Ajatus terveestä, kasvavasta lapsesta lämmittää. Hän joutuu rankkaan, varmaan nälkäiseenkin unikouluun, mutta se tehdään hänen kasvunsa ja terveytensä takia.

En tunne huonoa omaatuntoa vaan ylpeyttä siitä, että osaan tehdä oikeita valintoja lapseni puolesta. Ei ole lapsen tehtävä päättää, mitä syödään, vaan aikuisten.

Te imetysfanaatikot ette saa riemuani laskemaan.

Olen onnellinen!

Ja edellinen oli ap.

Minusta 10 kuukauden imetys on hieno saavutus ja aivan riittävä aika imettää. Se on vieläpä 3 kk pidempään kuin mitä keskimäärin imetetään. Silti täältä löytyy aina vähintään yksi Oikea ja Täydellinen Äiti, jonka ainoa tehtävä on kyseenalaistaa ja lytätä toisen saavutus, koska itsehän hän imettää ja tekee kaiken muunkin aina kaikkien suositusten mukaisesti. Keskivertoa pidempikään imetys ei ole hyvä koska Hyvä Äiti imettää lastansa vähintään kahden vuoden ikään suositusten mukaisesti.

Jee hyvä ap!!:)

Vierailija kirjoitti:

Minusta 10 kuukauden imetys on hieno saavutus ja aivan riittävä aika imettää. Se on vieläpä 3 kk pidempään kuin mitä keskimäärin imetetään. Silti täältä löytyy aina vähintään yksi Oikea ja Täydellinen Äiti, jonka ainoa tehtävä on kyseenalaistaa ja lytätä toisen saavutus, koska itsehän hän imettää ja tekee kaiken muunkin aina kaikkien suositusten mukaisesti. Keskivertoa pidempikään imetys ei ole hyvä koska Hyvä Äiti imettää lastansa vähintään kahden vuoden ikään suositusten mukaisesti.

Paitsi että puhuvan ja kävelevän lapsen imetyshän on perverssiä, ja yksivuotispäivästä alkaen siinä on insestimäinen vire. Ei näillä palstoilla olla yhtään sen lempeämpiä pitkään imettäviä kohtaan. Ainoa oikea imetysaika on ilmeisesti se pyhä 1 v, jonka joku jossakin laitoksessa on joskus määritellyt iäksi, jossa munuaiset kykenevät jollakin lailla käsittelemään lehmänmaitoa. Viis yksilöllisistä eroista tai emotionaalisesta puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi on ihana lopettaa?

Lapsi on valmis. Rinta ei ole puoleen vuoteen ollut lapselle mikään erityinen läheisyysasia, lukuunottamatta uudelleen nukahtamista öisin. Meillä sylitellään, silitellään ja suukotellaan, ollaan läsnä ja jutellaan, leikitään, ja se nähtävästi riittää lapselle läheisyydeksi. Nokkamukin käyttö onnistuu. Kiinteiden syönti on alkanut vihdoin sujua. Nyt annan kiinteiden jälkeen korvikemaitoa ja sitten vasta imetän. Maito vähenee luonnollisesti. Helppoa, ihanaa.

Saan kroppani takaisin. Hormonitoiminta normalisoituu. Ei tunnu enää kuivaksi imetyltä.

Minusta on tuntunut jo vauvan ollessa 8 kk, että hän on liian vanha tissille. On vähän ällöttänyt ja pelottanut ajatus, että joudun vielä imettämään puhuvaa ja kävelevää lasta.

Vauva ei ole huolinut tuttia. Olen ollut hänelle öisin uudelleen nukahtamisen apuväline, tutti. Pidän tätä kieroutuneena ison vauvan kanssa. Vastasyntyneellä luonnollista, 8 kk ikäisellä ei enää.

Tärkeimpänä on huoli lapsen hidastuneesta kasvusta. Olemme olleet kierteessä, jossa en ole uskaltanut pitää unikoulua, koska lapsella on nälkä öisin. Lapsella on nälkä öisin, koska lapsi ei syö tarpeeksi päivällä. Lapsi ei syö tarpeeksi päivällä, koska lapsi juo öisin maitoa. Rintamaidon ei todellakaan kuulu olla yli 8 kk vanhan lapsen pääasiallinen ravinto; lapsi ei kasva tarpeeksi. Ajatus terveestä, kasvavasta lapsesta lämmittää. Hän joutuu rankkaan, varmaan nälkäiseenkin unikouluun, mutta se tehdään hänen kasvunsa ja terveytensä takia.

En tunne huonoa omaatuntoa vaan ylpeyttä siitä, että osaan tehdä oikeita valintoja lapseni puolesta. Ei ole lapsen tehtävä päättää, mitä syödään, vaan aikuisten.

Te imetysfanaatikot ette saa riemuani laskemaan.

Olen onnellinen!

Saat olla onnellinen, sinun rintasi ja sinun päätöksesi, sinun riemusi, sinun ylpeytesi, sinun ällötyksesi imetystä kohtaan. Mutta kaksi pientä asiaa.

1) Rintamaidon _kuuluu_ olla 8 kk ikäisen vauvan pääravinto.

2) Vauva ei kuulosta olevan valmis, jos tiedät edessä olevan rankan unikoulun. Mutta sinä olet valmis, ja kuten sanoit, vanhemmat päättävät nämä asiat lasten puolesta.

T. Se ikävä faktojen latelija.

Vierailija kirjoitti:

Sama,mullakin ollu kuukautiset vaikka olen imettänyt mutta vauva saanut alkunsa vasta kun edellinen ollut tosiaan sen melkein 2,meillä toiminut hyvin ehkäisynä.Toimii silloin kun vauva saa tulla jos on tullakseen.

Imettämisessä paljon hyviä etuja,aina lämmin puhdas ruoka,äiti hoikistuu,saa itsekin nukkua kun vauva nukkuu vieressä tissillä,ehkäisy...

Kaikki eivät hoikistu. Itselläni kilot pysynyt tiukasti niin kauan kun olen imettänyt, vasta imetyksen loputtua saanut jotain pois, muuttamatta elintapoja.

En saanut yöllä nukuttua, en vain voinut maata samassa asennossa läpi yön ja vauva itki heti kun käännyin pois.

Aloitin työt kun vanhempainvapaa loppui, vähän pakko kun mies on tytön. Vuorotyö, ei olisi ollut mitään rutiinia imetykseen milloin saa ja millon ei.

Tässä muutama syy miksi lopetin vauvan ollessa 10kk, t. Ei ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi on ihana lopettaa?

Lapsi on valmis. Rinta ei ole puoleen vuoteen ollut lapselle mikään erityinen läheisyysasia, lukuunottamatta uudelleen nukahtamista öisin. Meillä sylitellään, silitellään ja suukotellaan, ollaan läsnä ja jutellaan, leikitään, ja se nähtävästi riittää lapselle läheisyydeksi. Nokkamukin käyttö onnistuu. Kiinteiden syönti on alkanut vihdoin sujua. Nyt annan kiinteiden jälkeen korvikemaitoa ja sitten vasta imetän. Maito vähenee luonnollisesti. Helppoa, ihanaa.

Saan kroppani takaisin. Hormonitoiminta normalisoituu. Ei tunnu enää kuivaksi imetyltä.

Minusta on tuntunut jo vauvan ollessa 8 kk, että hän on liian vanha tissille. On vähän ällöttänyt ja pelottanut ajatus, että joudun vielä imettämään puhuvaa ja kävelevää lasta.

Vauva ei ole huolinut tuttia. Olen ollut hänelle öisin uudelleen nukahtamisen apuväline, tutti. Pidän tätä kieroutuneena ison vauvan kanssa. Vastasyntyneellä luonnollista, 8 kk ikäisellä ei enää.

Tärkeimpänä on huoli lapsen hidastuneesta kasvusta. Olemme olleet kierteessä, jossa en ole uskaltanut pitää unikoulua, koska lapsella on nälkä öisin. Lapsella on nälkä öisin, koska lapsi ei syö tarpeeksi päivällä. Lapsi ei syö tarpeeksi päivällä, koska lapsi juo öisin maitoa. Rintamaidon ei todellakaan kuulu olla yli 8 kk vanhan lapsen pääasiallinen ravinto; lapsi ei kasva tarpeeksi. Ajatus terveestä, kasvavasta lapsesta lämmittää. Hän joutuu rankkaan, varmaan nälkäiseenkin unikouluun, mutta se tehdään hänen kasvunsa ja terveytensä takia.

En tunne huonoa omaatuntoa vaan ylpeyttä siitä, että osaan tehdä oikeita valintoja lapseni puolesta. Ei ole lapsen tehtävä päättää, mitä syödään, vaan aikuisten.

Te imetysfanaatikot ette saa riemuani laskemaan.

Olen onnellinen!

Saat olla onnellinen, sinun rintasi ja sinun päätöksesi, sinun riemusi, sinun ylpeytesi, sinun ällötyksesi imetystä kohtaan. Mutta kaksi pientä asiaa.

1) Rintamaidon _kuuluu_ olla 8 kk ikäisen vauvan pääravinto.

2) Vauva ei kuulosta olevan valmis, jos tiedät edessä olevan rankan unikoulun. Mutta sinä olet valmis, ja kuten sanoit, vanhemmat päättävät nämä asiat lasten puolesta.

T. Se ikävä faktojen latelija.

Kuuntelen mielummin neuvolaa näissä faktoissa.

ap

WHO:n suositus on tosiaan 2 vuotta, mutta sen taustalla eivät ole äidinmaidon ravitsemukselliset syyt, vaan kehitysmaiden hygieniaongelmat, puhtaan veden puute ja äidinmaidon vasta-aineet. Suomessa voidaan noudattaa Suomen suosituksia.

Yli 6 kk vanha lapsi tarvitsee lisäruokaa äidinmaidon ohella kasvaakseen riittävästi. Lisäruoat aloitetaan yksilöllisesti, yleensä 4-6 kk iässä hitaasti uusiin ruoka-aineisiin totutellen. Pikkuhiljaa lisäruoan määrä kasvaa, ja äidinmaidon osuus ruokavaliosta laskee. Samalla elämä ja ruokailu alkaa rytmittyä, vaikka lapsentahtinen imetys on sallittua samalla, jos haluaa.

10 kk ikäinen vauva saa aloittaa hapanmaitotuotteet, ja vuoden ikäinen vauva saa aloittaa maitotuotteet ja juuston. Näin yli vuoden ikäinen lapsi ei enää tarvitse äidinmaitoa, mutta imetystä saa jatkaa, jos haluaa. Jos alle vuoden ikäinen lapsi ei saa äidinmaitoa, hänelle annetaan korvikemaitoa, koska alle vuoden ikäisen munuaiset eivät kestä normimaitoa.

Jos lapsi ei syö tarpeeksi kiinteitä, hän ei kasva tarpeeksi. Jos syömättömyyden taustalla on liika lapsentahtinen imetys ja liika yöimetys, imetetään ainoastaan kiinteiden jälkeen ja pidetään unikoulu. Lapsi kestää uusien tapojen opettelua turvassa vanhempiensa kanssa. Lapsen kasvua seurataan neuvolassa. Pienistä poikkeamista kasvussa on turha huolestua, sillä lapset kasvavat välillä epätasaisesti.

Äidinmaito ei ole taikajuomaa. Aikuinen ihminen ei erityisemmin hyödy äidinmaidosta. Taaperoimettäjä ei ole muita parempi äiti, muttei myöskään huonompi. Taaperoimettäjä ei ole epänormaali tai pedofiili, vaikka on myös ihan normaalia itse kokea ällötystä taaperon imettämisestä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi on ihana lopettaa?

Lapsi on valmis. Rinta ei ole puoleen vuoteen ollut lapselle mikään erityinen läheisyysasia, lukuunottamatta uudelleen nukahtamista öisin. Meillä sylitellään, silitellään ja suukotellaan, ollaan läsnä ja jutellaan, leikitään, ja se nähtävästi riittää lapselle läheisyydeksi. Nokkamukin käyttö onnistuu. Kiinteiden syönti on alkanut vihdoin sujua. Nyt annan kiinteiden jälkeen korvikemaitoa ja sitten vasta imetän. Maito vähenee luonnollisesti. Helppoa, ihanaa.

Saan kroppani takaisin. Hormonitoiminta normalisoituu. Ei tunnu enää kuivaksi imetyltä.

Minusta on tuntunut jo vauvan ollessa 8 kk, että hän on liian vanha tissille. On vähän ällöttänyt ja pelottanut ajatus, että joudun vielä imettämään puhuvaa ja kävelevää lasta.

Vauva ei ole huolinut tuttia. Olen ollut hänelle öisin uudelleen nukahtamisen apuväline, tutti. Pidän tätä kieroutuneena ison vauvan kanssa. Vastasyntyneellä luonnollista, 8 kk ikäisellä ei enää.

Tärkeimpänä on huoli lapsen hidastuneesta kasvusta. Olemme olleet kierteessä, jossa en ole uskaltanut pitää unikoulua, koska lapsella on nälkä öisin. Lapsella on nälkä öisin, koska lapsi ei syö tarpeeksi päivällä. Lapsi ei syö tarpeeksi päivällä, koska lapsi juo öisin maitoa. Rintamaidon ei todellakaan kuulu olla yli 8 kk vanhan lapsen pääasiallinen ravinto; lapsi ei kasva tarpeeksi. Ajatus terveestä, kasvavasta lapsesta lämmittää. Hän joutuu rankkaan, varmaan nälkäiseenkin unikouluun, mutta se tehdään hänen kasvunsa ja terveytensä takia.

En tunne huonoa omaatuntoa vaan ylpeyttä siitä, että osaan tehdä oikeita valintoja lapseni puolesta. Ei ole lapsen tehtävä päättää, mitä syödään, vaan aikuisten.

Te imetysfanaatikot ette saa riemuani laskemaan.

Olen onnellinen!

Saat olla onnellinen, sinun rintasi ja sinun päätöksesi, sinun riemusi, sinun ylpeytesi, sinun ällötyksesi imetystä kohtaan. Mutta kaksi pientä asiaa.

1) Rintamaidon _kuuluu_ olla 8 kk ikäisen vauvan pääravinto.

2) Vauva ei kuulosta olevan valmis, jos tiedät edessä olevan rankan unikoulun. Mutta sinä olet valmis, ja kuten sanoit, vanhemmat päättävät nämä asiat lasten puolesta.

T. Se ikävä faktojen latelija.

Kuuntelen mielummin neuvolaa näissä faktoissa.

ap

Oman lapsesi kohdalla sinun tietysti kannattaa kuunnella neuvolaa, jolla on näkemys lapsen kokonaiskasvusta. Mutta kun puhutaan yleisellä tasolla, rintamaito (tai korvike) on vauvan pääasiallinen ravinnonlähde vielä 8 kk iässä, ja näin kuuluukin olla; onhan se ravintopitoisempaa kuin kiinteä ruoka. Puhu toki omasta puolestasi ja omista tunteistasi, mutta älä jaa virheellistä informaatiota.

Älä välitä ap. Nykyään mammat hankkivat kaiken tietonsa fb-ryhmistä ja keskustelupalstoilta. Viralliset, tutkittuun tietoon perustuvat suositukset eivät ole muodissa.

Vierailija kirjoitti:

WHO:n suositus on tosiaan 2 vuotta, mutta sen taustalla eivät ole äidinmaidon ravitsemukselliset syyt, vaan kehitysmaiden hygieniaongelmat, puhtaan veden puute ja äidinmaidon vasta-aineet. Suomessa voidaan noudattaa Suomen suosituksia.

Yli 6 kk vanha lapsi tarvitsee lisäruokaa äidinmaidon ohella kasvaakseen riittävästi. Lisäruoat aloitetaan yksilöllisesti, yleensä 4-6 kk iässä hitaasti uusiin ruoka-aineisiin totutellen. Pikkuhiljaa lisäruoan määrä kasvaa, ja äidinmaidon osuus ruokavaliosta laskee. Samalla elämä ja ruokailu alkaa rytmittyä, vaikka lapsentahtinen imetys on sallittua samalla, jos haluaa.

10 kk ikäinen vauva saa aloittaa hapanmaitotuotteet, ja vuoden ikäinen vauva saa aloittaa maitotuotteet ja juuston. Näin yli vuoden ikäinen lapsi ei enää tarvitse äidinmaitoa, mutta imetystä saa jatkaa, jos haluaa. Jos alle vuoden ikäinen lapsi ei saa äidinmaitoa, hänelle annetaan korvikemaitoa, koska alle vuoden ikäisen munuaiset eivät kestä normimaitoa.

Jos lapsi ei syö tarpeeksi kiinteitä, hän ei kasva tarpeeksi. Jos syömättömyyden taustalla on liika lapsentahtinen imetys ja liika yöimetys, imetetään ainoastaan kiinteiden jälkeen ja pidetään unikoulu. Lapsi kestää uusien tapojen opettelua turvassa vanhempiensa kanssa. Lapsen kasvua seurataan neuvolassa. Pienistä poikkeamista kasvussa on turha huolestua, sillä lapset kasvavat välillä epätasaisesti.

Äidinmaito ei ole taikajuomaa. Aikuinen ihminen ei erityisemmin hyödy äidinmaidosta. Taaperoimettäjä ei ole muita parempi äiti, muttei myöskään huonompi. Taaperoimettäjä ei ole epänormaali tai pedofiili, vaikka on myös ihan normaalia itse kokea ällötystä taaperon imettämisestä.

ap

Eikös se WHO:n kahden vuoden suositus koske vauraampiakin maita? Kehitysmaissa suositellaan muistaakseni imettämään pidempäänkin. Kyllä se suomalainenkin taapero hyötyy äidinmaidon vasta-aineista.

Pakko kysyä, että tarkoititko tuolla "normaalia kokea ällötystä"-osiolla sitä, että äiti ei halua imettää omaa taaperoaan koska se on hänestä ällöttävää? Ei kai sentään niin, että on normaalia kokea ällötystä toisen taaperoimetyksestä? :)

Mutta varsinaiseen otsikkoon: voin kuvitella, että on helpotus kun imetys lähenee loppuaan. Oma vauva on 9kk ja harkitsen joka toinen päivä lopettamista. :D Esikoisen kanssa oli alun jälkeen jotekin helpompaa ja imetin pari vuotta, kunnes lapsi lopetti tissillä käymisen itse. Toisen kanssa on ollut takkuamista koko tämä matka. Voipi olla, että vieroitan toisen tissistä vähän aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

WHO:n suositus on tosiaan 2 vuotta, mutta sen taustalla eivät ole äidinmaidon ravitsemukselliset syyt, vaan kehitysmaiden hygieniaongelmat, puhtaan veden puute ja äidinmaidon vasta-aineet. Suomessa voidaan noudattaa Suomen suosituksia.

Yli 6 kk vanha lapsi tarvitsee lisäruokaa äidinmaidon ohella kasvaakseen riittävästi. Lisäruoat aloitetaan yksilöllisesti, yleensä 4-6 kk iässä hitaasti uusiin ruoka-aineisiin totutellen. Pikkuhiljaa lisäruoan määrä kasvaa, ja äidinmaidon osuus ruokavaliosta laskee. Samalla elämä ja ruokailu alkaa rytmittyä, vaikka lapsentahtinen imetys on sallittua samalla, jos haluaa.

10 kk ikäinen vauva saa aloittaa hapanmaitotuotteet, ja vuoden ikäinen vauva saa aloittaa maitotuotteet ja juuston. Näin yli vuoden ikäinen lapsi ei enää tarvitse äidinmaitoa, mutta imetystä saa jatkaa, jos haluaa. Jos alle vuoden ikäinen lapsi ei saa äidinmaitoa, hänelle annetaan korvikemaitoa, koska alle vuoden ikäisen munuaiset eivät kestä normimaitoa.

Jos lapsi ei syö tarpeeksi kiinteitä, hän ei kasva tarpeeksi. Jos syömättömyyden taustalla on liika lapsentahtinen imetys ja liika yöimetys, imetetään ainoastaan kiinteiden jälkeen ja pidetään unikoulu. Lapsi kestää uusien tapojen opettelua turvassa vanhempiensa kanssa. Lapsen kasvua seurataan neuvolassa. Pienistä poikkeamista kasvussa on turha huolestua, sillä lapset kasvavat välillä epätasaisesti.

Äidinmaito ei ole taikajuomaa. Aikuinen ihminen ei erityisemmin hyödy äidinmaidosta. Taaperoimettäjä ei ole muita parempi äiti, muttei myöskään huonompi. Taaperoimettäjä ei ole epänormaali tai pedofiili, vaikka on myös ihan normaalia itse kokea ällötystä taaperon imettämisestä.

ap

Niin tiedätkö miksi Suomen suositus on niin vähän aikaa? Koska Suomessa muutenkin imetetään järkyttävän vähän aikaa, että äidit voisivat edes sen vuoden imettää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi on ihana lopettaa?

Lapsi on valmis. Rinta ei ole puoleen vuoteen ollut lapselle mikään erityinen läheisyysasia, lukuunottamatta uudelleen nukahtamista öisin. Meillä sylitellään, silitellään ja suukotellaan, ollaan läsnä ja jutellaan, leikitään, ja se nähtävästi riittää lapselle läheisyydeksi. Nokkamukin käyttö onnistuu. Kiinteiden syönti on alkanut vihdoin sujua. Nyt annan kiinteiden jälkeen korvikemaitoa ja sitten vasta imetän. Maito vähenee luonnollisesti. Helppoa, ihanaa.

Saan kroppani takaisin. Hormonitoiminta normalisoituu. Ei tunnu enää kuivaksi imetyltä.

Minusta on tuntunut jo vauvan ollessa 8 kk, että hän on liian vanha tissille. On vähän ällöttänyt ja pelottanut ajatus, että joudun vielä imettämään puhuvaa ja kävelevää lasta.

Vauva ei ole huolinut tuttia. Olen ollut hänelle öisin uudelleen nukahtamisen apuväline, tutti. Pidän tätä kieroutuneena ison vauvan kanssa. Vastasyntyneellä luonnollista, 8 kk ikäisellä ei enää.

Tärkeimpänä on huoli lapsen hidastuneesta kasvusta. Olemme olleet kierteessä, jossa en ole uskaltanut pitää unikoulua, koska lapsella on nälkä öisin. Lapsella on nälkä öisin, koska lapsi ei syö tarpeeksi päivällä. Lapsi ei syö tarpeeksi päivällä, koska lapsi juo öisin maitoa. Rintamaidon ei todellakaan kuulu olla yli 8 kk vanhan lapsen pääasiallinen ravinto; lapsi ei kasva tarpeeksi. Ajatus terveestä, kasvavasta lapsesta lämmittää. Hän joutuu rankkaan, varmaan nälkäiseenkin unikouluun, mutta se tehdään hänen kasvunsa ja terveytensä takia.

En tunne huonoa omaatuntoa vaan ylpeyttä siitä, että osaan tehdä oikeita valintoja lapseni puolesta. Ei ole lapsen tehtävä päättää, mitä syödään, vaan aikuisten.

Te imetysfanaatikot ette saa riemuani laskemaan.

Olen onnellinen!

Saat olla onnellinen, sinun rintasi ja sinun päätöksesi, sinun riemusi, sinun ylpeytesi, sinun ällötyksesi imetystä kohtaan. Mutta kaksi pientä asiaa.

1) Rintamaidon _kuuluu_ olla 8 kk ikäisen vauvan pääravinto.

2) Vauva ei kuulosta olevan valmis, jos tiedät edessä olevan rankan unikoulun. Mutta sinä olet valmis, ja kuten sanoit, vanhemmat päättävät nämä asiat lasten puolesta.

T. Se ikävä faktojen latelija.

Kuuntelen mielummin neuvolaa näissä faktoissa.

ap

Oman lapsesi kohdalla sinun tietysti kannattaa kuunnella neuvolaa, jolla on näkemys lapsen kokonaiskasvusta. Mutta kun puhutaan yleisellä tasolla, rintamaito (tai korvike) on vauvan pääasiallinen ravinnonlähde vielä 8 kk iässä, ja näin kuuluukin olla; onhan se ravintopitoisempaa kuin kiinteä ruoka. Puhu toki omasta puolestasi ja omista tunteistasi, mutta älä jaa virheellistä informaatiota.

Ajattelemme ehkä sanan pääasiallinen eri tavoin. Ajattelin sitä, että yleinen suositus on se, että 8-kuinen syö noin 5 ateriaa päivässä, minkä jälkeen imetetään, ja että pelkkä imetys ei riitä 8-kuiselle. Voi olla, että 'miltei ainoa' olisi ollut eksaktimpi ilmaus kuin 'pääasiallinen'.

Toivon, että ihmiset hankkivat informaationsa pääasiallisesti neuvolasta tai luotettavista kirjoista, eivätkä minulta.

Ja tarkoitus ei ole vähätellä imettämisen merkitystä. Olen vaan iloinen kun se loppuu omalta osaltani :D

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

WHO:n suositus on tosiaan 2 vuotta, mutta sen taustalla eivät ole äidinmaidon ravitsemukselliset syyt, vaan kehitysmaiden hygieniaongelmat, puhtaan veden puute ja äidinmaidon vasta-aineet. Suomessa voidaan noudattaa Suomen suosituksia.

Yli 6 kk vanha lapsi tarvitsee lisäruokaa äidinmaidon ohella kasvaakseen riittävästi. Lisäruoat aloitetaan yksilöllisesti, yleensä 4-6 kk iässä hitaasti uusiin ruoka-aineisiin totutellen. Pikkuhiljaa lisäruoan määrä kasvaa, ja äidinmaidon osuus ruokavaliosta laskee. Samalla elämä ja ruokailu alkaa rytmittyä, vaikka lapsentahtinen imetys on sallittua samalla, jos haluaa.

10 kk ikäinen vauva saa aloittaa hapanmaitotuotteet, ja vuoden ikäinen vauva saa aloittaa maitotuotteet ja juuston. Näin yli vuoden ikäinen lapsi ei enää tarvitse äidinmaitoa, mutta imetystä saa jatkaa, jos haluaa. Jos alle vuoden ikäinen lapsi ei saa äidinmaitoa, hänelle annetaan korvikemaitoa, koska alle vuoden ikäisen munuaiset eivät kestä normimaitoa.

Jos lapsi ei syö tarpeeksi kiinteitä, hän ei kasva tarpeeksi. Jos syömättömyyden taustalla on liika lapsentahtinen imetys ja liika yöimetys, imetetään ainoastaan kiinteiden jälkeen ja pidetään unikoulu. Lapsi kestää uusien tapojen opettelua turvassa vanhempiensa kanssa. Lapsen kasvua seurataan neuvolassa. Pienistä poikkeamista kasvussa on turha huolestua, sillä lapset kasvavat välillä epätasaisesti.

Äidinmaito ei ole taikajuomaa. Aikuinen ihminen ei erityisemmin hyödy äidinmaidosta. Taaperoimettäjä ei ole muita parempi äiti, muttei myöskään huonompi. Taaperoimettäjä ei ole epänormaali tai pedofiili, vaikka on myös ihan normaalia itse kokea ällötystä taaperon imettämisestä.

ap

Eikös se WHO:n kahden vuoden suositus koske vauraampiakin maita? Kehitysmaissa suositellaan muistaakseni imettämään pidempäänkin. Kyllä se suomalainenkin taapero hyötyy äidinmaidon vasta-aineista.

Pakko kysyä, että tarkoititko tuolla "normaalia kokea ällötystä"-osiolla sitä, että äiti ei halua imettää omaa taaperoaan koska se on hänestä ällöttävää? Ei kai sentään niin, että on normaalia kokea ällötystä toisen taaperoimetyksestä? :)

Mutta varsinaiseen otsikkoon: voin kuvitella, että on helpotus kun imetys lähenee loppuaan. Oma vauva on 9kk ja harkitsen joka toinen päivä lopettamista. :D Esikoisen kanssa oli alun jälkeen jotekin helpompaa ja imetin pari vuotta, kunnes lapsi lopetti tissillä käymisen itse. Toisen kanssa on ollut takkuamista koko tämä matka. Voipi olla, että vieroitan toisen tissistä vähän aikaisemmin.

Yritin vaan tällaista kompromissin kirjoittelua. On normaalia, että ei halua imettää taaperoa. On normaalia, että haluaa imettää taaperoa.

Onneksi olkoon kahdesta lapsesta. Kiva, että imetys on onnistunut. On kyllä helpottunut olo, mutta toisaalta siitäkin voi tulla jollekulle hyvä olo, että jaksaa jatkaa.

ap

Minulla on pieni vauva (toinen lapsi) enkä tykkää imettämisestä. Tähtään siihen 15kk niin kuin esikoisenkin kanssa. Sitä odotellessa, onneksi suht lyhyt aika elämässä. Onneksi sujuu hyvin.